Siihen pötköön se menee

a man calculating invoices

Haluan jakaa kanssanne oman kokemukseni taloyhtiömaailmasta ja vastikkeiden maksuista. Kuten osa varmasti jo tietää, asun kerrostalossa ja maksan ihan normaalin tapaan vastiketta taloyhtiön kulujen kattamiseksi. Meillä vastikkeen eräpäivä on kunkin kuukauden viides päivä. Kun viime vuonna yhtiökokous oli vahvistanut vastikkeet, sain vastikelappuni vuodeksi eteenpäin. Tämäkin on siis aivan normaali toimintatapa. Vastikelapuissa kerrottiin, mikä oli minun osani hoitovastikkeenmäärästä ajanjaksolle 1.6.2013–30.6.2014. Viitenumero oli kaikissa lapuissa sama.

Maksulapuissani oli kuitenkin tapahtunut pieni virhe. Niihin oli unohdettu merkitä autotallin vuokra. Minua pyydettiinkin lisäämään vastikelapuissa mainittuun summaan myös autotallin vuokran, minkä myös tein. Vaikka eräpäivä oli kunkin kuukauden viides päivä, ajattelin että laitanpa vastikkeet maksuun hieman etukäteen, eli edellisen kuun kymmenespäivä.

Nytpä hoidin asiani hyvin, ajattelin. Eräänä päivänä nyt keväällä, minua kuitenkin odotti ikävä kirje isännöitsijältä. Maksuhuomautus! Minullako on maksamattomia vastikkeita? Ei voi olla! Kaivoin heti kaapistani vastikekuitit, joita viime vuonna olin saanut, ja ne täsmäsivät tilitietojen kanssa.

Huonosti nukutun yön jälkeen soitin isännöintiyrityksen kirjanpitäjälle. Yritin rauhallisesti kertoa asiani, mutta pakko on kai myöntää, että olin hieman hermostunut. Aloitin toteamalla, että olen juuri maksanut sen, mitä minulta on pyydetty. Vaikka toisessa päässä oleva henkilö totesi minulle, että ei ketään kannata sormella syyttää, koin syvällisesti, että minua syytettiin tässä laiminlyönnistä. Keskusteltuamme hetken tilanne alkoi kuitenkin selvitä. Minulta oli siis jäänyt koko viime vuoden osalta perimättä ja maksamatta vesimaksu 21 euroa /kk. Koska juuri viime vuonna muutin taloyhtiöön, en ollut osannut itse reagoida vastikelappujen virheellisyyteen.

Mutta tarinani ei pääty tähän. Saatu maksuhuomautus oli määrältään noin 50 euroa. Jos nyt vesimaksu oli ollut maksamatta koko siltä ajalta, jolloin taloyhtiössä olin asunut, eikös velkani olisi kuulunut olla huomattavasti suurempi?

Kuten kerroin, olin viime vuonna aina maksanut vastikkeeni hieman etuajassa eli edellisen kuukauden kymmenentenä päivänä. Niin myös joulukuussa, jolloin olin maksanut 12. kerran sinä vuonna saman vastikemäärän. Itse ajattelin tuolloin maksavani tammikuun vastikkeen, koska muutinhan taloon vasta helmikuussa. Taloyhtiön kirjanpitäjä totesi kuitenkin puhelimessa, että ei sillä eräpäivällä niin merkitystä ole, vaan kun olen käytännössä viime vuonna maksanut liian monta vastike-erää liian pienellä summalla, siitä ns. ylimääräisestä vastikesummasta on kuitattu puuttuvat vesimaksut. Joita tosin kukaan ei ollut minulta laskuttanut. Pääni oli tässä vaiheessa, kuten varmasti ymmärrätte, aivan pyörällä. Olen juristi ja minulle kerrotaan sujuvasti, että ei eräpäivillä ole merkitystä, vaan suoritukseni menevät taloyhtiön tilille ”yhteen pötköön” ja loppuvuodesta katsotaan sitten, onko kaikki maksettu vai onko jotain jäänyt maksamatta.

Sainpa ajateltavaa. Jos oman taloyhtiöni asioita hoidetaan näin, miten voimme puuttua mahdollisiin maksamattomiin vastikkeisiin ajoissa. Puhumattakaan siitä, että osakkaille ei ollut edes lähetetty laskua vesimaksusta.

Olin pettynyt!

Kuva: Flickr / DG EMPL

13 vastausta artikkeliin ”Siihen pötköön se menee

  1. Vastikkeiden maksussa kannattaa ajatella, että osakkaalle on tili, johon pitää olla tietty summa aina maksettuna 5 päivään mennessä. Vastikeseuranta ei tapahdu vuoden lopussa vaan jatkuvasti vuoden aikana ainakin niissä yhtiöissä, joiden hallituksissa olen ollut. Osakkaiden ”tileistä” saa hallitus tiedon jokaisen kokouksen yhteydessä ja oleellisesti nollan saldosta poikkeavista keskustellaan. Vastaavanlainen laskujen ohjaaminen on varsin tavallista. Esimerkiksi voi kokeilla maksaa melkein minkä tahansa laskun useammalla siirrolla samoin viittein ja kyllä se laskuttajan järjestelmissä perille löytää.

  2. Tuon tarinan voi lukea myös viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jolloin niiden merkitys tässäkin tapauksessa korostuu. Tarinan osapuolet tarkastelevat asiaa omasta subjektiivisesta näkökulmasta ja asemasta käsin. Molemmat olettavat toisen ymmärtävän. Ymmärtävän myös sen mitä ei ole kerrottu ääneen; omat itsestäänselvyydet, jotka eivät sitten olekaan toiselle osapuolelle itsestaan selvyyksiä. Negatiiviset tunteet vielä lisäävät vuorovaikutuksen haasteellisuutta. Käsitys itsestä saa kolauksen.

  3. Kokemasi tilanne lienee varsin normaalia toimintaa.

    Mutta jos sinulle ei ole koskaan toimitettu tietoa vesimaksun suuruudesta muutettuasi taloon ja asiaa ei koskaan edes kyselty perään, niin minusta ei liene kohtuullista, että sinulta pyydetään myöhästymismaksua.

    Toisekseen meidän yhtiössämme vastike on päätetty yhtiökokouksessa esim. niin, että vastike on 200 e/kk 1.4.2014 eteenpäin. Eli sama vastike jatkuu kunnes yhtiökokous toisin päättää. Isännöitsijätoimisto toimitti kuitenkin vastikelaput joissa oli lueteltuna eräpäivät 12:sta vastike-erälle. Tänä vuonna meillä sitten kävi niin, että kun varsinainen yhtiökokous oli vasta toukokuun lopussa ei yksi osakas ollut maksanut toukokuulta lainkaan vastiketta, koska sille ei edellisenä vuonna oltu annettu eräpäivää. Myöhästymismaksua ei tietenkään osakkaan tarvinnut maksaa, koska virhe oli isännöitsijätoimiston.

    • Onhan se tieto vesimaksun suuruudesta ja perusteesta toimitettu ostajalle isännöitsijäntodistuksessa. Henkilöperusteisissa yhtiöissä vesimaksun perusteen ilmoittamisessa on samaa vikaa kuin muuttoilmoituksessa. Molemmat on velvollinen tekemään, mutta kummastakaan ei välttämättä kukaan muistuta.

      • Jos saat vastikemaksuohjeet, joissa sanotaan, että maksa vaikka 200 e/kk tilille x viitteellä Y, niin minusta ei ole kohtuullista olettaa, että maksaja tämän jälkeen tarkastaa itse mitä muuta hänen mahdollisesti pitäisi maksaa pyydetyn lisäksi.

          • Olen toki aivan samaa mieltä siitä, että olisin itse voinut laskea tarkemmin vastikkeeni ja luonnollisesti taloyhtiö on oikeutettu perimään vesimaksut myös jälkikäteen.

            Ehkä eniten minua tässä kuitenkin huolestutti se, että eräpäivillä ei ollut väliä. Jos todellakin on niin, että osakkaiden maksusuoritukset tarkistetaan loppuvuodesta, voin jättää siihen asti kaikki vastikkeet maksamatta ja jos kaikki toimisi samalla tavalla, se varmasti horjuttaisi jo taloyhtiön maksutilanteen.

            Ja jos vielä mietitään eräpäivien merkitystä, niin ne on myös sidottu osakkaiden maksulaiminlyönteihin. Eli jos osakas laiminlyö vastikkeensa, voi taloyhtö ottaa hänen huoneistonsa yhtiön hallintaan. Tämä voi tapahtua noin 3-5 kuukauden kohdalla. Mutta jos laiminlyöntejä ei valvota, ei toisaalta pakkokeinoihin voida ryhtyä. Mietitään siis hypoteettinen tilanne: jätän vastikkeet maksamatta tammikuusta lähtien. Isännöintiyritys ja taloyhtiö aikoo joulukuussa varmistaa osakkaiden maksamat vastikkeet, mutta juuri joulukuussa laitan kämppäni myyntiin. Vaikka isännöitsijäntodistuksessa olisikin mainittu kaikki nämä vastikkeet, ei uusi omistaja ole vastuussa kuin 6 kuukauden vastikkeista. Eli tällainen järjestelmä on kyllä vähintään yhtiön edun ja muiden osakkaiden edun vastainen.

          • Jos omassa yhtiössäni selviäisi, että suuria vastikevelkoja syntyisi, koska seurausta on tehty vain kerran vuodessa, jättäisin isännöitsijälle ja hallituksen vastuuvapauden myöntämättä ja tarpeen mukaan harkitsisin heidän vahingonkorvausvelvoitettaan tehtävien laiminlyönnistä.

  4. Olen tehnyt itse vuokrareskontraa yli 10v kun ei ole ollut kiinteistösihteeriä…vielä. Laitan vuosittain vastikelaskun mukana tiedotteen, jossa mm pyydän osakkaita maksamaan vastikkeet oikean kuukauden puolella. Tämä siksi, että vuokraseuranta ja kirjanpito on helpompaa ja selkeämpää. Erolistaus otetaan yleensä joka kuun viimeinen päivä, ja seurataan maksuliikennettä. Vielä ei ole tullut vastaan yhtiötä, jossa kaikki maksaisivat tarkalleen oikein/kuukausi. Muutaman kuukauden välein lähetän kirjeen osakkaille, jotka ovat makseneet liian vähän tai liikaa. Erotus voi olla 10 senttiä tai 500 €, liikaa tai liian vähän, mutta kaikille on ”karhukirje” lähetettävä. Jos joku maksaa etukäteen, niin myös tilinpäätös hankaloituu. Tilinpäätöksessä yhtiö jää velkaa osakkaalle 31.12.XXXX. Lisäksi isännöintiohjelmassa kyseinen velka täytyy siirtää seuraavalle vuodelle aiemmin mainitun pötkön alkusaldoksi. On hieno ajatus maksaa ennakkoon, mutta isännöitsijän kannalta olisi kivempi, jos kaikki maksaisivat oikean kuun puolella. Toistuva maksu verkkopankissa tai maksupalvelu ovat hyviä apuvälineitä.

  5. Näin varmasti on. Hyviä ratkaisukeinoja lienee monia, mutta itse olen käyttänyt mallia, jossa osakkaan kanssa sovitaan oma eräpäivä, joka sopii hänen rytmiinsä. Näitä pyyntöjä on niin harvoin, että tällainen joustavuus on mahdollista. Yleisesti käytetty eräpäivä on kuun 5. tai 10.pvä, mutta periaatteessa sillä ei ole väliä, kunhan vastikkeet ovat tilillä kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin tehdään vastikeseuranta. 99% asiakkaista haluaa maksaa ”käskettynä” eräpäivänä, joten isoa ongelmaa tästä ei pääse syntymään.

  6. Saw a post on Kotaku saying how the 3 protagonists from this one are Claude (from GTA3), Tommy Vercetti (from Vice City), and CJ (from San Andres), just in present day. Not sure how true that is, but the concept seemed cool enough to re-type here.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *