Hyvän hallituksen ABC

Kevät on taloyhtiöissä yhtiökokousten ja hallitusvalintojen aikaa. Hallitustyö on näköalapaikka, jossa voi vaikuttaa taloyhtiön ja asumisen asioihin. Hallitus on joka taloyhtiöstä löytyvä instanssi, joka toimii taloyhtiön parhaaksi, ajaa kaikkien osakkaiden etua ja kohtelee heitä tasapuolisesti.

Millaisia ominaisuuksia ja toimintatapoja on hyvällä hallituksella? Miten hallitustyötä voi kehittää parempaan suuntaan?

Hallituksen tulee ennen kaikkea toimia huolellisesti eli perehtyä asioihin ja hankkia tarvittaessa asiantuntijoiden apua ennen päätösten tekemistä. Hallituksen tulee edistää taloyhtiön kokonaisetua – ei yhden osakkaan tai pienen osakasryhmän etua. Tähän liittyy myös osakkaiden yhdenvertainen kohtelu.

Hallituksen toiminta kannattaa suunnitella esimerkiksi vuosikellon muotoon. Vuosikelloon ajoitetaan paitsi hallituksen kokoukset niin myös yhtiökokoukset, pihatalkoot, joulusaunat yms. Vuosikellon lisäksi on hyvä laatia kirjallinen työjärjestys, jossa sovitaan mm hallituksen kokouskäytännöt ja –menettelyt: miten kokouksiin kutsutaan, voidaanko tarvittaessa pitää puhelin- tai sähköpostikokouksia, osallistuvatko varajäsenet hallitustyöskentelyyn, miten hallituksen päätöksistä tiedotetaan yhtiössä jne. Myös hallituksen mahdolliset lähipiirikytkennät on hyvä selvittää.

Ihannetilanteessa hallitukseen löytyy jäseniä, joilla on toisiaan täydentävää osaamista ja mahdollisuus käyttää aikaansa taloyhtiön asioiden hoitoon. Jäsenten sitouttamiseksi ja mielenkiinnon herättämiseksi hallitustyöstä kannattaa tavallisesti maksaa jäsenille palkkio.

Tiivistettynä hyvän hallituksen ABC:

A: Hyvä hallitus pyrkii ja pystyy ristiriidattomaan ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön isännöitsijän, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

B: Hallitus toimii huolellisesti ja suunnitelmallisesti sekä viestii tekemisistään asukkaille ja osakkaille.

C: Hallitus on ennen kaikkea kiinnostunut taloyhtiön asioista ja valmis perehtymään niihin. Hyvä hallitus ymmärtää myös tarvittaessa käyttää asiantuntija-apua kun oman osaamisen rajat tulevat vastaan.

 

5 vastausta artikkeliin ”Hyvän hallituksen ABC

  1. Kolme kohtaa lopussa kuvaavat päämääräsuuntautunutta tietoista toimintaa. Mutta onko tämä kovin yleistä toimintaa? Kyseessähän on ideaali, vai kuinka. Tätä ideaalia voi käyttää vertailuperustana kun arvoi taloyhtiöiden hallitusten toimintaa. Kuinka kaukana tai lähellä se on tuota ideaalia? Vai kuinka?
    Vähän niinkuin kansantaloustieteilijät, jotka määrittävät ensin vapaan kilpailutilanteen ja vertaavat sitten eri kilpailutilanteita siihen. Näin on muodostettu joukko kansantaloustieteellisiä, kilpailutilannetta kuvaavia termejä.

    Näissä yhteyksissä puhutaan usein taloyhtiöstä, kuten yllä. Mutta mistä silloin puhutaan kun puhutaan taloyhtiöstä? Puhutaanko silloin kiinteistöstä eli rakennuksesta/rakennuksista ja piha-alueesta? Miten ihmiset otetaan tällöin mukaan puheeseen, kiinteistönyllöpitoyhteisönä vai asumisyhteisönä? Eli mitä tarkoittaa ilmaisu ” Hallitus on ennen kaikkea kiinnostunut taloyhtiön asioista…”?

    • Vaikea tietää koko Suomen kaikkien eri asuntoyhtiöiden hallitusten toiminnasta ja siitä onko se lähellekään Hyvän hallituksen ABC -artikkelissa mainittua toimintaa. Sikäli monissa tapauksissa se saattaa valitettavasti vielä olla ideaali, mutta toivottavasti useissa asuntoyhtiöissä kuitenkin tavoite, jota kohti edes yritetään päästä.

      Kirjoituksessaan Seppo Paju pohti ”mistä silloin puhutaan kun puhutaan taloyhtiöstä?” ja ”mitä tarkoittaa ilmaisu ’Hallitus on ennen kaikkea kiinnostunut taloyhtiön asioista…’?”

      Kaikkineenhan asuntoyhtiö muodostuu osakkaista, jotka omistavat huoneistojensa hallintaoikeudet, sekä itse kiinteistö(i)stä, jo(t)ka on (ovat) muodostetun asuntoyhtiön omaisuutta, jota puolestaan hallinnoivat vuosittaisessa yhtiökokouksessa osakkaiden valitsemat hallituksen jäsenet yhdessä (yleensä) hallituksen palkkaaman isännöitsijän kanssa.

      Koska osakkaat ovat ihmisiä, vaikka jonkin huoneiston hallintaoikeuden saattaakin omistaa jokin yhteisö tai yritys, mutta aina sielläkin on takana ihminen, on asuntoyhtiössä kysymys ihmisistä ja heidän asuinyhteisöstään, johon oleellisesti liittyy sekä piha- ja katualueet yms. ulkotilat että vahvimmin kiinteistö(t), joiden kaikkien hyvän ylläpidon ja talouden hallinnasta on kysymys hallituksen toiminnassa.

      Sikäli asuntoyhtiön ”hallituksen tuleekin olla kiinnostunut taloyhtiön asioista”, mikä ensi sijassa tarkoittaa asuntoyhtiön talouden hoito sekä kiinteistön ja ulkotilojen hoito siten, että ei synny paljon puhuttua korjausvelkaa, vaan kiinteistön eri osa-alueiden kuntoa seurataan kaiken aikaa aktiivisesti ja toimitaan – toivottavasti – valitun strategian mukaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

      ”Hyvä hallitus” huolehtii kiinteistön eri osien hoidosta ja taloudesta siten, että siitä hyötyy kaikki asuntoyhtiön osakkaat (ja asukkaat) – ne, jotka aikovat asua pitkään sekä ne, jotka ovat aikeissa myydä osuutensa kuin myös ne, jotka ovat sijoittajina eivätkä itse asu asuntoyhtiössä eli hyötyjinä ovat ihmiset.

      Vain pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella toiminnalla on mahdollista toimia taloudellisesti määrätietoisesti, josta hyötyvät kaikki asuntoyhtiön osapuolet, siis ihmiset.

      Toivottavasti aletaan olla jo kaukana niistä ajoista, jolloin asuntoyhtiön hallitukseen hakeutuivat sellaiset henkilöt, jotka halusivat ja luulivat voivansa edistää omaa etuaan ja parantaa ensisijassa omaa asumistaan muiden osakkaiden kustannuksella. Sen vastapainona on ihmisistä muodostuva ”hallitus, joka on ennen kaikkea kiinnostunut taloyhtiön asioista ja valmis perehtymään niihin” – ei vain oman tai hyvän naapurin asioiden edistäminen.

      Kirjoituksessaan Seppo Paju kysyi ”Miten ihmiset otetaan mukaan puheeseen, kiinteistönyllöpitoyhteisönä vai asumisyhteisönä?” Näkisin asian olevan niin, että kyse on sekä-että -vaihtoehdosta eikä niinkään joko-tai -vaihtoehdosta. Eli vaikka hallituksen tärkeänä tehtävänä on nimenomaan pitää yllä toimivaa kiinteistönhoitoa (huolehtien sekä rakennuksista että ulkotiloista) ja huolehtia taloudesta, sisältää se myös ihmisten asuinympäristön ja asumisyhteisön asioiden hoitoa, mitä kaikkea se sitten missäkin asuntoyhtiössä ja asumisyhteisössä minäkin aikana tarkoittaakaan.

      Asuntoyhtiön elinkaaren aikana osakkaat muodostuvat varsin erilaisissa elämäntilanteissa elävistä ja eri ikäisistä ihmisistä, jolloin paljon vaikuttaa hallituksen työskentelyynkin se minkälaisesta joukosta ihmisiä (osakkaita ja asukkaita) milloinkin on kysymys. Esim. jos asujamiston (ja osakkaiden) pääpaino on pienlapsiperheillä, on luonnollista, että mm. piha-alueita ja niiden toimivuutta mietitään vahvimmin pienten ja kasvavien lasten näkökulmasta, mutta jos asujamisto on suurelta osin eläkkeellä olevia tai eläköityviä, on ikäihmisten tarpeet jossain määrin toisenlaisia kuin pienlapsiperheiden, vaikka kummassakin tapauksessa mm. helppokulkuisuus on tärkeä seikka.

      Puolestaan, jos asujamisto koostuu varsin monenikäisistä ja erilaisissa elämänvaiheissa asuvia ihmisistä (pienlapsi- ja murkkuperheet, yksinelävät työssäkäyvät, opiskelijat, eläkeläiset), täytyy asuntoyhtiön hallituksen kyetä ottamaan huomioon kaikki osakkaat (asukkaat) tasapuolisesti unohtamtta ja syrjimättä mitään asukasryhmää tehdessään erilaisia ehdotuksia tai päätöksiä asuntoyhtiön asioiden hoidossa eikä ollenkaan ajaa yksinomaan omaa tai hyvän naapurin asiaa.

      Kaikkineen – vaikka monia henkilöitä vähän pelottaakin asuntoyhtiön hallituksen toimintaan mukaan lähteminen, on asuntoyhtiön hallituksessa toiminen erittäin opettavaista ja antoisaa sekä antaa mahdollisuuden näköalapaikalla olemiseen ja asioihin vaikuttamiseen omalta osaltaan.

      Kuten suomalainen sanonta toteaa: ”Työ tekijäänsä opettaa” eli ensi kertaa asuntoyhtiön hallitustyöskentelyyn mukaan menevältä ei toki odotetakaan heti kaikkien eri asioiden hallintaa, vaan valmiutta ottaa vastaan itselle uutta tietoa, halua ottaa selvää asioista, kykyä omaksua uusia asioita sekä tahtoa tutustua uusiin ihmisiin ja tulla toimeen erilaisten persoonallisuuksien kanssa, johon asuntoyhtön hallitustyöskentely väistämättä johtaa. Rohkeasti vain kohti ”uusia seikkailuja” asuntoyhtiön hallituksessa työskennellen!

  2. Hyvät neuvot ovat kalliita, niin kallita ovatkin, ettei sellaisia mistään saa. Taloyhtiöissä on kovin erilaisia asukkaita. On esimerkiksi sellaisia, jota olivat ennen hyvin toimeentulevia, ja sitten ”mies kuoli” ja enää ei rahat riitä. Kun normaalin hyvin toimeentulevat tekevät ”hyvää hallintoa” niin miten käy niille, joiden rahat ei riitä ?

    Jos asunto on asumista varten, niin silloin on olennaista, mitä kukin itse tarvitsee ja mihin kunkin rahat riittää. Sijoittaja arvioi, että on hyvin hoidettu, kun asunnnon hinta koko ajan kasvaa. Hän ei vaadi muuttamaan talosta pois, jos ei rahat kaikilla riitä – mutta hallituksen pitää huolehtia siitä, että maksut taloyhtiölle maksetaan. Mikään ei pakota korottamaan asumisen hintaa yli kunnnossapidon, mutta sijoittavat alkavat mölistä, että se ei ole hyvää strategiointia.

    Jos et itse tarvitse niin sijoittaja tarvitsee – hinnan kehittämistä. Se tulee halvemmaksi jos kaikki joutuvat maksamaan ?

  3. Hei!

    Taloyhtiömme yhtiökokous antoi vanhalle hallitukselle tili- ja vastuuvapauden, mutta vastuuvapautta ei myönnetty asiassa, josta oli vähemmistöosakkaiden jättämä moitekanne käräjäoikeudessa kesken ja jonka sitten taloyhtiö hävisi. Kaikki oikeudenkäyntikulut tulevat siis taloyhtiölle maksettaviksi.
    Uudessa hallituksessa on nyt viisi jäsentä, joista kaksi jäsentä vanhasta hallituksesta. Mitä käytännössä merkitsee se, ettei näillä kahdella hallituksen jäsenellä ole vastuuvapautta kyseisessä asiassa? Saavatko he osallistua hallituksessa asian, josta käräjäoikeus määrännyt yksipuolisen tuomion, käsittelyyn, äänestykseen jne. ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *