Hyvä rakennustapa – kuka, mitä, häh?

stock-illustration-14233022-caricature-businessman-with-question-marksHyvän rakennustavan sisältö ja sen tulkitsijat on syytä nostaa keskusteluun erään käräjäoikeudesta putkahtaneen ratkaisun myötä. Riidassa osakas ja tämän käyttämä urakoitsija olivat eri mieltä siitä, oliko kylpyhuoneremontti tehty hyvän rakennustavan mukaisesti. Taloyhtiö- ja isännöitsijänäkökulma tähän osakkaan remonttiin oli tietenkin valvonta. Taloyhtiön valvonnan tarkoitus on varmistaa, että taloyhtiön omistama rakennus ei vahingoitu ja ettei muiden osakkaiden etu kärsi yhden osakkaan remppahankkeen takia.

Mutta entäs jos taloyhtiön nimeämä valvoja ja osakas/osakkaan urakoitsija ajautuvat rempan aikana näkemyseroon siitä, meneekö remontti metsään vai tehdäänkö sitä hyvää rakennustapaa noudattaen? Osakkaalla on toki vahingonkorvausvastuu hyvän rakennustavan rikkomisesta, joten osakas ja sitä kautta myös osakkaan urakoitsija toivottavasti taipuu valvojan hyvin perusteltuun tahtoon. Tämä ei kuitenkaan aina ratkaise pattitilannetta. Ei ratkaissut mainitussa tapauksessakaan.

Villakoiran ydin on tulkintaa edellyttävän käsitteen ”hyvä rakennustapa” sisältö. Miten ratkeaa edellä mainittu rakentamisalan ammattilaisten välinen näkemysero? Tässä tapauksessa kysymys kuului, pitääkö kylpyhuoneen vedeneristystä tehtäessä noudattaa valmistajan ohjetta vai voiko vedeneristyksen tehdä toisella tapaa, kuten tapauksen urakoitsija, mutta täyttäen kuitenkin edelleen hyvän rakennustavan?

Asunto-osakeyhtiölain esitöiden mukaan hyvän rakennustavan noudattaminen tarkoittaa sekä muutostyöprosessia että lopputulosta: niiden kummankin tulee olla hyvän rakennustavan mukaisia. Missään pykälissä ei kuitenkaan ole kerrottu, mistä hyvä rakennustapa koostuu ja mikä on sitä määrittävien eri säännösten hiearkia. Kirjallisuudessa eri normistojen tulkintajärjestyksestä on todettu seuraavaa:

  1. Rakentamista ohjaavat lait, ennen kaikkea maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma ja kuntien rakennusjärjestykset kuuluvat vahvimpaan A-luokkaan hyvän rakennustavan määrittäjänä. Tämä on pakottavaa normistoa, joskin rakentamismääräyksiin sisältyy myös vain ohjeentasoisia osia.
  2. Seuraavaksi vahvimpia ovat alan itsensä määrittämät, lakeja täydentävät laatuvaatimukset kuten RT-ohjekortit, rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) ja Rakennusinsinööriliiton RIL-ohjeet.
  3. Kolmanneksi eniten painoarvoa on alan kirjallisuudella eli rakennusalan oppilaitosten oppikirjoilla, suunnittelijoiden ja rakentajien käyttämillä oppailla.
  4. Neljännellä sijalla on rakennustarvikevalmistajien julkaisemat ohjeet, rakenneratkaisut ja kirjat.

Määräävä ajankohta hyvän rakennustavan mukaisuuden arvioinnille on luonnollisesti rakentamis-/korjausajankohtana voimassa olevat säännökset.

Hyvä rakennustapa, kuten muutkin vastaavat käsitteet, ei ole kiveen kirjoitettua totuutta, vaan tulkitsijansa kokemuksella ja näkemyksellä tehty tulkinta. Kun riita päätyy tuomioistuimeen, eivät ratkaisun avaimet ole enää osapuolten omissa käsissä. Teknisen tulkinnan tekee tällöin lopulta sattumanvaraisesti juttua käsittelemään joutunut ja kenties rakennustekniikkaa kovin heikostikin hahmottava käräjätuomari. Oma lukunsa on osapuolten asiamiesten taito löytää hyviä ja vakuuttavia todistajia ja esittää muutoinkin riittävä näyttö kantansa tueksi. Ja ennen kaikkea tehdä käräjätuomarin elämä helpoksi tarjoilemalla tuomioistuimelle hyvin perusteltu ratkaisuehdotus jutun lopputulokseksi. Oman mukavuusalueensa ulkopuolella oleva käräjätuomari taatusti ilahtuu, kun hänen työnsä helpottuu. Tuomioistuimesta putkahtava ratkaisu ei siis välttämättä ole absoluuttisen oikea ratkaisu.

Oma käsitykseni on, että hyvään rakennustapaan voidaan päästä useammalla tavalla, mikä käytännössä tarkoittaa valitettavasti sitä, etteivät tulkintojen törmäyskurssit ole rakentamisessa harvinaisia. Selvää on, että oikea paikka rakentamista koskevan erimielisyyden ratkaisemiseen ei useinkaan ole tuomioistuin.

Ratkaisuehdotus edellä kerrottuun pattitilanteeseen voisikin olla hankkia yhdessä ulkopuolisen teknisen asiantuntijan näkemys, ns. second opinion, ja sitoutua siihen  silloin kun tilanne on vielä päällä. Nopea ratkaisu kun on niin osakkaan, urakoitsijan kuin taloyhtiönkin etu.

4 vastausta artikkeliin ”Hyvä rakennustapa – kuka, mitä, häh?

  1. toista asiaa :)

    hei , äitimme omistaa 2 a talo ja b talo, eli yhden taloyhtiön siis eli yht 8 huoneistoa… hän on rempannut asunnot v 2013 tosi hienoksi… rivarit on rakennettu n 35 v sitten mutta äiti osti rivarit edullisestija laittoi ne kuntoon päältä ja sisältä ..no remontti velkaa on taloyhtiöllä aika paljon mutta n 16-18v aikana ne on maksettu pois…äitini on yrittänyt myydä koko oskekantaa kokeilumielessä… tuloksetta …mutta kysymys kuuluukin kun äidistä aika jättää niin miten käy taloyhtiön , äiti on hallituksen puheen johtaja ja neljästä lapsesta 2 on hallituksessa mukana varsinaisina jäseninä …2muuta lasta ei ole mukana millään tavoin… kukaan lapsista ei ole innostunut jatkamaan taloyhtiössä… välttämättä….eli miten käy taloyhtiön , jos se menee automaattisesti perikunnalle…perikunta sysää hommat isännöitsijälle .. pahimmassa tai parhaimmassa tapauksessa pankki ottaa haluunsa osakkeet koska ne on pantattuna sinne pankkiin…ja remonntivelan takaa tontti ja kiinteistö ja kukaan ei ole henk koht takaamassa mitään.. eli lapset haluaa eroon taloyhtiöstä ..joten ensin myynti jos se ei auta niin pankki ottaa haltuunsa asunnot vai miten nämä asiat etenee? ja millä hinnalla pankki ottaa haltuunsa? kuittaantuuko velat pankille kun /jos pankki ottaa asunnot haltuunsa…( pankki ilm alkaa sitten itse myydä asuntoja yksitellen pois ? ) voiko lapset kieltäytä ottamasta tuollaista perintöä vastaan ?kinkkinenkysymys mutta.. vaivaa ..minua.. en kuulu taloyhtiöön …ja 2 sisarrusta lähti mukaan varsinaisiksi jäseniksi koska piti olla 3henk perustamassa asunto osake yhtiötä…

  2. Jos taloyhtiön valvonta remontissa pettää? Isännöitsijä valvojana eikä kukaan hallituksestakaan vaivaudu tulemaan katsomaan ala-arvoisesti suoritettua taloyhtiön teettämää remonttia. Kuka valvoo valvojaa kun hallituskaan ei ota mitään kantaa. Kenelle osakas voi valittaa, kun ei ole itse teettänyt remonttia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *