Päätös vailla päätä ja häntää

yhtiökokouksen päätökset

Hassuimpia juristin uralla vastaan tulleita kysymyksiä ovat eittämättä olleet yhtiökokousten päätösten tekoon liittyvät kysymykset. Kun kokouksen ulkopuoliselle henkilölle esitetään kysymys, mitähän me siellä taloyhtiökokouksessa eilen illalla oikein päätettiin, tulee väkisinkin vähän hämmentynyt olo. Miten yhtiökokous voi mennä ohi sillä tavalla, ettei osakkailla ole hajua yhdestäkään yhdessä päätetystä asiasta? Mikä on mennyt mönkään?

Tuntuu, ettei kovin moni osakas ole ymmärtänyt yhtiökokouksen todellista tarkoitusta. Yhtiökokoushan on kutsuttu koolle päättämään taloyhtiön asioista, isoista sellaisista. Tärkeintä on saada päätökset pakettiin, ei kokouksen muodollinen puoli.  Kuitenkin suhtautuminen on kuin Linnan juhliin kutsun saaneella: miten siellä nyt oikein pitää käyttäytyä ja milloin saa puhua, vai saako puhua ollenkaan.

Päätökset pakettiin

Jos kokoukseen menee kylmiltään kutsua lukematta ja perehtymättä edes pikkuisen käsiteltäviin asioihin, ei suorituskaan voi olla hääppöinen. Päätökset saadaan pakettiin vasta, kun osakas on tilanteen tasalla ja hyvin valmistautunut. Etukäteen kannattaa miettiä esimerkiksi, mitä mieltä minä olen näistä tällä kertaa päätettävistä jutuista, haluanko esittää kokouksessa kysymyksiä oman kantani tueksi ja niin edelleen.

Toinen huomioni on, että yhtiörakenne monimutkaistaa asioita ihmisten mielissä. Kukaan omakotitalon omistaja ei mieti esimerkiksi katon korjauspäätöksen tekemisen prosessia, vaan tekee päätöksen: tänä keväänä korjaan kattoni ja pyydän tarjoukset kolmelta eri kattofirmalta. Myönnetään, myönnetään, erojakin on, mutta yksinkertaistettuna kyse on ihan samasta asiasta, oli päätöstä tekemässä yksi tai yhdeksän omistajaa.

Silloin tällöin pyyhkeitä pitää antaa taloyhtiön johdollekin. Hallituksen ja erityisesti yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittavan kun pitää huolehtia, että kokous sujuu hyvällä fiiliksellä ja selkeällä sapluunalla. Ja siten, että kaikille kokouksessa olleille tulee selväksi, päätettiinkö se taloyhtiön katto korjata tänä kesänä vai ei.

Kuva: Flickr / Daniel Oines

8 vastausta artikkeliin ”Päätös vailla päätä ja häntää

  1. Taloyhtiön historian jännitteet ovat joka kokouksessa läsnä. Koko prosessi on eräänläistä teatteria. Ei ole varmaa, että kaikki tulevat päättämään asioista, vaan vastustamaan jonkun osakkaan tai joidenkin osakkaiden mielipiteitä. Meillä Mellunmäessä viimeksi ole asianajotoimistosta juristi Sariola johtamassa puhetta. Mutta kaikesta huolimatta tilaisuus, vähälukuisasta osanottajajoukosta huolimatta oli melkoinen farssi. Homma meni juridisesti putkeen, kuten oli suunniteltukin, mutta sosiaalipsykologisesti päin seiniä. Vähän sama tilanne kuin kirurgi sanoisi leikkaus onnistui, mutta valitettavasti potilas kuoli.

    Minusta näyttää siltä, että taloyhtiöiden ongelmat ovat suuremmalta osalta viestinnällisiä. Mutta mikä olisi taloyhtiöissä luonteva viestintäkanava – ei suinkaan yhtiökokous.

    • Hei Seppo! Harmillista kuulla, että teillä oli ongelmia yhtiökokouksessa. Olet täysin oikeassa siinä, että viestintää kaivataan paljon lisää taloyhtiöihin. Johtaja Marjut Joensuu kirjoittaakin täällä blogissa viestinnän merkityksestä taloyhtiöasumiseen.

  2. Meilläkin oli viime keväänä yhtiökokous, jossa tehtiin päätös pensaiden istuttamisesta talkootyönä. Heti yhtiökokouksen jälkeen hallitus piti kokouksen, jossa talkootyö, olikin muutettu kaivinkoneen kaivamiin istutusalueisiin ja muuten istutus hoidettiin talkoina. Tuntui, että ei menny ihan kaikkien lainsäädösten mukaan. Olen ainakin kuvitellut, että taloyhtiössä Yhtiökokous on ylintä valtaa käyttävä elin. Saman yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksenkokouksessa oli myös päätetty hankkia yhtiölle uusi roskakatos, asiasta keskusteltiin myös yhtiökokouksessa, mutta päätös jätettiin pöydälle odottamaan.

  3. Hei eikö ole mitään sääntöä kuinka monta valtakirjaa on yhdellä henkilöllä joka itse käy kerjäämässä vanhuksilta valtakirjat yhtiökokoukseen. Mielestäni on väärin sillä ääntenlaskennassa hän käyttää omaa mielipidettään eikä varmaan ole kysynyt vanhusten mielipidettä. Miksi tähän ei ole tehty lakia missä sanottaisiin ettei yhdellä henkilöllä voi olla kymmeniä vanhusten jo osa dementoituneiden valtakirjoja.

    • Valtakirjan antaminen, ja myös ohjeiden antaminen siitä, miten valtuutettu saa yhtiökokouksessa valtakirjalla toimia, on aina valtakirjan antajan vastuulla. Lähtökohtana onkin, ettei valtakirjaa pidä antaa kuin erityiselle luottohenkilölle. Holhouslaki toki mahdollistaa edunvalvojan hakemisen henkilölle, joka ei enää kykene hoitamaan omia taloudellisia asioitaan.

      Monien taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on myös nykyisin lakia tiukempia äänileikkurimääräyksiä, eli myös valtakirjaäänet leikkaantuvat (eikä niillä voi siis äänestää), jos äänileikkurin raja (esimerkiksi 1/5 kokouksessa edustetuista äänistä) ylittyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *