Yksi varoitus riittää

Naapurin musiikki kaikuu öisin rappukäytävässä, koira haukkuu asunnossa aina, kun omistaja on poissa, pianisti harjoittelee kotonaan konserttia varten kahdeksan tuntia päivässä kuukausien ajan. Pitääkö tätä sietää?

Vaikka taloyhtiössä täytyy ymmärtää elämisen ääniä, aivan kaikkea ei tarvitse sietää. Kun häiritsevä käyttäytyminen on jatkuvaa tai toistuvaa, taloyhtiö voi antaa osakkaalle ja asukkaalle varoituksen ja pahimmassa tapauksessa jopa ottaa asunnon hallintaansa. Lue hallintaanoton perusteista.

Hallintaanottoprosessi etenee vaiheittain

  1. Taloyhtiön hallitus päättää antaa osakkaalle ja asukkaalle varoituksen esimerkiksi häiritsevän käyttäytymisen perusteella.
  2. Isännöitsijä laatii kirjallisen varoituksen, jossa on maininta, että mikäli osakas tai asukas ei oikaise tapahtunutta, huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan.
  3. Varoitus annetaan osakkaalle ja mahdollisesti asukkaalle tiedoksi haastemiehen kautta, postin kautta saantitodistuskirjeenä tai isännöitsijä voi toimittaa sen todistajan läsnä ollessa osakkaalle ja asukkaalle henkilökohtaisesti.
  4. Mikäli osakas tai asukas ei ole tiedossa, varoitus voidaan julkaista esimerkiksi Virallisessa lehdessä (www.virallinenlehti.fi) tai paikkakunnan yleisesti ilmestyvässä lehdessä. Tällöin varoituksen katsotaan tuleen tietoon, kun lehti ilmestyy. Varoitus toimitetaan lisäksi asuntoon.
  5. Jos osakas ja asukas eivät varoituksen jälkeen oikaise käytöstään, taloyhtiön hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen, jossa tehdään päätös hallintaanotosta. Asianomainen osakas ei saa osallistua päätöksentekoon.
  6. Yhtiökokouksen päätös asunnon hallintaanotosta annetaan todisteellisesti tiedoksi osakkaalle ja asukkaalle 60 päivän kuluessa päätöksestä.
  7. Kun osakas tai asukas on saanut tiedon hallintaanotosta, hänellä on 30 päivää aikaa moittia päätöstä.
  8. Jos osakas ja asukas päättävät moittia, asia menee riitaisena käräjäoikeuteen, ja tuomioistuin ottaa kantaa siihen, onko hallintaanotto ollut aiheellinen.
  9. Mikäli osakas ja asukas eivät laita kannetta vireille 30 päivän kuluessa, osakas tai asukas voidaan häätää asunnostaan.

Osakkaan omistussuhde ei muutu

Taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi siitä hetkestä, kun asunto on tyhjä ja yhtiön hallinnassa. Taloyhtiö etsii asuntoon vuokralaisen, jonka vuokratuloilla yhtiö kattaa hallintaanotosta aiheutuneet kulut, hallintaanottoaikana erääntyneet vastikkeet sekä mahdolliset asunnon korjaamisesta syntyneet kulut. Mikäli vuokratuloista jää jotain yli, ne palautetaan asunnon omistajalle.

Osakkaan omistussuhde ei muutu hallintaanoton aikana. Osakas voi milloin tahansa prosessin aikana myydä asuntoon oikeuttavat osakkeet, jos niin haluaa.

Lue häiritsevästä elämästä.

120 vastausta artikkeliin ”Yksi varoitus riittää

  1. Asumme kahden asunnon as oy:ssä (paritalo).
    Asunto on tyhjillään, mutta osakkaat eivät ole vielä laittaneet myyntiin taloa
    (ollut tyhjillään n. puoli vuotta)

    Osakkaat eivät ole maksaneet sähkölaskua/irtisanoneet sähkösopimuksen.
    Meillä on yhteinen vedentuloputki, joka lähtee heidän puolelta. Suurena pelkona on, että putket jäätyvät/heidän kiinteistönsä menee niin huonoon kuntoon, että aiheuttaa meille kuluja. Heidän kanssa on vaikea keskustella eivätkä he ole enään paikalla. Uskoisin, että heillä on joitain velvollisuuksia pitää huolto kiinteistöstään. Ja jos on, niin miten kannattaisi edetä asian tiimoilta.

    • Kyllä osakkeenomistajalla on velvollisuuksia yhtiötä kohtaan vaikka onkin myymässä osakkeitaan. Kun paritalosta on kyse olette mahdollisesti jakaneet kunnossapitovastuun huoneistoanne osalta yhtiöjärjestyksessä laista poikkeavasti, kannattaisi nyt tarkistaa onko taloyhtiöllä esimerkiksi kunnossapitovastuuta myös naapurin rakenteista tai perusjärjestelmistä, mikäli niissä tapahtuu vaurioita. Mutta toki aina täytyy muistaa, että jokainen osakkeenomistaja on lain mukaan hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti eikä käytöstä tai asunnon tyhjillään olosta saa aiheutua taloyhtiölle tai muille asukkaille vahinkoa.

        • Haltuunotto ei ole nopea prosessi eikä helppo, koska aivan varmasti omistajat vastustavat haltuunottoa ja haltuunottajalla on vastuu haltuunoton jälkeen esim laittaa vuokralle jne…

          • Niin ja haltuunotto ei ole automaatio myöskään, vaikka niin haluaisi tehdä..

  2. Entä jos tilanne on se, että noista kustannuksista joudutaan jakamaan, esimerkiksi vesi. Tilanteessa, jossa kunnan vesilaitos ei anna tehdä jokaiselle omakotitalolle omaa vesiliittymäänsä vaan ainoastaan yhden, josta sitten vesi jaetaan yhden asunnon kautta/ mittareiden kautta toiselle omakotitalolle ja kunta lähettää yhden laskun taloon, josta vesi jaetaan. Joutuuko ”veden jakaja” vastaamaan koko vesilaskusta, jos toinen ei omaa osaansa maksa ja hankkimaan kustannukset oikeusteitse siltä toisen talon omistajalta?

      • Tämä oli hyvin olennainen tieto. Kustannusvastuista on tullut sopia hallinnanjakosopimuksessa eli nyt hallinnanjakosopimuksen mukaan tulisi sekä korjausvastuiden että kustannusvastuiden osalta toimia. Oletan tässä myös, että hallinnanjakosopimus on rekisteröity. Sen yksityiskohtaisemmin en voi tällä palstalla yksittäiseen tapaukseen ottaa, kun tarkoitus ei ole tässä antaa yksittäiseen tapaukseen neuvoja.

        • Rekisteröity tai ei, mutta yleisesti ottaen, keneltä vesilaitos karhuaa vesilaskua eli kuka on vastuussa? Ei kuluttajalta vaan siltä raukalta, joka vesilaitokselta saa laskun. Yhä useassa kunnassa on edelleen tälläinen käytöntö vesilaitoksen puolelta, että useampia kuin yhtä liittymää ei myönnetä yhdelle kiinteistölle, vaikka on hallinnanjakosopimukset tontin jaosta ja hallinnasta sekä kustannuksista. Siis oikeasti hallinnanjakosopimuksella vaikka se olisikin rekisteröity ei pysty välttymään ”naapureiden” aiheuttamilta vaikeuksilta, jos sukset menee ristiin. Olenko oikeassa?

          • Vesihuoltolain mukaan sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon taikka laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti. Teillä on siis kirjallinen sopimus vesihuoltolaitoksen kanssa. Sopimus on yleensä tehty kiinteistönomistajien kanssa, eli yhteisomistajat yhdessä ovat sopimuksen tehneet, tällöin olisitte yhteisvastuussa vesimaksuista vesihuoltolaitokselle (laitos voisi kummalta vaan periä ne kustannukset). Toki sopimuksesta kannattaa tämä asia tarkistaa (kenen kanssa sopimus on tehty).
            Hallinnanjakosopimuksessa on taas tarkemmin määritelty miten teidän ja naapurin välillä kustannukset jakaantuu, kun teillä on vain yksi liittymä. Hallinnanjakosopimus oikeuttaa velkomaan kustannuksia naapurilta.
            Hallinnanjakosopimuksen rekisteröiminen on tärkeä vaihe, koska se luo julkista luotettavuutta, eli tuo sitovuuden myös kolmansiin osapuoliin ja on yleensä edellytys lainansaannille.

  3. Niin tämä ”Teillä on siis kirjallinen sopimus vesihuoltolaitoksen kanssa.” Minulla ei ole ;)

    Mutta tiedän, että käytännöstä sen verran, että vesilaitokset toteuttaa tätä asiaa siten, että koska antavat kiinteistöille vain yhden liittymän niin sopimus on vain yhden nimissä vastaavasti eli jos naapurit ryhtyvät hankalaksi (eivät esimerkiksi maksa laskujaan) tarkoittaa se sitä, että vettä ei voi heiltä katkaista (kuulunee ”perusoikeuksiin”), ei ainakaan ilman jotain päätöstä? Onko näin?

  4. Te, jotka olette väsyneet siihen, että joudutte tuhlaamaan terveytenne ja hermonne metelöiviin, toisia kunnioittamattomiin naapureihin – allekirjoittakaa!

    http://www.adressit.com/naapureiden_hairintaa_vastaan

    Miksi meidän pitäisi kärsiä toisten ajattelemattomuuden ja piittaamattomuuden takia ja maksaa siitä omalla hengellämme?! Ihmeellistä, että meidän yhteiskunnassa valittaminen metelöivistä naapureista on tabu ja jopa häpeällistä. Jokaisella on oikeus rauhaan kodissaan eikä toisella ole oikeutta sitä riistää oman tahtonsa mukaan.

  5. Miksi ihmeessä muiden asukkaiden pitäisi sietää liiallista hiljaisuutta vaativia naapureita? Eikös kyse ole tällöin näiden muiden asukkaiden kiusaamisesta liiallista hiljaisuutta vaativan naapurin toimesta?

    Elämisen äänet ovat lähes aina normaaleja ja jos ei siedä muiden asukkaiden normaaleja elämisen ääniä ottaen vielä huomioon, että kerrostaloissa ei ole olemassa ”täydellistä” äänieritystä jokaisen omassa huoneistossa, niin silloin liiallista hiljaisuutta vaativien pitää muuttaa omakotitaloon keskelle metsää. Tosin toisille ihmisille on metsässä olevien lintujenkin äänet liikaa. Ymmärtääkseni tämä ei ole mikään nimien keräyspalsta….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *