Sähköautot taloyhtiössä – lyhyt(täkin lyhempi) oppimäärä

sähköauto

Kuva: Flickr.com

Sähköautot ovat yleistymässä ja myös taloyhtiöissä mietitään yhä useammin sähköautoihin liittyviä kysymyksiä. Onko taloyhtiö sitten velvollinen edistämään osakkaan upouuden ja ympäristöystävällisen sähköauton käyttöä? Vastaus on ei – taloyhtiöt eivät ole velvollisia hankkimaan tai kustantamaan mitään toimenpiteitä, joita sähköautojen lataus vaatii. Ja vaikka taloyhtiön sähköverkko mahdollistaisikin sähköautojen lataamisen, on selvää, ettei osakkaalla tai asukkaalla ole oikeutta ladata sähköautoaan yhtiön piikkiin.

Sähköautojen lataamisen edellyttämät tekniset toimenpiteet vaihtelevat eri taloyhtiöissä mm. taloyhtiön iän ja sähköverkon kapasiteetin suhteen. Jos paikoitustilat sekä niillä olevat lämmitystolpat ovat uusia tai vastikään kunnostettuja, on lämmitystolpat teknisesti helpommin muutettavissa sähköauton latauspisteeksi. Tämä tapahtuu hankkimalla latauslaite johdotuksineen. Tällöinkin käytössä oleva sähköteho sallii yleensä vain ns. minimilatauksen, jossa akut ladataan 16 tunnin aikana enintään puolilleen.

Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että periaatepäätös sähköautojen lataamisen sallimisesta ja/tai päätös sähköverkon modernisoimisesta tehdään yhtiökokouksessa, koska kysymyksessä on taloyhtiömaailmassa epätavanomainen ja laajakantoinen, joissakin tilanteissa myös asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttava asia.

Jos taloyhtiö haluaa olla edelläkävijä ja mahdollistaa esimerkiksi joillakin yhtiön hallinnassa olevilla autopaikoilla sähköautojen lataamisen, edellyttää tämä investointi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Näin siksi, että sähköverkon uudistaminen pelkästään siitä syystä, että yhtiössä mahdollistetaan osakkaille vaivaton sähköautoilu, ei ole vielä tänä päivänä tavanomainen, eikä myöskään osakkaita yhdenvertaisesti kohteleva uudistus. Edelläkävijäksi ei siis voida ryhtyä pelkän enemmistön päätöksellä eikä kaikilta perittävillä vastikkeilla.

Koska oletettavasti suostumusten saaminen vähääkään isommissa taloyhtiöissä on epätodennäköistä, on sähköautojen latauksen mahdollistavat sähköverkon uudistamishankkeet käytännössä toteutettava joko osakkaiden omana hankkeena tai ns. ei-tavanomaisena taloyhtiön hankkeena: ne osakkaat, jotka latausmahdollisuuden haluavat ja ovat investoinnista valmiita maksamaan, maksavat ihan kaikki hankkeen kustannukset.

Tyypillisin tilanne taloyhtiömaailmassa onkin käytännössä se, että osakas haluaa hankkia latauslaitteen omalla kustannuksellaan. Jos sähköverkko kestää, eikä yhdenvertaisuudesta tule estettä, voisi taloyhtiö sallia sen, että osakas asentaa kustannuksellaan osakaspaikalleen latauslaitteen johdotuksineen. Vuokrapaikan kyseessä ollen taloyhtiön harkintavalta on vielä laajempaa. Molemmissa tapauksissa, jos taloyhtiö näyttää hankkeelle vihreää valoa, sähkönkulutuksen kustannukset ja latauslaitteen kunnossapito tulee järjestää yhdenvertaisella tavalla kuntoon.

Koska sähköauton jokapäiväiseen lataukseen käyttämä sähkönkulutus on suurta ja koska lataussähkön periminen osakkaalta voi olla taloyhtiölle hankalaa, kannattaa taloyhtiön aina edellyttää, että latauslaitteen tulee olla sellaista mallia, johon saa kaukoluettavan sähkömittarin. Tällöin sähköauton omistaja tekee suoraan sähkösopimuksen sähköntoimittajan kanssa, ja sähkönkulutuksen maksaa se, joka sähköä käyttääkin.

103 vastausta artikkeliin ”Sähköautot taloyhtiössä – lyhyt(täkin lyhempi) oppimäärä

  1. Kiitos kiinnostavasta artikkelista!

    Artikkeli kuvastaa valitettavasti kaikkia hankaluuksia, joihin uuden auton ostaja taloyhtiössä voi törmätä. Erityisen vaikea on, ettei yhtiöissä ole oikein osaamista käsitellä pyyntö päivittää autopaikka latauslaitteella. Artikkelissa nähdäkseni jaetaan taloyhtiöt edelläkävijöihin ja mahdollistajiin. Edelläkävijä-yhtiöt varautuvat jo etukäteen uusiin autoihin, lisäävät osaan autopaikoista latauslaitteet ja valmistelevat ehdot näiden paikkojen käytöstä. Mahdollistajat puolestaan pyytävät latausmahdollisuutta haluavaa hoitamaan itse tarvittavat asennukset ja vastaamaan kustannuksista. Sitten ovat vielä valitettavasti ”jäärä-taloyhtiöt”, jotka pyrkivät kieltämään kaiken ihan vain varmuuden vuoksi.

    Muutama tarkennus itse artikkeliin. Sähköautojen kotilatauslaitteet toimivat tyypillisesti joko 2,3 KW (10 A) tai 3,6 KW (16 A) tehoilla. Varsinkaan 2,3 KW laite ei suuresti poikkea lohkolämmittimien vaatimasta (1,5 – 2 kertainen tehotarve). Latausenergiat eivät myöskään ole suuria, joten erillisen mittarin hankkimisen edellyttämisen sijaan voisi olla suositeltavampaa huomioida suurempi sähkönkulutus paikan vuokrassa. Sähköauton energiankulutus on n. 15-20 KWh / 100 km. Kuukaudessa 1000 km ajavan aiheuttama sähkönkulutus ei noilla määrillä ole enempää kuin enintään 30 euroa kuukaudessa.

    • Mielenkiintoinen – ja varmasti aika oikeaan osunut – tuo tekemäsi jako erilaisiin taloyhtiöihin tässä sähköautoasiassa.

    • ”lohkolämmittimien vaatimasta (1,5 – 2 kertainen tehotarve)”

      Ei kyllä lohkolämmittimet vie kuin korkeintaan 500 W eli noin viidesosa tuosta 10A sulakkeen tarjoamasta sähköstä. Ja ilmeisesti uusien autojen lämmittimet ei vie kuin 200-300 W.

      • Tässä kohti on hyvä muistaa, että yleensä on lohkolämmittimen lisäksi myös sisätilanlämmitin, jolloin viedään jo yhteensä lähelle se sama 10 A.

        Harmittavasti vie pohjan koko jutulta se, ettei Sallménilla ole selkeästi mitään käsitystä sähköautoista, tuo latausaika 16h max. puolilleen sen viimeistään paljastaa. Tässä kohti on varmaan järkevintä odottaa Motivan ohjeistusta taloyhtiöille ja isännöitsijöille, jonka pitäisi tulla keväällä.

        Välillä harmittaa suuresti tämä kotimaamme takapajuisuus; sen sijaan, että annettaisiin uudelle – ympäristöä ja kukkaroa säästävälle – tekniikalle mahdollisuus ja kannustettaisiin sen hankintaan, mieluummin kielletään ***** kaikki.

        Vääräleuat toki kommentoi tähänkin, että uusia autoja ostaa vain rikkaat, niiltä rahat pois jne. Mutta kyllä ne muutaman vuoden päästä tulee käytettynä kuitenkin myyntiin rahvaalle!

        • Blogikirjoituksessa on tulkittu voimassa olevaa asunto-osakeyhtiölakia ja sitä, miten päätöksenteko sähköautojen latauspisteiden hankkimisen osalta menee. Toivottavasti Motiva muistaa huomioida tämän puolen omassa ohjeistuksessaan.

          • Toivottavasti eduskunta muuttaa As Oy lakia sähköautojen osalta nopeasti ja samalla keventää niiden verotusta, jolloin kauppa lähtee rullaamaan.

        • Minun mielestäni Jaana S kirjoittaa yleisesti ottaen aika osuvasti oikein. Sen sijaan arvon herrat ovat googlettanut ihannelukuja sähköautomainoksista. On 100% varmaa että infrastruktuuri ei ole lähellekään sillä tasolla, että sähköautoilu nykytekniikalla voisi kylmässä pohjolassa yleistyä laajalti. Pilotteja tarvitaan ja innovatiivisia ihmisiä.

          • Ja lainsäädännön muutoksia.

            totesin, että voisin ajaa n. 95% ajoistani Renault Twizyllä. aloin sitä sitten etsimään ja törmäsin ikävään asiaan… Auton tuonti suomeen on kielletty, koska Renaultin liiketoimintamalli ei sovi ajoneuvoveroon. just.

    • Lämpötolppa taloyhtiöissä maksaa yleensä 10-20 €/kk. Bensa-auto, lohkolämmitin+sisälämmitin = 2,1 kW. Vuorokaudessa lämmitetään se 2h = 4,2 kW, kuukaudessa 30×4,2. Vuodessa lämmitetään esim 4 kuukautta =30x4x4,2 =504 kW. 15 €/kk=180 €/v. ->180/504=0,36 €/kW.
      Taloyhtiön on myytävä sähköä samaan hintaa kaikille osakkaille.
      Sähköauto lataa esim sen 24 kw/vrk-> 30x24x,36€= tolppavuokra sähköautoilijalta 259 €/kk. 244 € ostaa bensaa aika paljon. Missä on se sähköauton säästö?

      • 24kWh/vrk? Eli tuolla ajaa noin 44 000 km/vuodessa. Aika harva autoilija ajaa noin paljon.

        Nopeasti laskien 7,5 l/100km ja 1,35e/l maksaisi bensat 370 e/kk. Kyllä tuosta reilun satasen säästö sähköauton hyväksi siis tulisi.

        • Sähköauto siis maksaa kuukaudessa 244€ enempi tolppapaikasta kuin bensa-autoilija. Tuolla 244 € ostaa bensaa 180 l.
          Eli mistä se sun satasen säästö tulisi?

          • Siitä, että oletan bensa-autoilijan ja sähköautoilijan ajavan saman verran, eihän tuossa muuten ole mitään järkeä. 189 litralla ajaa noin 2400 km ja ja tuolla 30*24 kWh:lla ajaa noin 3600 km.

        • Eihän tankkia tarvitse joka päivä ajaa tyhjäksi. On ihmisiä, jotka ajavat vuodessa 100000 ja niitä jotka ajavat muutaman tuhannen. Auton hankinta ei siis näytä riippuvan vuosittain ajetusta km-määrästä. Uusia ideoita täytyy olla, mutta täytyy katsoa menneeseenkin, että näkee mitkä asiat ovat menestyneet ja mitkä eivät, jottei hakkaa päätä seinään.
          Muutamassa kymmenessä vuodessa yksityisautoilu on räjähtänyt ja julkinen romahtanut, vaikka julkista on tuettu verovaroin ja yksityistä verotettu rankimman päälle. Ainoa ero tässä matkustamisessa yksityinen vs julkinen on se, että julkisella joudut suunnittelemaan matkareitin, joudut käyttämään tiettyä reittiä ja joudut ehkä odottelemaan ”turhaa” matkan varrella. Sähköautolla joudut suunnittelemaan reitin ja voit käyttää vain tiettyä reittä ja joudut ehkä odottelemaan matkalla ”turhaa” (akkujen latautumista). Sähköautolla samat ”haitat” kuin julkisella, mutta yhtä kallis kuin oma auto.En usko että polttomoottoriauton syrjäyttäjä olisi sähköauto

          • ”Eihän tankkia tarvitse joka päivä ajaa tyhjäksi.”

            Ethän akkuakaan aja tyhjäksi joka päivä? Ja silti lähdet siitä oletuksesta, että aina olisi ajettu niin paljon, että tuo 24 kWh mahtuu akkuun.

          • Vesalle
            Sähköauto oli ensin. Sähköä oli saatavilla ennenkuin oli ainuttakaan bensa-asemaa. Polttomoottoriauton toimintasäde oli alkuaikoina lyhyt. Sähköauton yleistymisen ongelma ei ole toimintasäde, eikä akun koko vaan lataus ja polttomoottoriauto. Jos polttomoottoriauton tankkaus olisi vienyt 1h/100 km ja se olisi tuo edelleen, niin väitän että ajaisimme julkisilla ja yksityisautot olisivat harvassa. Sähköautolla tankkaaminen vie 1h/100 km (ihan sama lataatko pätkissä vai kerralla) ja ajan lyhentäminen tuosta vaatii investointeja sen verran, että latauspiste ei tuota niitä takaisin järjellisillä tankkaushinnoilla. Sähköautot ladataan suurimmaksi osaksi kotona. -> Huoltamoilla ei ole intressejä satsata latauksen infraan. Ei ole sähköautosta korvaavaksi eikä rinnalle.

          • Keskimäärin ajettu matka päivässä on alle 50 km. Keskimäärin auto seisoo käyttämättömänä n. 23 tuntia päivästä. Sähköä on saatavilla käytännössä joka paikassa jossa auto seisoo.

            Polttomoottoriautoilla on paikkansa tietyissä tilanteissa. Mutta niin on myös muilla kulkuneuvoilla. Matkustin eilen 1200 km ja tein sen lisäksi vielä 10 tunnin työpäivän. Polttomoottoriautolla tämä ei olisi onnistunut. Ei sähköautollakaan. Tähän tarvittiin julkista liikennettä.

            Sinänsä voi hyvin olla että yksityisomisteiset sähköautot eivät ehdi yleistyä niin, että voitaisiin sanoa niiden syrjäyttäneen polttomoottoriautot. Kulkemistavat voivat muuttua niin, että kuljetuspalvelut syrjäyttävät auton omistamisen tarpeen. Se nimittäin toisi vielä enemmän vapautta kuin mitä auto on tuonut liikkumiseen.

          • En suinkaan ole sähköauton vastustaja, mutta vastustan ideoita, jotka eivät ole toteuttamiskelpoisia. Oletetaan, että sähköautoja olisi suurin osa. Niille olisi oltava latauspisteet kuten nykyisillekin on tankkauspisteet. Mikä taho kustantaisi tämän latausinfran rakentamisen ja pitäisi sen käynnissä? Faktaahan on se, että suurimmaksi osaksi sähköautot ladattaisiin kotipihassa, jolloin nämä latauspisteet tuottaisivat vain tappiota.

          • En usko, että nykyistä huoltoasemaverkostoa korvataan vastaavilla sähkötankkausasemilla. Autot ladataan siellä missä ne seisovat kun niitä ei käytetä. Ja maksajana ovat luonnollisesti autojen käyttäjät. Aivan samoin kuin käyttäjät ovat maksaneet nykyisen huoltoasemaverkoston rakentamisen viimeisen reilun 100 vuoden aikana.

            Uskoisin, että tulevaisuuden päivä auton näkökulmasta on esimerkiksi seuraavanlainen. Oletetaan, että olen auton omistaja.

            Olen menossa yrityksemme kohtaamistoimistolle koska minulla on face-to-face tapaamisia. Auto ottaa minut kyytiin ja ajaa toimistolle. Tämän jälkeen auto käy hakemassa vanhuksen kotoaan ja vie tämän kauppaan. Vanhus viipyy kaupassa arviolta 45 minuuttia. Kaupan pihassa olisi latauspiste, mutta auto tuumii, että sen akku on melkein täynnä ja toisaalta sähkö on tähän aikaan kalliimpaa, joten se päättää olla lataamatta itseään. Auto vie vanhuksen kotiinsa ja kytkeytyy sen jälkeen verkkoon vanhuksen taloyhtiön pihassa olevaan lataustolppaan. Vuorokausi on lähestymässä puolta päivää ja sähkönkulutus on huipussaa. Auto syöttää akustaan sähköä verkkoon 30% ja saan siitä pienen korvauksen. Näin sähköyhtiöt välttyivät lisävoimalaitosten käynnistämiseltä. Iltapäivällä auto käy viemässä yhden henkilön terveyskeskukseen, mutta ei jää tätä odottamaan vaan tulee hakemaan minut takaisin kotiin. Sitten auto kytkeyttyy hetkeksi verkkoon taloyhtiömme latauspisteeseen. Latauspisteet on rakentanut ”Sähkötolppa A” -yritys. Se maksaa taloyhtiölle pientä vuokraa ja me maksamme latauksesta suoraan käytön mukaan lataustolpan omistajalle. Illalla auto vie perheeni elokuviin. Elokuvateatterissa olisi ”Nopealataus B” -yrityksen lataustolpat. Auto tuumii ettei se tarvitse latausta ja B:n hinnat olisivat hieman kalliimmat koska minulla on kanta-asiakkuus A:n kanssa. Auto vie toisen perheen elokuvista kotiin ennen kuin palaa hakemaan meidät. Yö on rauhallinen ja auto viettää sen omalla paikallaan taloyhtiön pihassa ladaten akkunsa täyteen halpaa yösähköä.

    • Muutama tarkennus juttuusi. Sähköautoa ladataan se 15-20 kW joka päivä 12 kk vuodessa. Lohkolämmitintä käytetään se 2 h x 2,1 kW esim 4 kk/v. Taloyhtiö joutuu myymään sähkön molemmille samalla hinnalla. Sähköauton tolppapaikka 30 e/kk, bensa-auton tolppapaikka 2,8 €/kk. Jotta bensa-auton tolppapaikka olisi se nykyinen 10-20€/kk olisi sähköautolla oltava yli 200 €/kk.

      • No ei… Siitä lämmitystolppapaikan maksustakin suurin osa on sitä paikkaa, ja pienempi osa sähköä. Isoin kustannus taloyhtiöllle tulee maa-alan varaamisesta auton pysäköintiä varten.

        Ja ei, kuten toinen kommentaattori jo totesi, harva ajaa 40 000 km vuodessa, ja vaikka suurin osa latauksista tapahtuu kotipihassa, ladataan autoa muuallakin.

        Ei huolta, eivät ne talon sähköautoilijat vastikkeeseesi vaikuta…

        • No ei. Tolpaton paikka on ilmainen. Jos lämmityspaikka maksaa nyt sen 10-20€ maksaisi se sähköautoilijalle sen 200-300€/kk.
          Suurempi ongelma tolppalataukselle on se, että tolpassahan on yleensä kaksi autoa, jolloin latausvirran/sähköauto täytyy olla todella pieni, johtuen lämpenemisestä -> yön aikana ei ehdi auton akut latautua täyteen.

          • Tolpattoman ja tolpallisen paikan maksu vaihtelee taloyhtiöittäin. On yhtiöitä, joissa tolppapaikka on maksuton ja on yhtiöitä joissa tolpattomasta paikasta maksetaan 20 e/kk ympäri vuoden. Jopa enemmän.

            Toki nykyiset lämmitystolpat eivät kestä jos kaikilla olisi sähköautot. Mutta siinä vaiheessa yhtiö varmaan tekee sähköremontin parkkipaikalle muutenkin.

        • Vesalle ja Petterille.
          Hakekaapa netistä evelina-hankkeesta (2011-2015 Projekti kuuluu TEKESin EVE-ohjelmaan, jonka tavoitteena on auttaa sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä suomalaisissa yrityksissä ) tietoja. Iso hanke, ostettiin verorahoilla sähköautoja, annettiin tukia yrityksille jne. Mikä tulos, ei ole edes kotisivuja, missä näkis tulokset, tekesin sivutkin on poistettu. Ei oikein lisää uskoa sähköautoihin…

      • Vesalle
        Olen aikuisikäinen, joten en lähde tuohon sun scifi-ajatteluun. Pomppasit suoraan aikaan, että auto ajattelee ja kulkee itsestään. Sulla ei ollut kuitenkaan yhtään perustetta sille, että se itse kulkeva ja ajatteleva auto olisi sähköauto. Sähköauton tulevaisuudesta kait nyt kuitenkin keskustellaan.

        • Kyllä keskustellaan sähköauton tulevaisuudesta. Mutta väittäisin itsestään ajavien autojen yleistyvän nopeammin kuin sähköautojen. Sinänsä juuri mitään fictioniahan tuossa ei ollut koska kaikki mainittu on jo olemassa, tosin ei vielä järkevissä hinnoissa saatavissa.

          Minulle on väitetty, että tällä vuosikymmenellä syntyneet eivät tule tietämään mitä ajokortin ajaminen tarkoittaa. Aivan näin nopeaan yleistymiseen en usko johtuen jo autokannan sangen hitaasta uudistumisesta.

          Mutta autonomisuus ei ole kovin kaukana. Jo nyt uudella autolla voi ajaa Utsjoelta Helsinkiin ilman että auton hallintalaitteisiin tarvitsee koskea kovinkaan montaa kertaa.

          Nykyistä verkostoa on rakennettu 100 vuotta. Kehitys kehittyy aina vain nopeammin ja uskon liikkumistapojen olevan jo aivan toiset 30-50 vuoden kuluttua.

          Kannattaa muistaa, että monet asiat jotka tänä päivänä ovat meille arkipäiväisiä olivat scifiä 15 vuotta sitten.

          • Länsimaissa yleinen trendi on, että kiinnostus ajokortteihin vähenee nuorisossa. Tämä näkyy jo uusien autojen myynneissä. Jos 10 vuotta sitten normaalimyynti oli 150 000 autoa vuodessa, myydään nyt luokkaa 100 000 autoa.

          • Tosiasiat eivät tue sun väitteitäs autojen suhteen. 10 vuotta sitten autoja oli n. 2,5 mlj. 2014 n. 3,2 mlj. Sähköautoja on myyty 2008-alkaen. Aluksi muutama auto vuodessa ja 2010 alkaen muutama kymmenen autoa/v. ja 2014 vajaa 200, kun tuli veroale sähköautoon. Tuo kehitys osoittaa, että sähköauto ei ole kovin vetovoimainen autoilijoiden keskuudessa. Jos sähköautojen määrä on promillen luokkaa, vaikka ko. autoja on myyty yhtäjaksoisesti kohta kymmenen vuotta, niin ei kannata taloyhtiöiden kovin suuria satsauksia tehdä sähköauton latausmahdollisuuksiin.

          • Voit toki valita omat ”tosiasiasi”. Se, että kiinnostus ajokortteihin vähenee ja että uusia autoja myydään vähemmän ovat kyllä ihan tosiasioita. Toki, osan uusien myynnin pienentämisestä on aiheuttanut käytettyjen tuonti ulkomailta.

            Voit myös vältellä sähkökäyttöisiä autoja, mutta fundamentti vastustaminen on vähän hassua. Eikä niistä mitään valtavia kustannuksia ole taloyhtiöille tulossa. Lataustolpan kustantaa tyypillisesti autoilija itse, ja uusissa kohteissa pelkän lämmitystolpan vaihtaminen jo rakennusvaiheessa kunnolliseen lataukseenkin sopivaan on pähkinöitä. Joka tapauksessa, se maa-ala tai pysäköintiluola maksavat luokkaa 10-100 krt enemmän mitä tolppa paikan päässä.

          • Ei muuten ole sataa vuottakaan siitä kun taloyhtiöissä todettiin, ettei parkkipaikkohin kannata investoida kun ei autoja ole kenelläkään.

            Sähköautojen myynti on tosiaan vielä vähäistä ja tulee olemaan vielä monta vuotta. Sähköautoja on huonosti saatavilla ja ne ovat vielä suhteellisen kalliita (vaikka ovatkin halvempia sitten omistaa ja ylläpitää). Suomi ei varmasti ole ensimmäinen maa jossa ne yleistyvät. Kännyköiden yleistyminen jokamiehentavaraksi vei yli 20 vuotta, olisi minusta epärealistista kuvitella, että sähköautot yleistyisivät nopeammin.

            Mutta isossa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä ne lyövät itsensä läpi. Ei varmasti kaikkiin tilanteisiin, mutta ne tulevat hoitamaan suurimman osan päivittäisistä liikkumistarpeista.

            Otetaan uusi keskustelu 30 vuoden päähän ja katsotaan tilannetta sitten.

          • Ja väitän vielä, että tilanne ei 2046 ole sellainen, että meillä on 3,2 miljoonaa sähköautoa, jotka pääsääntöisesti seisovat 23 tuntia päivästä vaan meillä on ehkä miljona autoa, jotka ovat liikkeellä 12 tuntia päivästä. (suhteutettuna väkimäärän kasvuun luonnollisesti.)

          • Tarkoitinkin, että tosiasiat eivät tue väitettäsi. Samoin tosiasia ei tue väitettäsi, että taloyhtiössä autopaikan muutoksen maksaisivat vain autoilijat. Kyllä maksu kohdistuu kaikkiin osakkaisiin. 90% osakkaista ei ole valmis kustannuksiin, jotta 10% voisi ladata sähköautoaan kotipihassa.

          • Vesalle
            Mielestäsi lähitulevaisuudessa siirrytään julkisiin kulkuvälineisiin; perusteluja väitteellesi.
            Juurihan me olemme siirtyneet julkisista yksityisiin. Miksi trendi kääntyisi päinvastaiseksi sähköauton vuoksi?

          • Vesalle ja Petterille
            Minun mielestäni sähköautot eivät yleisty, koska sähköautojen haitat ja edut ovat samat kuin julkisen liikenteen. Ja muutamassa kymmenessä vuodessa olemme siirtyneet julkisesta yksityiseen. Sanokaa nyt edes yksi sellainen sähköauton etu/hyöty joka poikkeaa julkisen liikenteen eduista/hyödyistä ja sen vuoksi ihmiset siirtyisivät sähköautoihin.

          • Mitä tarkoittaa sinulle lähitulevaisuudessa? Mitä tarkoitat julkisella liikenteellä? Kuuluuko esim. Uber -niihin tällä hetkellä?

            Voi olla että ymmärrämme nyt käsitteet aivan eri tavalla.

            En usko, että kovinkaan moni haluaa investoida auton omistamiseen tuhansia-kymmeniä tuhansia euroja jos sama asia hoituu palveluna (en minä ainakaan, parempaakin käyttöä sille rahalle olisi). Eli sitten kun pääset näppärästi aikatauluriippumattomasti omien tavaroidesi kanssa paikasta A paikkaan B edullisesti.

            Mistä löydän tilaston joka kertoo kuinka julkisesta liikenteestä on luovuttu? Oma subjektiivinen kokemukseni on viideltä vuosikymmeneltä enkä kyllä muista että yhtä paljon julkista liikennettä olisi hyödynnetty koskaan aiemmin.

            Tilastokeskukselta löysin vain tilaston http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-02_julkisen_liikenteen_web.pdf
            joka kertoo matkustajamäärien ja matkustuskilometrien kasvaneen 97-2013 välillä.

            Vielä perusteet sähköautojen puolesta:
            1. edullisemat käyttökulut
            2. tulevaisuudessa mahdollisuus tienata auton omistamisella
            3. globaalit ilmastotavoitteet ja niistä juontuvat EU tavoitteet ja kansalliset tavoitteet ja niistä tulevaisuudessa johdettavat lait ja asetukset.
            Esim. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011DC0144&from=EN
            4. Jos Norjassa on muutamassa vuodessa ostettu 50 000 sähköautoa, niin miten ne siellä toimii paremmin kuin meillä?

            Mitä tutkimuksiin tulee, niin 2000-2007 tehtiin maailmanlaajuisesti tuhansia tutkimuksia jotka tukivat sitä faktaa, että ihmiset haluavat puhelimiinsa näppäimet. Kukaan ei halua kosketusnäyttöä.

          • Meillä on lähtöoletus vähän eri… Väitän, että kaupungistumisen myötä kiinnostus ajaa autoa, ja erityisesti omistaa auto, vähenee koko ajan. Eli, yksityisautoilusta siirrytään koko ajan julkiseen ja semijulkiseen liikenteeseen.

            Sähköauto tarjoaa joitain pitkiä matkoja lukuunottamatta aivan saman palbelutason, mitä polttikset, bonuksena ettei autoa tarvitse käydä erikseen tankkailemassa, vaan että auto latautuu ollessaan normaalisti pysäköitynä.

            Nyt öljy on halpaa, mutta tilanne ei ole kestävä. Toisekseen co2-päästöjen vähentämiseksi ja energian tuhlaamisen vähentämiseksi polttiksia on mahdollista sallia vähemmän liikenteeseen. Jo nyt sähkö on liikenteen energiana edullisempaa ja jatkossa sähköinen voimalinja polttiksia selvästi edullisempi.

          • Sanoit Petteri ”Väitän, että kaupungistumisen myötä kiinnostus ajaa autoa, ja erityisesti omistaa auto, vähenee koko ajan.”
            Tuo on sinun mutua ja osoittaa, että olet asiasta eika pihalla, koska tosiasiat ei tue tuota kehitystä, päinvastoin. Viimeisen 5 vuoden sisällä autojen määrä on lisääntynyt melkein 600000 kpl. Julkinen liikenne on supistunut samana aikana. Julkista käyttävät pääasiassa sinunlaisesi alaikäiset, joilla ei ole korttia.

          • Edelleenkin, ennen lisähuuteluita kannattaa tutustua Trafin tilastoihin, liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä on mm. pysynyt varsin samana viimeiset 10 vuotta.

            Et varmaankaan ole myöskään huomannut päivän HSn juttua maan nopeimmin kasvavan kaupungin henkilöautomäärän pienentymisestä viime vuonna.

          • Kari:
            ” Julkinen liikenne on supistunut samana aikana. ”

            Olisiko sinulla antaa jotain lähdettä tämän väitteen tueksi? Linkkaamani tilastokeskuksen tilasto kun ei nyt ainakaan äkkiseltään tue väitettä. Yksittäisiä junayhteyksiä taajamien ulkopuolella on kyllä lakkautettu, mutta toisaalta uusia kaupallisia toimijoita on tullut myös markkinoille (Onnibus, Norwegian)

          • Katsopa nyt oikeasti niitä tilastoja ennen noita mutu-heittoja…, liikennekäytössä 2015 lopulla oli noin 2,6 miljoonaa henkilöautoa ja 2006 luku oli n. 2,5 miljoonaa…

        • Petteri: Tuo automäärän kehitys onkin jännä.

          Trafin tilastossa määrä on tosiaan aika vakio
          http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajoneuvokanta

          Autoalan tiedotuskeskus näyttää kovaa kasvua
          http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/suomen_autokanta/autokannan_kehitys/automaaran_kehitys

          Ilmeisesti joku keräilee romuautoja:
          ”Koko ajoneuvokanta sisältää myös autoja, varsinkin yli 20-vuotiaita menopelejä, joista suurin osa ei todennäköisesti enää palaa varsinaiseen liikenteeseen.

          Vuoden 2012 lopussa liikennekäytöstä poistettuna oli 476 000 henkilöautoa. Kesäkuukausina liikennekäytöstä poistettuja autoa on noin 50 000 vähemmän. Liikennekäytöstä poistoja ja ottoja tehdään kymmeniä tuhansia kuukausittain eli liikenteessä olevien henkilöautojen määrä vaihtelee päivästä toiseen.”
          http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/2057/liikenteessa_olevien_ajoneuvojen_maara_lahestyy_5_miljoonaa

        • ”Edelleenkin, ennen lisähuuteluita kannattaa tutustua Trafin tilastoihin”. Trafin tilastot osoittavat, 2014-2015 henkilöautojen (polttomoottori) määä lisääntynyt n. 17000 kpl. Ja viimeisen 10 vuoden aikana yli 500000 kpl. Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, samana aikana julkisen liikenteen ajosuoritteet ovat vähentyneet. Voidaan puhua julkisen kiikenteen romahtamisesta. Julkista liikennettä tuetaan verovaroin, kun yksityistä rokotetaan raskaimman päälle.

          • Kun tutkin noita trafin tilastoja, niin huomasin, että sähköautojen määrä on noussut 5 vuodessa (2010-2015) n. 600 kpl. Jos kasvu satakertaistuisi, niin reilun 20 vuoden kuluttua olisi sähköautoja 10% henkilöautokannasta. Ei kannata kauheasti sijoitella taloyhtiöissä sähköautojen lataukseen.

          • 600*100*20 = 1 200 000? eli meillä olisi 12 miljoonaa autoa silloin? ok.

            Toisaalta jos tarkoitat, että sähköautojen myynti kasvaa tasaisesti 20 vuotta ollen sitten 100 kertainen, tarkoittaisi se noin. 3,5% kasvutahtia.

            Miten suhtaudut tähän talouselämän artikkeliin, jonka mukaan sähköautojen myynti kansainvälisesti nousi 60% vuodessa.

            http://www.talouselama.fi/uutiset/lopullinen-oljyromahdus-voi-olla-tulossa-ja-se-tulee-4-pyoralla-6306798

            On totta ettei sähköautoja myydä vielä juuri mitään. mutta eipä tarjontaakaan ole kuin kourallinen malleja ja hinnat ovat vielä korkeat. Tämä kuitenkin muuttuu koko ajan.

            Voisitko vieläkään muuten antaa lähteitä noille väitteillesi julkisen liikenteen romahtamisesta.

            Ja tuota ajoneuvojen määrän kasvua ei ehkä enää kannata hokea kun todistetusti liikenteessä olevien ajoneuvojen määrä ei ole lisääntynyt. Se, että joku kerää romuja takapihalleen / peltoautoiksi ei ole pois liikkumiseen tarkoitetuilta ajoneuvoilta.

            Kerroppa mitä pitäisi tapahtua, että uskoisit sähköautojen yleistymiseen? Millaisia myynti/kasvumääriä pitäisi olla?

            Kerro vielä, että ovatko tuossa Talouselämän juttussakin mainitut autoyhtiöt idiootteja kun kehittävät sähköautoja, joita kukaan ei tule ostamaan. Pitäisikö jonkun kertoa heille ettei kukaan osta näitä?

          • Osaatko laskea? Ymmärrätkö lukemaasi? 600x100x20=1 200 000. Tämä kun jaetaan 4 (kasvuhan oli 5 vuodessa tuo 600 autoa) saadaan 300 000 autoa eli n. 10% 3 mlj. Lue trafin tilastot. ”Henkilöautoja liikentessä oli 2,56 miljoonaa eli 1,1 % edellisvuotista enemmän. Trafi ennustaa, että 3 miljoonan liikennekäytössä olevan henkilöauton rajaa lähestytään vuonna 2020.” Tästä asiasta en enää keskustele, kun sulla alkanut argumenttien puutteessa selvien asioiden väittely. 60% kasvu on pieni määrällisesti. Kuitenkin kansainvälisesti sähköautojen ostoa tuetaan monissa maissa. EU asettaa ehtoja autojen päästöille ja monet muutkin maat. Ei autotehtaat ole idiootteja kehitteleväthän autotehtaat muitakin vaihtoehtoja (kaasu, vety, etanoli jne). Isoissa kaupungeissa jopa Suomessa on ilmaongelma, johtuen autoista. Suomessa 2014 rekisteröitiin 183 kpl sähköhenkilöautoa, 2015 243 kpl, kasvua 33%. Näyttää, että ei kauhean montaa sähköhenkilöautoa ole parinkymmenen vuoden päästä.
            Sähköhenkilöauto ei yleisty huomattavasti ennen kuin sen lataus (jolla pääsee sen n 1000km) kestää n. 5-1o min. Tämä on erittäin vaikea toteuttaa, vaikka tekniikka kehittyisikin.
            Summa sumarum; mielestäni sähköhenkilöauto ei ole tulevaisuuden henkilöauto.

          • ”Katsopa nyt oikeasti niitä tilastoja ennen noita mutu-heittoja…,”
            2015 yli 130 000 henkilöautoa enemmän liikenteessä kuin esim. 2007.

          • Laskea voi monella tapaa. Eli myynti 2015 oli 243 kpl. Ja kasvua 33%. jos tuo kasvu pysyy samana olisi 20 vuoden päästä 2,2 miljoonaa sähköautoa.

            Mutta ei tämä tästä etene kyllä mihinkään. Katsotaan vaikka sitten 20 vuoden päästä mikä tilanne on.

          • Vesalle
            Kannattaa olla nyt matikan tunneilla tarkkana.
            Tarkistapa tuo laskutoimituksesi ”Eli myynti 2015 oli 243 kpl. Ja kasvua 33%. jos tuo kasvu pysyy samana olisi 20 vuoden päästä 2,2 miljoonaa” vai onko teillä koulussa ollut jo prosenttilaskua? vinkkinä sulle katso korkoa korolle kaava.
            Jos sähköautojen kasvusta jätetään Tesla pois (140 000€ auto), niin kasvua 2014-2015 oli kokonaista 5 kpl (2014 99kpl ja 2015 99 kpl).
            Lopetetaan nyt tämä keskustelu, kun sulla on noi argumentit loppu.

          • Sori. Pilkkuvirhe näin varhaisella.

            Eli 220 000 autoa.

            Myönnän virheeni.

            Mutta katsotaan 20 vuoden päästä tilanne.

            Mutta sen verran pitää vielä pistää kysymystä (jos tähän vaikka ottaisit kantaa). Nyt meillä on se 2,56 miljoonaa. Kuinka monella noista ajetaan edes kerran vuodessa yli 200 km päivässä? Voisiko näiden korvaajaksi olla sähköauto sinunkin mielestäsi sopiva? Myin tuossa taannoin 13 vuotta vanhan auton, jolla oli sen historian aikana ajettu kuutena päivänä yli 200km. Yhtä hyvin olisi voinut olla sähköauto ja hoitaa nuo 6 päivää vaikka vuokra-autollla. Ja rahaa olisi säästynyt aika paljon.

            En usko, että sellaista latausta saadaan, jossa 1000km ajoon vaadittava sähkömäärä saadaan autoon ladattua viidessä minuutissa. Akkua vaihtamalla ehkä. Mutta tämä tarve on kyllä todella harvalla. Tai ainakaan itse en ole ikinä ajanut kahtatoista tuntia yhteen menoon ja pitänyt sitten 5 minuutin taukoa ja ajanut taas 12 tuntia.

          • Hae googlella sähköautoileva motoristi blogi. Siellä kaveri ajaa juuri nyt (päivittäen samalla blogiaan) hiihtolomareissua Nissan Leafilla kotoaan Kangasalta Viitasaarelle mökilleen. Ne on tällä hetkellä jo monta tuntia suunnitelmistaan jäljessä ( lähtivät aamulla 6 jälkeen, matkaa 265 km ja ovat edelleen reissussa), vaikka kaverilla on jo useamman kymmenen tuhannen km kokemus sähköautosta, eli oli suunnitellut sen mukaan reittinsä ja lataukset..
            Uskotko sinä, että tuollainen auto syrjäyttäisi joskus polttomoottoriauton. Polttomoottoriautollahan kaveri olisi ollut perillä jo puolenpäivän aikoihin, vaikka olisi topannut syömään ym. reiluksi tunniksi, pariksi.
            Perustele miksi tälläinen auto voittaisi ja olisi tulevaisuuden yleisin kulkuväline. Ei ihmisellä ole aikaa tuntitolkulla latailla auton akkuja.

          • Tästä ajamisesta vielä. Aika monella autolla ajetaan useamman kerran vuodessa yli 200 km; mummola, syysloma, hiihtoloma, kesäloma, pääsiäinen, IKEAssa käynti, jne. Katso nyt se mainitsemani blogi, niin tajuat, että sähköautolla on yksityisauton kulut, mutta julkisen liikenteen haitat.

          • Minä uskon, että teknogia kehittyy ja toimintasäde kasvaa huomattavasti pidemmäksi.

            ”Aika monella autolla ajetaan useamman kerran vuodessa yli 200 km; ”

            Eli olet samaa mieltä, että on myös autoja, joilla ei ajeta yli 200 km matkoja ja ne voisi korvata nykyisin sähköautoilla.

            Toisekseen jos kertoja on vain muutama, niin eikö sähköauto olisi järkempi ja ottaa noille muutamalle matkalle vuokra-auto, jos säästö on kuitenkin tuhansia euroja vuodessa. (kustannusvertailu http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/11/26/tassa-sahkoauto-voittaa-bensa-auton/201316374/304)

          • Ihannehan olisi nytkin, että ne joilla päivittäinen ajo muutama kymmenen km käyttäisivät julkista ja pisemmille matkoille olisi julkinen taikka taksi. Mutta totuus on, että näilläkin on oma auto.
            Lue nyt se todellinen juttu matkasta kotoa mökille (265 km), aikaa kului 11 h!! Suomessa on kuitenkin yli 700 000 kesäasuntoa (tuskin näistä kauhean moni on kaupungeissa), joten ei se nyt niin harvinaista ole se yli 100 km päivittäinen ajelu varsinkaan kun kaikissa ei ole sähköä. Jos sähköauto on hyvä, niin miksi siitä ei voi kertoa totuudenmukaisesti?
            Katso esim. sähköinenliikenne.fi sivut. Antamasi linkki, täyttä puppua koko juttu.

          • Uskot, että tekniikka kehittyy sähköautorintamalla. Sähköautoja on valmistettu Suomeessakin jo 80-luvulla mm. Fortum n. 250 Elcattia. 90-luvulta lähtien sähköautoja oli kaupunkien ja kuntien, postin ym. käytössä. Silloisilla s-autoilla pääsi yhdellä latauksella n. 100 km, s-auto ei yleistynyt. Mikä on kehittynyt niin paljon 30 vuodessa, jotta s-auto yleistyisi nyt?

          • Vielä sun ihmettelemästä päivittäisestä ajomatkasta. Keskimäärin henkilöautolla ajetaan 18000 km/v. Oletetetaan se sun oletus, että työmatka on 50 km edestakaisin, eli 1000 km/kk, eli 11000 km/v. 7000 km on muuta ajoa, eli kyllä niitä yli 100 km/päivä matkoja täytyy tehdä useita vuodessa.

          • Kari, tämä on nyt viimeinen vastaukseni olkiukkojasi vastaan…

            – 150 000 autoa enemmän 2007-2015 on aika lailla eri asia kuin 500 000
            – ei ole sellaista kuin ”keskiverto-autoilija”. Joillakin kilometrejä tulee enemmän kuin 18000/a, ja monilla paljon vähemmän. Se että heittelet heittoja 700000 mökistä ei poista tosiasiaa, että useilla ei vuodessa niitä pidempiä matkoja ole enempää kuin se <10.
            – sekin tosiasia, että monilla autoilla kilometrejä tulee luokkaa 10000/a puoltaa siirtymistä yhteiskäyttöautoihin, tms. ratkaisuihin
            – sähköautoilevalle motoristille mökkimatka ei ollut rasite vaan haaste. Nissan Leaf ei nykyakustolla ole tuolle matkalle paras valinta, mutta silläkin onnistui. Kannattaa lukea blogia enemmänkin…

            Ehkä tärkein havainto tästä väännöstä on kuitenkin, että jossain keski-ikäisten rivitaloyhtiössä etälähiössä perspektiivi on vähän eri kuin kaupunkilaisten keskuudessa. Mikä sopii muille, ei välttämättä ole paras ratkaisu eläköityvään rivitaloyhtiöön. Rivitaloyhtiön eläkeläisten ei silti pitäisi kieltää edistystä sellaista mahdollisesti haluavilta yhtiön asukkailta, eikä harrastaa naapurikiusantekoa kieltämällä näitä rakennuttamasta latauspistettä jos sellaista tarvitsevat.

          • Sulla argumentit totaalisesti loppu, alat yleistää nuoret/eläkeläiset. Nyt et puhu enää säköautoista, vaan yhteiskäyttöautoista. Yhteiskäyttöautokahan on jo nyt, muttei sähköisenä vaan polttomoottorisina. Mielestäsi Nissani Leaf ei ollut oikea valinta, vaan mikä?

          • Osaatko lukea, sanoin, että 2015 oli yli 500000 henkilöautoa enemmän kuin 2007 autoalan taulukon mukaan 680 000 kpl.

          • ”Kari Hällström
            sanoi:
            Uskot, että tekniikka kehittyy sähköautorintamalla. Sähköautoja on valmistettu Suomeessakin jo 80-luvulla mm. Fortum n. 250 Elcattia. 90-luvulta lähtien sähköautoja oli kaupunkien ja kuntien, postin ym. käytössä. Silloisilla s-autoilla pääsi yhdellä latauksella n. 100 km, s-auto ei yleistynyt. Mikä on kehittynyt niin paljon 30 vuodessa, jotta s-auto yleistyisi nyt?”

            Eivät ne yleisty nyt (5 vuoden sisään) vaan seuraavan 30 vuoden sisään.

            Jukka Järvinen luetteli tuossa jo paljon kehittyneitä asioita. Lisään listaan vielä
            Elektroniikan
            Sähkömoottorit (nykyiset kestomagnetoidut hiiliharjattomat moottorit ovat hyötysuhteeltaan ylivertaisia vanhoihin verrattuna).

            Ja nämä kehittyvät koko ajan vielä lisää.

          • Jätetään Tesla pois, niin henkilösähköautojen määrä lisääntyi kokonaista 5 kpl 2014-2015. Ei taida vielä 60 vuoden kuluttuakaan, sähköautoja olla edes 5% henkilöautokannasta.

          • Kari kaipasi pidempää toimintasädettä ja nopeaa tankkausta. Näemmä tähänkin on jo yksi ratkaisu tarjolla:
            http://www.eptender.com/

            Eli lyhyet matkat ajellaan sähköllä ja sitten kun tehdään tuollainen pidempi mökkireissu, niin otetaan agregaatti mukaan.

            Ihan hyvä blogi se sähköautoileva motoristi. Viimeisin 470 km matka meni jo lähes samaan aikaan kuin polttomoottiriautolla.
            http://sahkoautoilevamotoristi.blogspot.fi/

            Ja kyse on kuitenkin vasta tämän hetken perusautosta. Voisi siis olettaa näidenkin ongelmien katoavan hyvinkin seuraavan 20 vuoden kuluessa.

  2. Latausmalleja joudutaan varmaan pohtimaan kovastikin ennen kuin taloyhtiöt löytävät oman käytäntönsä. Lisäksi on ns. pikalataus, joka käyttää kolmivaihe sähköä. Onko se kaikissa malleissa, selviää aikanaan.
    Petterin kulutusluvut ovat valmistajien antamia ihannearvoja. Kaupunkiajo kuluttaa hieman enemmän, lisäksi kulutusta lisännee talviaikainen auton sisä- lämmitys.
    Taloyhtiölle lienee helpointa antaa ulkopuolisen yrityksen hoitaa latausasemat ja sähkönhankinta.

    • Latauslaitteen teho kannattaa ehdottomasti miettiä auton käytön kautta. Asukas säilyttää autoaan kotona todennäköisesti yön yli, jolloin auto on helppo ladata täyteen. Samoin työpäivän aikana auto voidaan ladata työpaikalla. Hidas lataus on myös parempi vaihtoehto auton ladattaville akuille ja jokainen automalli hyödyntää hidasta latausta. Pikalatausasemat on tarkoitettu lähinnä pitkänmatkalaisille, jolloin auto pitää saada kesken matkaa ladattua esimerkiksi kahvitauolla.

      Yksi järkevä ja kustannustehokas vaihtoehto taloyhtiöille sähköauton lataukseen ja lämmityskäyttöön on eTolppa. eTolppa mittaa jokaisen pistorasian kulutuksen ja sen tehoa on mahdollista rajoittaa (esim sisätilanlämmittimet). Taloyhtiö voi sitten halutessaan laskuttaa sähkönkulutuksen käyttäjältä. eTolpasta hyötyvät kaikki taloyhtiön asukkaat, sillä se muuttaa koko autonlämmittämisen ajatuksen. Tolppaa ohjataan internetin kautta ja se säästää lämmityskäytössä sähköä jopa 65 %.

      • Kaikki sähköautoja testanneet ovat sitä mieltä, että pelkällä sähköautolla ei pärjää, koska toimintasäde on niin vaatimaton. Tällaisen auton lataus järjellisesti toteutettavalla virralla vie 10-15 h. Jos toimintasäde tuplataan tuplaantuu latausaikakin eli ei toimi. Suurin ongelma on se , mihinkä se sähköauto pistetään lataukseen, kun kaikki ruudut ovat jo nyt täynnä?

        • Tuota.. Kerrompas yhden jutun tässä välissä. Toivottavasti et ylläty liikaa.

          Sähköauton tarvitsema lataussähkö on suorassa suhteessa energiamäärään, mitä auton askutosta on otettu käytön aikana!

          Eli jos se käyttösäde kasvaisi 3000km latauksella tarkoittaako se sitä, että ihmiset alkavat ajamaan 3000km päivässä? Väitän, että näin ei käy.

          Ihmiset ajavat pääsääntöisesti alle 200km päivässä. Sen energiamäärän lataa älytolpasta yhden yön aikana. Jotta ongelmaa syntyy, pitää ko. autolla ajaa yli 200km/vrk. Eli noin 73.000km vuodessa. Tunnistitko itsesti, että tämähän on juuri se määrä, mitä ajan vähintään vuodessa?

          Päivitetään sitten se tolppapaikkasi 3x16A pistokkeelle, niin voit ajaa huoletta 219.000km vuodessa. Eikö vieläkään riitä? Nyt olet jo erikoistapaus, koska vain OnniBussit ajaa enemmän vuodessa kolmella kuljettajavuorolla.

          • Ne jotka ovat testanneet tai joila on sähköauto ovat kirjoitelleet, että kakkosautona on polttomoottoriauto ja kakkosauto on oltava.
            Mihinkä ruutuun sinä laitat sen sähköauton, kun kaikki ruudut on jo nyt käytössä.

          • Kari Hällström:lle (hänen viestiinsä ei voinut enää vastata).

            Toki polttomoottirautojankin tarvitaan. Mutta tarvitseeko jokainen sekä oman polttomoottoriauton että oman sähköauton. Meidän perheessä polttomoottoriautoa (yli 200km päivässä) tarvitaan ehkä 5 kertaa vuodessa.

          • Ja jatkan vielä. Pelkällä henkilöautolla ei pärjää koska sillä ei voi siirtää esim. muuttokuormaa. Pitäisikö jokaisella olla siis oma paketti/kuorma-auto.

            Myöskään aina ei ole ajokunnossa. Pitäisikö jokaisella olla oma taksi?

            Ehkä olemme samaa mieltä, että aivan kaikkia liikkumisvälineitä ei tarvitse omistaa itse vaan joustavasti omistamalla, yhteisomistamalla ja vuokraamalla, sekä palveluna ostamalla liikkumistarpeet saadaan ratkaistua.

          • Vastaan Vesalle ”Kaikilla tarvis olla kuorma-auto..”
            Oma auto on syrjäyttänyt julkisilla liikkumisen yhden ainoan edun vuoksi ja se on vapaus. Voin lähteä matkalle milloin vaan ja minne vaan. Ei tarvitse suunnitella matkareittiä, voin tulla eri reittiä ja voin vaihtaa eri reittiin matkan varrella. Ei tarvitse odotella pysäkillä/ asemalla. Sähköautolla ei ole tätä vapautta, joudut ajelemaan pääteitä, että latauspaikkoja on riittävästi ja joudut odottelemaan akkujen latautumista. 1000 km vaatii n. 100 kW ja tällaisen tehon lataaminen ei onnistu 5 min. ,koska se vaatii 230V-400V jännitteillä monen sadan A sulakkeet -> polttomoottoriauton syrjäyttää joku muu kuin sähköauto.

          • En väitä että sähköauto syrjäyttäisi polttomottoriauton vaan tulee sen rinnalle.

            Toisekseen kannattaa huomioida, että nyt ei ole varsinaisesti vielä edes vuosi 0 sähköautojen maailmassa. Ja toimintasähde on 200 km. Entä sinä päivänä kun toimintasäde on 5000 km?

  3. Tuo 15-20 kWh / 100 km on suoraan omista käyttökokemuksista. Kesällä kaupunkiajossa (alhaisilla nopeuksilla sähkömoottorin hyödyt tulevat parhaiten esille. Vääntö lähtee heti liikkeellelähdöstä) jopa tuon alle ja talvella moottoritiellä voi mennä vähän yli. Ja sisälämmitys on mukana tuossa. Aika tarkkaan menee kuitenkin tuohon haarukkaan. Valmistajan antamat luvut ovat tuossa 15 kWh/100 km hujakoilla.

    Pikalataus ei liene kaikkein kustannus-järkevin vaihtoehto perus-yhtiön parkkipaikoille. Siinä pitäisi alkaa jo tosissaan miettimään talon sähköverkon riittävyyttä ja kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna perus 10-16 A laitteisiin.

    Samaa mieltä, että asennukset ja käytännön järjestely taloyhtiössä kannattaa antaa asiaan erikoistuneen yrityksen tehtäväksi. Mutta taloyhtiöissä tarvittaisiin osaamista, siitä miten päätös tehdään. Onko isännöintiliitto pohtinut tästä isännöitsijöille suunnattua koulutusta? Nyt monessa taloyhtiössä ja isännöintiyhtiössä jouduttaneen turvautumaan mutu-tuntumaan.

    • Nykyisellä päätöksenteko vaatimuksilla useimmat kerros- tai rivitalossa asuvat voivat vain haaveilla sähköauton käytöstä, valitettavasti

  4. Mitä vaaditaan, että sähköauton latauspiste voitaisiin katsoa tavanomaiseksi ja enemmistöpäätös yhtiökokouksessa riittäisi.

    • Hieman kärjistäen voisi todeta, että enemmistöpäätös riittää sitten kun sähköautot korvaisivat polttomoottoritekniikalla varustetut autot. Tai että bensa-autonkin tankkausmahdollisuus (investointi) järjestetään vastikerahoilla siinä missä sähköauton ”tankkausmahdollisuus”. Yhdenvertaisuusperiaate nimittäin edellyttää, että sähköautojen lataamista (sähköauton omistavia osakkaita) ei voida suosia polttomoottorikäyttöisten autojen omistajien (osakkaiden) kustannuksella. Toisin sanoen sittenkin kun tulevaisuudessa olisi tavanomaista, että yksityisomisteisilla kiinteistöillä ladataan sähköautoja, on yhdenvertaisuusperiaatetta noudatettava: polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja omistavilta osakkailta tulisi saada suostumus, mikäli vastiketta aiottaisiin käyttää sähköautoja omistavaa osakasporukkaa suosivaan tarkoitukseen.

      Mutta eihän sitä tiedä, vaikka joskus hamassa tulevaisuudessa nähtäisiin asia niin, että kiinteistöt jopa velvoitettaisiin sähköautojen latauksen järjestämiseen ympäristönäkökohtien takia.

      • Energiatehokkuusvaatimukset ja tavoite päästä eroon 8 miljardilla eurolla ulkomailta ostettavasta energiasta, voi oikealla politiikalla saada sähköautot hyvinkin nopeasti jokapäiväiseksi osaksi taloyhtiöitä.

        Mikäli eduskunta tekee oikeita linjauksia en ihmettelisi vaikka 10 vuoden sisään näkisimme taloyhtiöiden pihoilla jo 50% sähköautokannan.

      • Mutta mutta, sähkömoottoria ei tarvitse samalla lailla esilämmittää kuin perinteistä autoa, moottorissa kun ei ole nesteitä. Lämmitystolpat eivät aina edes sovellu sähköautojen lataukseen. Eli ovatko nykyiset lämmitystolpat yhdenvertaisuus-näkökulmasta itse asiassa laittomia? Ja niiden päivittäminen huomioimaan sekä moottorilämmityksen tarpeet että auton lataaminen, ensimmäisen sähköauton ilmaannuttua pihaan, yhdenvertaisuus-periaatteen näkökulmasta laittoman tilan korjaus?

        • Jaska ehdotti 3.11. että taloyhtiö ulkoistaa pysäköintikenttien ja –talojen latauspisteiden sähkönhankinnan ja käyttäjien laskutuksen.
          Yksinkertainen ratkaisu ulkoistamiseen on vanhojen ”munakello”-lämmityspisteiden vaihtaminen etäohjattavaan eTolppaan, jota perinteisen autonlämmityksen lisäksi voidaan ohjata etänä. Siitä on mahdollista ladata sähkö- tai hybridiautoa. eTolppa mittaa jokaisen pistorasian sähkönkulutuksen ja rekisteröi sen käyttäjäkohtaisesti. eTolppa-rasia voidaan asentaa olemassa olevien ”munakello”-rasian tilalle, joten kaapelointeja ja maankaivua ei tarvita.
          Pienillä investoinneilla taloyhtiö voi pienentää kiinteistösähkön hankintakustannuksia ja siten vaikuttaa kiinteistön energialuokkaan.

          • Tämäpä varsin mielenkiintoista. Palatkaamme n.30 vuotta taaksepäin, silloin autopaikkoja ei yleisesti varustettu minkään valtakunnan sähköpisteillä. Itse ostin aikoinani asunnon uudesta40 asunnon kerrostaloyhtiöstä, sähköistettyjä autopaikkoja rakennusliike oli asentanut pihaan ja laajalle pysäköintialueelle peräti 16 kappaletta. Yhtiökokouksessa käytiin kiivas keskustelu siitä miten autopaikat jaetaan ja miten voitaisiin rakentaa lisää sähköistettyjä paikkoja. Alkuun useat osakkaat olivat sitä mieltä, että ne jotka sähköä tarvitsevat rakentavat omalla kustannuksellaan sähkötolpat. Onneksi osakkaiden enemmistö tosin nippa nappa päätti rakentaa uusia autopaikkoja niin paljon kun parkkialueelle mahtuisi ja kuinka ollakaan niitä sopi juuri se 40. Tarinan opetus on, että ko. päätös oli yksi parhaimmista jota yhtiö on koskaan tehnyt, eli älkää antako rakentaa yhtiön maalle mitään omia virityksiä.

          • Veikkonen tarkoittanee, että pysäköintipaikat tulisi taloyhtiön toimesta päivittää latauksen mahdollistaviksi, ja mieluummin jo ennen ensimmäistä epätietoista asukasta?

  5. voiko taloyhtiö kieltää sähköauton lataamisen jos itse on valmis kustantamaan tarvittat muutokset joita lataaminen edellyttää?

    • Jos kysymys on taloyhtiön hallinnassa olevasta parkkipaikasta, niin kyllä voi. Mikään ei siis pakota taloyhtiötä luvan antamiseen.

      Osakashallintaisen autopaikan kyseessä ollessa latauslaitteen asentamisessa osakkaan omalla kustannuksella on kysymys muutostyöoikeuden piirissä olevasta hankkeesta. Tätä voisi verrata vaikkapa siihen, että osakas haluaa asentaa parvekelasit parvekkeelleen. On huomattava, että jos taloyhtiö mahdollistaa yhdelle osakkaalle sähköauton latauslaitteen asennuksen ja käytön osakkaan omalla kustannuksella, tulisi kaikkia samassa asemassa olevia osakkaita kohdella samalla tavalla. Jossain vaiheessa taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteetti tulee väistämättä vastaan, kun sähköautojen määrä taloyhtiössä mahdollisesti lisääntyy, ja tällöin yhdenvertaisuus tulee mahdottomaksi toteuttaa. Yhdenvertaisuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa tehdä muutostyötä, jos se ei ole kaikille mahdollinen. Perusteltua olisikin tulkita yhdenvertaisuuden toteutuvan silloin, kun muutostyöilmoitusta käsiteltäessä taloyhtiö selvittää, onko samalla hetkellä muita halukkaita vastaavan muutostyön suorittajia. Jos muita halukkaita ei ole, lupa voidaan myöntää. Jos sen sijaan halukkaita on enemmän kuin sähköverkon kapasiteetti antaa myöten, muutosta ei voi tehdä ennen kuin sähköverkkoa on parannettu, mikä voi mielestäni tapahtua vain vähemmistöosakkaiden omana hankkeena.

      • Jos sähköverkko parannetaan vähemmistöosakkaiden omana hankkeena pitäisi etukäteen sopia jokin keino siihen, miten myöhemmin autolatausta haluavat kompensoivat näille toisille investoinnin.

  6. Hei Sami,
    millaiset ehdot, hinnoittelu ja määräykset teillä on autolämmityspisteiden käytöstä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä?

    • yhtiöjärjestyksessä mielestäni ei asiasta puhuta mutta tällä hetkellä kaikille ilmainen vaikka vain 30% pistokkeita käyttää

  7. Lämmityskäytön jaksottamisesta 2 tunnin kellolaitteella ei ollut estovaikutusta naapurissa aikoinaan asuneen (eläkeläinen herrasmies, kihti) käydä kääntämässä sitä lämmitystä päälle 3-4 kertaa vuorokaudessa. Käytössä oli myös sisätilanlämmitin (2000W).

    Yhdenvertaisuusperiaatteen vaikutus on se, että lämmityskäyttö subventoi polttomoottorikäyttäjän polttoainekulua ja lisää mukavuutta, mutta ei sähköautoilijan? Polttomoottoriauto kuluttaa vähemmän polttoainetta esilämmityksen vaikutuksesta. Myös moottoriin kohdistuva kuluminen vähenee, joka säästää huoltokuluissa. Sähköautolla vaikutus on erilainen: energia menee täysin liikkumiseen.

    Tolpasta saatavan sähkön määrää ei ole erikseen rajoitettu, eikä sitä ole erikseen rajattu, että lämmitysaikaa ei voisi olla 2 tunnin jaksoissa vaikka 6 kertaa vuorokaudessa. 8 tuntia 2500W tarkoittaa jo 20kWh lämmitysenergiaa.

    Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan taloyhtiöllä ei voi olla määräysvaltaa siihen, mihin sähköä käytetään, jos se ei aiheuta merkittäviä lieveilmiöitä/kuluja. On siis samantekevää vähentääkö käytetty sähköenergia polttoainekulua vai käytetäänkö se energia liikkumiseen. Joka tapauksessa tuo energia vähentää muista lähteistä ostettavan energian määrää ja täten myös osakkaan liikkumisen kustannuksia.

    Jos taloyhtiön katsotaan olevan kyvykäs arvioimaan ja eriarvoistamaan osakkaita sen suhteen, miten luvattua tolppasähköä käytetään, olisi ehdottomasti myös kiellettävä mm. autoimureiden tai kiillotuskoneiden sekä vastaavien käyttäminen. Niiden kulutus on toki marginaalista, mutta periaate on sama.

    Pitää myös huomata, että useissa autoissa on lohkolämmitysjärjestelmään liitettynä käynnistysakun ylläpitolaturi. Kieltääkö taloyhtiö ammattitaitoonsa perustuen tämän ei-lämmittämiskäytön?

    Tilanne on vasta sitten yhdenvertainen, kun pysäköintiruutu maksaa saman kaikille ja energia veloitetaan kulutuksen mukaan. Sitäkään ei pidä rajata, onko pysäköintiruudussa auto, moottoripyörä vai 3 sähköskootteria. Elefanttia en ehkä laskisi ajoneuvoksi. Vedettäköön raja siihen.

    Onneksi voidaan todeta, että nämä ongelmat ovat muutamassa vuodessa täysin historiaa. ;)

    • Vaikea toteutta tuo vaateesi, että pysäköintiruutu maksaa kaikille saman ja sähkö maksetaan kulutuksen mukaan. Suurin osa 70-90-luvun kerrostalojen (rivitalojen) parkkipaikoista on yhteisiä, joista pieni osa sähkötolpallisia. Auto A tolpattomassa ruudussa B. Mites laskutus järjestetään?

      • Miksi ei onnistuisi? Ihan vaikka ottamalla taloyhtiöön Parkkisähkön palvelun on ongelmat ratkaistu kerralla. Jos ei ole tolppaa, maksaa perusmaksua, mutta saa käyttää kaikkia tolppia maailmalla. Jos on tolppa omalla paikallaan, niin sitten siitä voi imuroida niin paljon, mitä järjestelmä sallii.

        • Hallinta hankalaa ja vaatii rahaa. Aiheuttaa epäselvyyttä; tolppapaikka on aina varattu, koska niitä on liian vähän. Onko ruutu x varattu? Joku kallis ratkaisu millä merkataan ne tolpattomat mutta varatut paikat. Ei toimi, kun niistä tolpattomista ei voi kovin kovaa hintaa ottaa.

    • Ei ihan muutamassa vuodessa petraannu, koska kaikki jotka ovat testanneet sähköautoja käytännössä (ainakin mitä minä olen lukenut) ovat todenneet, että Suomessa ei pelkällä sähköautolla pärjää, vaan täytyy olla litkuautokin. Kerrostalojen parkkipaikat ovat tupaten täynnä, joten sähköautot vaatisivat parkkihallin rakennettavaksi siihen parkkialueelle. Suurissa parkkihalleissa maksaa yrityksille myytävä pysäköinti n. 300-500€/kk (arkipäivisin 8h ilman mitään latausmahdillisuuksia). Pysäköintikustannukset nousis aika koviksi, varsinkin jos sinulla on se kaksi autoa.

      • Ennen totaalista masennukseen vaipumista kannattaa ehkä tilata se parkkialueiden kartoitus taloyhtiöön. Silloin paikalle saadaan asiantuntevia ammattilaisia ratkaisemaan ne ongelmat.

        Mitä sähköautoihin tulee, niin voin omalla noin 200.000km sähköautoilukokemuksella sanoa, että pärjää hyvin. Olemme tosin pioneereinä joutuneet testaamaan kaikennäköisiä kikottimia ja osa niistä ovat olleet täysiä susia. Massatuotantoisia sähköautoja on vielä vähän ja niissäkin on tehty pahoja kompromissejä vielä. Normihintaiset autot ovat vasta tulossa, mutta samalla niiden ominaisuudet ovat kohentuneet valtavasti.

        Joskus ihmettelen, että miten täällä Suomessa tapahtuu yhtään mitään, kun kaikki on aina mahdotonta, vaikeaa tai turhaa. Enhkä me olemme olleet liian kauan demarivallan alla ja usko yksilöllisyyteen tai onnistumiseen on saatu jo karsittua.

        Toki jos tilanne on niin huono, että edes olemassaolevat autot eivät mahdu pihalle, niin silloin pitää tehdä jotain asialle. Tiedän, että nyt se pikku-demari meissä kaikissa vihjaa rajoittamaan autojen määrän per talous yhteen kappaleeseen, mutta on niitä oikeitakin ratkaisuja. Se ei ole kaiken kattavassa kontrollissa ja uhkailussa vaan ihan siinä, että istutaan alas porukalla ja käydään KAIKKI ideat läpi. Jopa ne hulluimatkin ideat, mitä ei kukaan haluaisi kuullakaan.

        Itse ehdottaisin neuvottelukierrosta rakennusvalvonnan kanssa, että voisiko siihen parkkialueelle tai läheisyteen rakennuttaa kokonaan uuden kerrostalon, missä uusin energiaa säästävä teknologia ja parkkihalli perustuksien alla. Projekti yhtiöitetään, missä rakennuttaja (YIT/SRV/JNE) myy uudet asunnot ja parkkipaikat. Alueen vanhoille asukkaille parkkipaikat tulevat siinä sivussa. Ilmaiseksi.

        Jos vanhat talot ympärillä vaatii isoja ja kalliita remontteja, ne voi vaikka lanata sitten maan tasalle ja muttaa uuteen luksuskotiin. Voi olla myös mahdollista myydä remontoituina vanhat pois, jolloin operaation investointikulu jää kevyemmäksi.

        Suomalaisia kritisoidaan siitä, että emme ajattele tarpeeksi laajasti ja suuresti asioita ja tästähän se USA:n entinen suurlähettiläs Oreck meitä aina ojentaa. Olen itse saanut tuon ripin monta monta kertaa häneltä. :) Think BIG!

        • Ei toimi maanalla ideasi. Asuin joskus Tampereella Hervannassa missä joku sai mahtavan idean käyttää maanalla olevaa suurta pommisuojaa parkkihallina. Seurauksena oli, ettäautot ruostuivat, koska ilmanvaihto ei riittänyt ja paikka oli varkaiden paratiisi (minultakin lähti stereot).
          En usko, että ne sadat osakkeenomistajat innostuvat ideastasi, että lanataan talot maantasalle sähköautojen parkkipaikaksi. Ainoa mahdollinen ratkaisu on se parkkihalli jolloin kulut/paikka ovat satasia/kk vaikka sitten ajattelisit kuinka isosti.

        • Sinulla 200000 km sähköautokokemus ja olet ihan eri mieltä kuin nämä testikirjoittelijat. Miksi et kritisoi näitä lehtien ja muideta testaajia ja tee omaa testikertomusta sähköautoista? Minkäs kokoset akut sun autossa on ja mikä on lyhin ja mikä pisin matka minkä oot akulla päässyt? Ja asut kerrostalossa?

        • Koska sinulla on 200000km kokemus sähköautosta, niin kerro minulle mitkä ovat ne sähköauton edut, että ihmiset alkaisivat ostaa niitä siinä määrin, että kannattaa ruveta rakentamaan kallista infraa niitä varten.

          • Kerrostalossa aikoinaan asuneena tein itselleni oman latauspisteen sähköautoilleni. Se toki maksoi jonkin verran, mutta kun olin itsekin lapion varressa, niin kulu oli kohtuullinen.

            Kritisoin välillä kirjoituksia, mutta toisaalta tilanne on se, että nykyiset testitulokset lähes poikkeuksetta korostaa sitä tärkeintä tosiseikkaa: akkukapasiteetti on näissä vielä rajoittunuta, mutta suunta on selvä.

            Monet kaupalliset sähköautot tänään ovat kompromissejä, joilla on haluttu päästä testaamaan laajemmin ajovoimatekniikan komponentteja käytännössä. Eli puhutaan moottoriesta ja niiden ohjaimista sekä muusta tehoelektroniikasta. Nämä ovat olleet teknisesti valmiita jo kauan, mutta kompakteina laitteina niissä on ollut omat ongelmansa. Esimerkiksi PSA-yhtymän autoissa (1997-2001) järjestään hajoaa tekniikka ennen 100tkm rajapyykkiä. Ne suuniteltiin 90-luvun alussa sen ajan tekniikalla. Nykyiset vehkeet on saatu jo kestämään huomattavasti paremmin. Kuvioon tuli 2000-luvulla kuitenkin li-ion akut ja niiden elektroniikka. Näiden tekemistä on opeteltu nyt yli 10 vuotta ja tulosta alkaa syntyä. Vähitellen. Itseasiassa Suomessakin on jo näitä kehitetty 100 henkilötyövuoden verran ja sijoituksia kerätty ainakin 200M€ (pl. Nokia). Kohta jo kaksi toimivaa akkutehdastakin on täällä.

            Summaten: seuraamme vielä joidenkin sähköautokomponenttien lastentauteja kaikissa artikkeleissa, mitä testiajoista julkaistaan. Siten on aika vajaata ajatella, että teknologian taso olisi tässä ja nyt ”valmista”.

            Väitän, että sähköautoihin tulee 150kWh kapasiteettia lähes järjestään, koska akku ”ei maksa mitään”. Joidenkin vuosien kuluessa. Olemme oppineet kemiantasolla jo tekemään akut varsin hyviksi ja seuraavana on mekaniikan harppaukset edessä (nano-tasolla sekä kokoonpanossa).

          • Niistä sähköauton eduista.
            – Kustannustehokkuus
            – Huolettomuus
            – Mukavuus
            – Luotettavuus
            – ”10 vuotta huoltamatta”
            – Erinomainen jälleenmyyntiarvo
            – Tilankäyttö ajoneuvossa erinomaista

            Nämä siis sähköautoissa, kun ne ovat päässeet massatuotantoon. Vielähän ei taida yksikään sähköauto olla todellisessa massatuotannossa. Ja varsinkaan ominaisuuksilla, mitkä tyydyttäisivät kaikki käyttäjät.

          • Jukalle
            Sanoit ”Niistä sähköauton eduista.
            – Kustannustehokkuus
            – Huolettomuus
            – Mukavuus
            – Luotettavuus
            – ”10 vuotta huoltamatta”
            – Erinomainen jälleenmyyntiarvo
            – Tilankäyttö ajoneuvossa erinomaista”
            Tosiasia on, että noista mainitsemistasi ainoastaan huolto on halvempi s-autossa. Muut ei päde ainoastaan sähköautoon.
            Sanoit ”Väitän, että sähköautoihin tulee 150kWh kapasiteettia lähes järjestään”
            Miten kauan tuon lataus kestää 8 A virralla (normaali suko pistorasia)? (83h, 42h 16A ). Mites tuo auttaa sähköauton yleistymistä?

          • Jukalle osoituksena, kuinka kauheasti olet pihalla. Sanoit, että saähköautolla on erinomainen jälleenmyyntiarvo. Parhaimmillaan polttomoottoriautoilla jälleenmyyntiarvo on yli 80% uuden hinnasta 60000 km ajettuna ja 4 v. vanhoina( HS 18.1.-14).
            Katsoin Suomessa yleisen Nissan Leafin hintaa 4v ajettu alle 20000km hinta pudonnut puoleen. Yhtä pihallahan sinä olet muistakin väittämistäs, mutten nyt jaksa ruveta niitä oikoon.

  8. Päivitysilmoitus: Sähköautojen latauksesta taloyhtiöissä - EVGA - Electric Vehicles Goes Arctic(Sähköautot)

  9. Ainakin hybrideissä on latauslaitteet mukana, ei tarvita muuta kuin pistoke johon tulpan työntää. Esim Prius (ja tämän voi tarkistaa maahantuojalta) lataa max 1,5 h ajan ja 3 kwh, jos akku on ihan tyhjä. Latauskerta maksa siis n 0,45 €, eikä sisätila- tai lohkolämmittimiä saa samanaikaisesti käyttää. Ei siis oikein ole perusteita lähettää hybridiautoilijalle ylimääräistä laskua, jos ajatellaan että kuukaudessa menee n. 40 kwh. Tolppapaikoista jo muutenkin menee kk-maksu, joka kyllä riittää sähkönkulutukseen.
    Puhtaasti sähköllä toimivat ovat eri asia. Molemmat pitäisi taloyhtiössä huomioida.

    • Toteat, että hybridi lataa 3 kWh/päivä -> kuukaudessa 90 kWh -> 1080 kWh/v. Lohkolämmitin 120 kWh/v. Peruste lisälaskulle on.

  10. On tavallaan aika tuskallista katsoa kuinka huonosti ihmiset tutustuvat aihepiiriin ja heittelevät tilastotietoa ja faktoja ties mistä tutkimuksista. Asiassahan on vain pari totta olevaa seikkaa. Yksi niistä on että ei pidä sekoittaa tätä päivää, lähivuosia ja 20v aikajanaa. Polttomoottoriautot tulevat olemaan historiaa joskus, ei kuitenkaan huomenna. Sähköautot kyllä korvaavat polttomoottorin kun sille on suotuisa ajankohta. Olkoon ajankohdan luoja sitten Nano­titanaatti-akut tai sitä seuraava keksintö. Kännykän akkukin on Mobirasta hieman muuttunut latausajan ja kapasiteetin tiimoilta. Vissiin muutaman tunnin sillä puhui ja painoi kilon. Toki aikaa on kulunut jonkin verran vuodesta 87-88. Saman tulee tekemään sähköautot. Etäisyys tai latausaika ei tule olemaan kynnyskysymys 10-20-30v päästä.

    Toinen fakta on että polttomoottoreita vaihdetaan koko ajan sähkömoottoreihin eri liiketoiminta-aloilla. Polttomoottori on halpa rakentaa, kallis huoltaa, vaatii paljon komponentteja voimansiirtoon ja isosti antureita diagnostiikkaan+ohjaukseen. Se on kokonaisuutena kallis moottori jota on kallis käyttää ja huoltaa. Pitää olla parempi vaihtoehto.

    Voisin heittää parikin tutkimusta aiheesta mutta tosiasiassa ihmiset ovat ihmeissään kun ei kaikki ole jo sähköautoja ja aikaa on mennyt kymmenen vuotta. Tällein varovainen ”virallinen arvio” on että 2020 joka kymmenes uusi auto on sähköauto. Ei suomessa vaan yleisesti. 2030 mennessä vasta teknologia saavuttaa järkevän suhteen polttomoottoriin nähden. Kuluttajasovellukset siihen varmaan ovat täysikäisiä kehityksessä 2037. Onkohan silloin vielä yksityisautoilua tässä määrin kuin tänään, tiedä häntä.

    Kun ihmiset nyt kovasti yrittävät sekoittaa tämän päivän latausaseman kustannuksia ja 20 vuoden päähän tilastomatematiikkaa niin ihmekkö tuo jos ei toimi. 20v päästä magneettiresonanssilataus on ihan ok autoille varmasti. Ei tarvitse sitä tolppaa ja niitä kaapeleita säätää pakkasella. Tänään se ei kyllä vielä toimi kuin matkapuhelimissa…ei niissäkään kaikissa. Vastahan se EU alkoi vaatimaan että jäsenmailla olisi edes joku latauspistesuunnitelma.

    Mikä on huomisen kohtuus osakkaalle? Maksa tolppa itse jos tarvetta taloyhtiöllä ei ole vaihtaa muuten ko. kapistusta 10x kalliimpaan. Taloyhtiö voi vaikka maksaa sen ja tehdä takuuajalle kk-hinnoittelun niin ei ole kerralla ihan niin kallista . Jos sattuu Leaffi hyytymään ennen määräaikaa ja polttomoottori maistuu taas niin makselet sen jäännöserän pois ja unohdat laitteen. Käy siihen lohkolämmittimen piuhakin. Vuokrataan se seuraavalle sähköauton omistajalle ja jos tulee kaksi niin ei muuta kuin samaa pakettia tarjoamaan. Toki tälleinhän ne vaihtuu luonnollisena korvaavuutena ilman isompia ongelmia ja menee oikeille henkilöille kulut. Edellyttäen että sähköauton suosio kasvaa koko ajan niin kuin se on tehnytkin. Taloyhtiö toki hyvittää autopaikkamaksun sille ajalle kun osakas sitä tolppaa kuittaa 24kk, tms. Onhan kyseessä vihreä-teko jota pitää tukea. Jos tosiaan sähköautot yleistyvät ja ovat niin mahottoman halpoja niin tälleinhän sitä sitten vaihtuu kaikki tolpat kivasti ja oikeudenmukaisesti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *