Kyttääminen kuriin keskustelulla

Kyttääjä_5-2012_video 3_talouden hallintaAsunto-osakeyhtiö Kotitalossa asuu monenlaisia asukkaita. Yökyöpeli kuuntelee musiikkia ja juhlii pitkin yötä, vastarannankiiski vastustaa kaikkia päätöksiä ihan vaan periaatteesta, varttuneet aktiivit tuntevat kaikki talon asukkaat ja ovat hallituksessa mukana jo neljättä vuosikymmentä. Sitten on virallinen valvoja, joka hallitsee taloa ikkunalasin takaa ja tietää tarkasti kaikkien salaisuudet. Mutta mitä ja miten virallinen valvoja saa kytätä?

Yökyöpelin ainainen riehuminen yöaikaan saattaa kiehuttaa muiden naapureiden ja erityisesti virallisen valvojan hermoja. Virallinen valvoja ei saa kuitenkaan kytätä yökyöpelin tekemisiä, sillä yökyöpelilläkin on kotirauha, jota valvoja ei saa rikkoa.

Valvoja ei saa salakuunnella tai -katsella muiden naapureiden tekemisiä. Salakuuntelulla tarkoitetaan sitä, että valvoja nauhoittaa naapurin puhetta tai muita asunnosta kantautuvia ääniä ilman, että asia kuuluu hänelle.

Salakatselemisella taas tarkoitetaan sitä, että valvoja videoi naapuria tai tarkkailee tämän touhuja kiikareilla. On selvää, ettei valvoja saa nauhoittaa naapurin kodin ulkopuolelta mitään, mitä naapuri tekee kotonaan, mutta taloyhtiössä myös parveke, porrashuone, kellaritilat ja osakkaan hallinnassa oleva rajattu piha-alue kuuluvat kotirauhaan. Virallinen valvoja ei saa siis tarkkailla naapurin tekemisiä näissäkään tiloissa.

Ratkaisuna avoin keskustelu

Paras ratkaisu Asunto-osakeyhtiö Kotitalon ongelmiin on avoin keskustelu. Virallisen valvojan kannattaisi puhua yökyöpelille ja pyytää häntä pienentämään äänentasoa hiljaisuuden aikaan.

Jos tästä ei ole apua, ammattitaitoinen isännöinti puuttuu asiaan. Isännöinti ja taloyhtiön hallitus juttelevat yökyöpelin kanssa.

Isännöinti ja hallitus myös päättävät, asennetaanko rappukäytävään valvontakamerat, jos asukkaat tuntevat olonsa turvattomaksi. Rappukäytävän valvontakamerat on niin ikään asetettava kuvaamaan ulko-ovesta poispäin.

Lisää tietoa naapurisovusta Isännöintiliiton julkaisemasta Asuminen taloyhtiö -oppaasta: www.isannointiliitto.fi/oppaat

5 vastausta artikkeliin ”Kyttääminen kuriin keskustelulla

  1. Mikä tämmöinen virallinen valvoja on? Kuka tai ketkä hänet valitsee? Eikö meluavan naapurin ”uhriksi” joutuneella ole mitään oikeuksia? Onko niin ettei voi tehdä mitään ettei vaan riko meluavan kotirauhaa, vaikka meluava on rikkonut hiljaisen kotirauhan?

    • Virallisella valvojalla on kirjoituksessa yritetty kuvata tietynlaista stereotyyppiä, joka voi jossain taloyhtiössä asua. Naapurin häiritsevään elämään saa ja pitääkin puuttua. Tällöin on otettava yhteyttä isännöitsijään ja hallitukseen.

  2. Hei Marina, sain linkin yhteen IS:n juttuun vuodelta 2010, jossa naureskellen sanot saaneesi liian kovista rakastelun äänistä mm. ilmoituksia ja kerrot myös, että bileet 22.00 jälkeen ovat normaalia elämää jne. Olen isännöitsijänä aika lailla hämmästynyt lehden jutusta ja kommentistasi. Jutusta saa nämä häiriötä aiheuttavat juuri haluamansa käsityksen sille, että käytännössä taloyhtiössä saa kaikkina vuorokauden aikoina tehdä mitä tahansa kunhan se on ns. normaalia elämää. Nyt kysynkin, että vaikka asukkaan intiimielämä onkin normaalia elämää, niin jos sen myötä naapurin tarvitsee kuunnella jopa monta kertaa päivässä hirveää huutamista ja kiljumista, niin eikö se ole häiritsevää? Toisaalta jos kyseisen asukkaan poikaystävä tulee viikonloppuisin aamuyöstä kännissä kotiin ja alkaa välittömästi heitellä tavaroita ja huutaa agressiivisesti niin että sanoista saa selvää naapurissa, niin eikö tämäkään ole häiritsevää elämää vaan kuuluu ns. normaalin elämän piiriin??? Toivoisin tähän kommenttia, sillä varoituksilta putoaa aika lailla pohja ja perusteet, jos asiantuntijatkin antavat tällaisia kommentteja julkisesti.

    • Tarkoitus ei ole suinkaan sanoa, että häiritsevä elämä on sallittua, vaan juuri todeta, että normaaliin asumiseen kuuluvat äänet tulee jokainen meistä taloyhtiössä hyväksyä. Kyse on juuri siitä, missä se raja normaalin ja häiritsevän elämän välillä kulkee. Jos naapuri juhlii joka viikonloppu sellaisella tavalla, että naapureille esimerkiksi yöaikaan kantautuu kovaääninen musiikki ja juopottelu, ei tämä kuulu normaaliin asumiseen. Mutta sen sijaan se, että naapuri kerran on kutsunut vieraita käymään, vieraat lähtevät kello 24 ja kyse on siitä, että keskustelun äänet kuuluvat naapureille, ei silloin vielä ole toistuvasta häiritsevästä elämästä. Vastaavasti, jos asukas pitää television päällä kello 23 jälkeen, mutta kuitenkin huomioiden naapureita, eli verrattuna päiväsaikaan laskee selvästi television äänentasoa, ei tämäkään voida katsoa häiritseväksi elämäksi, vaikka naapurikin saattaisi kuulla television äänet heikosti äänieristetyssä talossa. Samalla kun jokainen meistä kerrostalossa asuva tulee huomioida naapureitamme, tulee meidän myös sallia, että asunnoissa saa viettää sitä tavallista elämää. Yhteisasumisestahan on kyse, eli siitä kultaisesta keskitiestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *