Harvemmin Kysyttyjä Kysymyksiä (HKK)

Parvekkeella grillaaminen alkaa olla niin loppuun kulutettu aihe, mutta jälleen kevään tullen se näyttää tiedotusvälineitä kiinnostavan. Muita kevään ja kesän vakioaiheita taloyhtiöihin liittyen ovat myös ruohonleikkurin käyttö liian aikaisin tai liian myöhään, auringonottaminen liian paljastavissa asuissa, jalkapallon pelaaminen taloyhtiön pihalla ja trampoliinin hankkiminen, muutamia mainitakseni.

Tämä kesän ikuisuusaiheiden tämänkeväinen esiinmarssi sai minut listaamaan harvemmin kysyttyjä kysymyksiä (HKK) siitä, mitä taloyhtiössä ja taloyhtiön pihalla voi tehdä ja mitä ei. Seuraavassa siis HKK-potpuri.

Eräässä taloyhtiössä tuli pohdittavaksi vähän erikoisempi asukkaan harrastus. Asukas harrasti nimittäin jalkajousella ampumista, ja oli sitä mieltä, että hänellä on oikeus harjoittaa jousiammuntaa taloyhtiön pihalla siinä missä joku saa potkia siellä jalkapalloa. Hankala pähkinä purtavaksi? Vastaus on kuitenkin yksiselitteinen: jousipyssyily ei kuulu taloyhtiön pihamaalle. Kielto pitää hallussa ja käyttää jousiaseita taloyhtiön pihalla tulee nimittäin suoraan järjestyslaista.

Linnut herättävät myös tunteita taloyhtiöasujissa. Lintujen ruokkiminen parvekkeelta käsin voi olla kiellettävissä terveellisyyden, turvallisuuden ja rakennuksen vahingoittumisen perusteella. Linnunkakalla kuorrutettu parveke ei myöskään lisää asumismukavuutta. Taloyhtiön pihan perällä lintujen syöttäminen on eri juttu, vaikka samoilla argumenteilla senkin voisi periaatteessa kieltää. Ennen kieltojen tielle lähtemistä kannattaa varmasti kahdesti miettiä, onko pihan perukoilla olevasta lintulaudasta todella haittaa vai lisäisikö se päinvastoin yhteisöllisyyttä.

Lintuihin liittyy seuraavakin kysymys. Eräs asukas nimittäin koki, että taloyhtiön pitäisi tehdä jotain kun kaupunkialueella sijaitsevan talon ympärillä lenteli niin paljon lintuja, ettei hän uskaltanut nukuttaa lastaan parvekkeella. Selvää tietenkin on, ettei taloyhtiön tehtävä ollut lähteä lintuja karkottamaan. Mikäli asukas haluaisi asentaa parvekelasit tai vastaavan parvekkeensa suojaksi, tulisi siihen saada lupa niin taloyhtiöltä kuin rakennusvalvonnalta.

Takapihan sisustaminen esimerkiksi suihkulähteellä vaatii taloyhtiön luvan, ainakin jos huoneistopihan hallinta on tyypilliseen tapaan taloyhtiöllä. Pienelle, joitakin litroja vetävälle suihkulähteelle lupa heltiää varmastikin helposti, mutta iso, useampi tuhat litraa vetävä allas onkin jo toinen juttu, kuten Helsingin hovioikeus totesi viimesyksyisessä ratkaisussaan. Taloyhtiö oli oikeutettu vaatimaan, että osakas purkaa ilman lupaa asentamansa uima-allasrakennelman.

Myöskään jääkiekkovarusteiden säilyttämistä taloyhtiön verkkokellarissa ei voi kieltää, sitäkin kun on joskus saanut pohtia.

Mukavaa ja naapurit huomioon ottavaa Vappua!

7 vastausta artikkeliin ”Harvemmin Kysyttyjä Kysymyksiä (HKK)

  1. Taloyhtiössämme asuu nainen, jonka muualla asuva miesystävä säilyttää auton renkaitaan taloyhtiön pyörävajassa, sekä pallogrilliä ja lasten uima-allasta. Taloyhtiöllä siis erikseen kaikilla myös häkkivarastot. Eli mitä saa säilyttää yleisissä tiloissa ja mitä ei?

    • Emme ota blogissa kantaa yksittäistapauksiin, mutta yleisellä tasolla voi todeta, että pyörävaja on tarkoitettu nimenomaan pyörien säilytykseen ja taloyhtiön säilytystilat talonyhtiön asukkaiden käyttöön.

  2. Harvoin kysytyistä kysymyksistä kun on kyse, niin kysynpä sellaisen minäkin. Saako taloyhtiön yhtiökokouksessa äänestää kerta toisensa jälkeen samasta asiasta? Taloyhtiössämme pieni, mutta yliaktiivinen vähemmistö haluaa hissin. Hissistä on jo kahtena perättäisenä vuotena äänestetty, eikä kallista ja turhaa hissiä ole tullut. Pelkään kuitenkin, että jonain heikkona hetkenä äänestys menee läpi, jos tämä väsytystaktiikka jatkuu vuodesta toiseen. Hissiaktiivit kun toimivat yhdessä ja organisoidusti. Hissiä vastustavat asukkaat taas ajan kanssa luottavat hyvään tuuriin. ”Jos hissipäätös meni nurin tänä vuonna, niin eiköhän se mene nytkin” he ajattelevat ja jäävät sohvalle telkkua tuijottamaan.

    • Se hissi ei varmaan ole turha niiden mielestä jotka sitä vaativat. Eikä se turha liene kuin niille, jotka asuvat suoraan maantasossa.

      • Se onko hissi turha vai ei, on kysymyksen kannalta sivuseikka. Muotoilen kysymyksen toisin:
        Voidaanko taloyhtiön jäsenet pakottaa joka vuosi äänestämään samasta asiasta, vaikka asia edellisissä kokouksissa on aina kumottu?
        Ymmärrän kyllä, jos jotkut asiat ja hankinnat nousevat äänestettäviksi vaikkapa 4-5v välein. Vuosittaiset uusintaäänestykset koen kuitenkin painostuksena.

        • As Oy laki ei estä saman asian tuomista joka vuosi yhtiökokoukseen äänestettäväksi.

          Eli kyllä näkisin, että voidaan. ainakaan en keksi lakia joka tämän estäisi.

  3. Vaikeavammaisena, tällä hetkellä vain rollaattorin kanssa liikkumaan pystyvänä ja invamopokin on jo lähitulevaisuutta, olen joutunut muuttamaan hissittömästä talosta hissitaloon. Minulle hissi ei ole turha. Hissittömissä taloissa asuvia sukulaisia ja tuttavia voin tavata ainoastaan kuppiloissa.
    Moni pienten lasten äiti tervehtisi myös hissiä, samoinkuin kuin huonojalkainen vanhus.
    Minulla on 85-vuotias huonojalkainen sukulaistäti, joka joutui muuttamaan kalliiseen palvelutaloon, koska hänen asumassaan taloyhtiössä pieni nuorten ja terveiden ensimmäisessä kerroksessa asuvien klikki vuodesta vuoteen esti sen, että taloyhtiö ei voinut edes hakea niitä runsaita hissiremonttiavustuksia valtiolta, joita nykyisin saa hissien rakentamiseen. Viimeinen pisara oli se, että tämä hissivastaisten liike rupesi vainoamaan tätiäni. Ihan siihen suomalaiskansalliseen tapaan, jonka 30-40-vuotiaat osaavat vanhuksia kohtaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *