Ymmärrys + Luottamus = Toimiva yhteistyö

Tyttö ja poikaTyypillisiä tilanteita taloyhtiömaailmasta: hallitus on sitä mieltä, ettei isännöitsijä ole tehnyt riittävällä ripeydellä tämän hoidettavaksi sovittua asiaa. Isännöitsijä taas ihmettelee tuskastuneena kollegalleen, että hänen isännöimänsä taloyhtiön hallitus on niin eripurainen, ettei taloyhtiön päätöksenteosta tahdo tulla yhtään mitään. Miten yhteen hiileen puhaltaminen taloyhtiön johtamisessa onkin joskus niin hankalaa?

Asunto-osakeyhtiöt eroavat liiketoimintaa harjoittavista osakeyhtiöistä siinä, että taloyhtiön toimitusjohtajuus – eli isännöinti – ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä. Liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä toimitusjohtaja on yrityksen työntekijä, jolloin toimitusjohtajan ja yrityksen muun johdon välinen luottamus syntyy helpommin ja toisaalta yhteistyö on tiiviimpää. Taloyhtiömaailmassa, kun toimitusjohtajana toimiva isännöitsijä tulee taloyhtiön ulkopuolelta, tulee muun johdon eli hallituksen ja isännöitsijän väliseen luottamukseen panostaa huomattavasti enemmän. Tätä ei suomalaisessa taloyhtiössä ole vielä yleisesti ottaen ymmärretty.

Luottamus lähtee ymmärryksestä

Hallituksen pitää tietää ja tuntea isännöintiyritys ja isännöitsijä ja toisin päin. Taloyhtiöllä pitää olla myös selkeä käsitys siitä, millainen palvelusuoritus isännöintiyritykseltä on ostettu. Tämä taas edellyttää yksiselitteisiä, selkeitä ja ymmärrettäviä isännöintisopimuksia ja niihin liittyviä palvelukuvauksia. Tällä sopimisen saralla on meillä kaikilla vielä paljon opittavaa.

Luottamuksen eteen pitää tehdä myös töitä, se kun ei synny itsestään. Tärkeä vaihe luottamuksen syntymisessä on uuden isännöintisopimuksen alkuvaihe. Uuden isännöintiyrityksen vastuulla on sopia taloyhtiön kanssa siitä, miten perehdyttäminen taloyhtiön asioihin hoidetaan.  Hallitukselta pitäisi puolestaan löytyä aikaa edesauttaa uutta isännöitsijää pääsemään kiinni taloyhtiön arkeen.

Myös sopimussuhteen aikana toista osapuolta pitäisi muistaa kuunnella. Hyvä toimintatapa sopimussuhteen hoitamiseen voisi olla vuosittain pidettävä yhteistyöpalaveri isännöintisuhteen kehittämiseksi. Kehittämispalaverissa käytäisiin läpi vuoden aikana esille tulleet kehitystarpeet ja sovittaisiin konkreettisia toimenpiteitä asioiden edistämiseksi.

Muistaa täytyisi myös se, että isännöinnin asiakas ei ole talo, vaan sen asukkaat. Oman kokemukseni mukaan silloin kun ihmiset kohtaavat, on väärinymmärryksillä vähemmän tilaa.

Kuva: Flickr / JosephB

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *