Huh hellettä

Pekan ja Liisan kodissa lämpötila nousee helteellä lähes tukaliin lukemiin. Liisa haluaisi helpottaa hellettä ilmalämpöpumpulla. Pekka on kuitenkin epäileväinen, saako ilmalämpöpumpun asentaa kerrostaloon.

Isännöitsijä kertoo Pekalle ja Liisalle, että ilmalämpöpumpun saa asentaa kerros- ja rivitaloon, mutta siihen tarvitaan aina lupa taloyhtiöltä. Lupa tarvitaan, koska osa ilmalämpöpumpun asennuksesta tehdään huoneiston ulkopuolella.

Ilmalämpöpumpusta remontti-ilmoitus

Pekan ja Liisan on haettava lupa taloyhtiöltä ennen ilmalämpöpumpun asentamista. Käytännössä isännöintiyritys käsittelee remontti-ilmoituksen ja päättää yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa, myönnetäänkö lupa ja kuka suorittaa asennuksen valvonnan. Ilmalämpöpumpun asennuksen yhteydessä on tarpeellista selvittää, onko pumppu liian äänekäs asennettavaksi parvekkeelle.

Liisan ja Pekan on kerrottava remontti-ilmoituksessa riittävät suunnitelmat asennuksesta ja se, mikä yritys tekee asennustyön. Pekan ja Liisan on teetettävä putkityöt ammattitaitoisella putkiliikkeellä ja sähkötyöt pätevöityneellä sähköliikkeellä.

Sopimus taloyhtiön kanssa

Pekka ja Liisa sopivat taloyhtiön kanssa, että ilmalämpöpumpun huolto ja kunnossapito ovat heidän vastuullaan. Yhtiöjärjestykseen on myös hyvä kirjata, että vastuu kunnossapidosta kuuluu osakkaalle. Yhtiökokous päättää yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.

13 vastausta artikkeliin ”Huh hellettä

  1. Uskoisin, että ennen yhdenkään ilmalämpöpumpun asentamista olisi hyvä keskustella / tehdä periaatepäätös yhtiökokouksessa, aletaanko pumppuja ylipäätään asentaa parvekkeille / julkisivuun. Jos yhdelle lupa annetaan, on se sitten annettava kaikille.

    • Ennen ensimmäisen asennusluvan myöntämistä mahdolliset pumpun aiheuttamat haitat tulee pohtia tarkkaan, koska jos yhdelle annetaan lupa, on lupa anttava muillekin. Tällaiset asiat kuuluvat hallituksen toimivaltaan ja riittää, että hallitus päättää näistä asioista ja pohtii nämä tarkoin ennen ensimmäisen luvan myöntämistä. Yhtiökokouksessa voidaan toki keskustella ilmalämpöpumpusta periaateasiana.

      • Pienessä erillistaloyhtiössämme on kirjattu yhtiöjärjestykseen kohta, jonka mukaan kunkin talon ja huoneiston huolto- , korjaus- ja perusparannuskustannuksista vastaa sen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja. Sama koskee kunkin talon rajatun piha-alueen istutuksia ja hoitoa. Nyt yksi osakas on asennuttanut taloonsa ilmalämpömpun ilman taloyhtiön muiden osakkaiden ja hallituksen lupaa. Voiko näin menetellä? Koska ilmalämpöpumpun asennuksessa puututaan talon rakenteisiin, olisi lupa mielestäni ollut syytä hakea ja hallituksen kokouksessa olisi luvan myöntämisen yhteydessä voitu kirjata pöytäkirjaan, että osakas (ja mahdollinen uusi omistaja) vastaa itse ilmalämpöpumpun huollosta, korjauksista, uusimisesta ja mahdollisesti aiheuttamista ongelmista. Koskeeko ilmoitusvelvollisuus myös esim. märkätilojen remontoimisesta tai isommista sähkö- ja LVI-muutoksista osakkaita tällaisessa taloyhtiössä, jossa on yhtiöjärjestyksessä maininta siitä, että kukin vastaa omista remontti- ja perusparannuskuluistaan? Mielestäni kaikkien osakkaiden oikeusturvan takia olisi syytä toimittaa hallitukselle asialliset dokumentit siitä, että perusparannus- ja remonttityöt on tehty hyvää rakennustapaa noudattaen.

        • Taloyhtiön tarkoitus on varmasti ollut siirtää koko erillistalon kunnossapitovastuu osakkaille. Tämä myös vaikuttaa osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuteen, koska lain mukaan osakkaan pitää ilmoittaa sellaisista töistä, jotka vaikuttavat taloyhtiön tai toisen osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla oleviin osiin tai toisen huoneiston käyttämiseen. Nyt kun käytännössä kukin osakkeenomistaja itse vastaa rakennusten kunnossapidosta, eivät muutostyöt vaikuta toisten osakkaiden tai taloyhtiön kunnossapitotöihin. Muutostyöilmoitus on tällöin suppeampi kuin normaalisti. Käytännössä joudutaan siis miettimään, vaikuttaako työ jonkun toisen huoneiston käyttämiseen. Kyseessä voi olla esimerkiksi ilmalämpöpumpun ulkoyksikön äänihaitta.

          Nyt, kun emme tiedä, miten lähekkäin rakennukset ovat, en pysty suoraan ottamaan kantaa, miten tämä vaikuttaa toiseen huoneistoon. Oletettavasti tämä voisi kuitenkin olla työ, joka vaatii ilmoituksen, vaikka kunnossapitovastuu on muilta osin osakkailla.

          • Kiitos kommentista. Talot ovat lähellä toisiaan/vierekkäin, talojen välissä noin 2 metriä. Näin ollen talojen väliin asennetun laitteen ääni kuuluu melkoisen hyvin toisen talon terassille ja pihalle ja kondenssivedet valuvat suoraan maahan, mikä ei ole hyvä asia myöskään laitteen asennuttaneen osakkeenomistajan talon kannalta.

          • Tehdäänkö ilmoitus yllä olevan kaltaisessa tapauksessa sille osakkeenomistajalle, jonka asumiseen ilmalämpöpumppu vaikuttaa vai taloyhtiön hallitukselle/taloyhtiölle? Pitääkö tämä ilmoitus kirjata yhtiökokouksen pöytäkirjaan/hallituksen pöytäkirjaan? Pitääkö ilmoitus käsitellä hallituksen kokouksessa/yhtiökokouksessa?

          • Ilmoitus tehdään hallitukselle tai isännöintiyritykselle. Isännöinti huolehtii, että ilmoitus annetaan tiedoksi naapurille, joka voi kärsiä remontista haittaa.

            Tällaiset ilmoitukset voi käsitellä isännöitsijä tai hallitus riippuen yhtiön toimintatavoista. Jos asia käsitellään hallituksen kokouksessa päätös kirjataan pöytäkirjaan. Muutostyön tekijälle annetaan kuitenkin päätöksen jälkeen vastaus, jossa perustellaan päätös ja tuodaan esille mahdolliset työlle asetetut ehdot.

  2. Päätökset tulee tietysti tehdä hyvää hallintotapaa noudattaen. Mutta ainakin minulle oli täydellinen yllätys se, miten hiljainen laitteen ulkoyksikkö oikeasti on. Käytännössä sen käyntiääntä ei kuule juuri lainkaan.
    On tietysti totta, että myös asennuspaikka vaikuttaa melutasoon -betoniparveke on erilainen tila kuin ulkoterassi.

    Mielestäni luvan epääminen taloyhtiössä vaatii melkoisen hyvät perusteet, jos osakkaalla on kunnollinen asennussuunnitelma ja asennus tehdään sen mukaan.

    • Pointtisi ovat hyviä, mutta lain näkökulmasta on tärkeää muistaa, että kun laite asennetaan osakashallinnassa olevan tilan ulkopuolelle eli ulkoseinään tai rivitalossa pihalle, osakkaalla ei ole tähän muutostyöoikeutta. Vaikka äänihaittaa ei siis olisikaan, laitteen vaikutus julkikuvaan voi olla peruste evätä lupa asennukselle.

      Kun osakas haluaa tehdä remonttia huoneiston ulkopuolelle, hänellä ei lähtökohtaisesti ole siihen oikeutta. Parveke on osakashallinnassa, mutta julkisivu ei.

  3. Onko parveke todella osakashallinnassa, jos ei ole yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä merkitty kyseiselle huoneistolle? Hoito on ymmärtääkseni asukkaalla (kuten lumen poisto ym. vastaava)

    • Lain mukaan huoneiston hallintaan kuuluvat parvekkeet, joihin on pääsy joko yhdestä tai kahdesta huoneistosta. Tämä siitä huolimatta, että parveke ei ole mainittu yhtiöjärjestyksessä. Näin tilanne muuttui 1.7.2010 jälkeen.

  4. Kerrostaloissa on yleitynyt ns. ilmalämpöpumput kesän viilennykseen, johtuu heikosti suunnittelusta ilmanvaihdosta ja viilennyksestä. Siksi on ymmärretävää, että ne yleistyvät. Taloyhtiön hallitusten pitää selvittää ns. kondessiveden poisto joka onnistuu kyllä jos halua on (putki parvikkeilta pihalle johon liitetään poisto)
    Mielellään jokainen osakas saisi hyväksyä putken vedon johon yhdistyisi myös sade, ja pesuveden poisto! Uusissa taloissa tämä jo huomioitu. Asiaa pitää käsitellä asukaslähtöisesti.

    • Asukaslähtöisyys on aina tärkeää taloyhtiömaailmassa ja asukkaiden yhdenvertaisuus pitää ottaa huomioon. Suositus on, että sisä- ja ulkoyksikkö liitetään toisiinsa kahdella putkella, joiden takia ulkoseinään joudutaan tekemään putkille noin 40 mm läpiviennit sekä sähköjohdon läpimeno. Sisäyksikön tuottama lauhdevesi johdetaan huoneiston sisäpuoliseen viemäröintiin. Ulkoyksikkö ei taas saa tuottaa lauhdevettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *