Pieni vastike vs. turha tuhlaaminen

Jokainen asukas ja osakas valitsisi varmasti mahdollisimman pienen vastikkeen ja pienet asumiskustannukset jos saisi yksinvaltiaana päättää asiasta. Haluan kuitenkin jatkaa lausetta: mahdollisimman pienen vastikkeen ja pienet asumiskustannukset suhteessa asumisen olosuhteisiin ja asumismukavuuteen. Pieni vastike ei siis voi olla itsetarkoitus, mutta ei toki myöskään turha tuhlaaminen.

On ehdottoman hyvä asia, jos yhtiön juoksevat menot ja tarvittavat korjaukset saadaan tehtyä kohtuullisella vastikkeella. Mikäli vastikkeessa säästetään ja tarvittavia korjaustöitä laiminlyödään, on kyseessä pikemminkin aikapommi. Jos korjaustarve räjähtää käsiin voi odotettavissa olla isoja ja yllättäviä vastikekorotuksia. Vastiketta ei siis tule minimoida vaan pikemminkin optimoida suhteessa asukkaiden tarpeisiin ja vaadittaviin korjauksiin. Isännöitsijä ja hallitus voivat omille toimillaan vaikuttaa taloyhtiön menoihin ja vastikkeen suuruuteen ja siten edesauttaa menojen optimointia.

Taloyhtiön suurimmat menoerät ovat tavallisesti lämmitys ja korjaaminen. Nämä ovat siis eriä, joissa tehdyillä säästötoimilla on eniten merkitystä yhtiön talouteen. Yleensä suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toiminta varsinkin korjaamisessa tulee kokonaisuudessaan edullisemmaksi kuin reaktiivinen tulipalojen sammuttelu. Taloyhtiön taloutta ja korjauksia kannattaakin suunnitella vähintään 5-10 vuoden aikajänteellä, jolloin erilaiset toimet voidaan toteuttaa oikeaan aikaan ja mahdollisimman kokonaistehokkaasti. Tämä säästää luonnollisesti kustannuksia.

Isännöintiyritykselle on usein vuosien mittaan kertynyt laaja kumppaniverkosto, jonka kautta taloyhtiö voi halutessaan löytää päteviä ja kustannustehokkaita palveluntuottajia. Isännöitsijällä on yleensä muutoinkin hyvää kokemusta tekijöistä ja yhteistyötahoista, jota kannattaa hyödyntää. Myös hankkeiden kilpailuttaminen isompina kokonaisuuksina yhdessä muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä.

Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys sekä isännöitsijän ja hallituksen saumaton yhteistyö ovat tärkeimmät työvälineet vastikkeiden pitämiseksi kohtuullisina. Mikäli taloyhtiössäsi on tähän saakka edetty kädestä suuhun – mikä on todellista turhaa tuhlaamista – on nyt hyvä hetki reivata toimintatapaa ja laatia PTS niin talouden hoitoon kuin korjauksiinkin.

 

7 vastausta artikkeliin ”Pieni vastike vs. turha tuhlaaminen

  1. Hei, kuka tietää, saako taloyhtiön hallitus yksin päättää pankkitiliin otettavasta lainalimiitistä? Eikö yhtiökokouksen pitäisi se käsitellä? T: Tuskastunut

    • Hei. Tarvitaan yhtiökokouksen päätös tai yhtiökokouksen valtuutustus hallitukselle. Myös Pankki pyytää näitä asiakirjoja, joten ei pitäisi onnistua ilman yhtiökokouskäsittelyä.

  2. Elinkaarikustannus:
    Kiinteistönhoito suunnitelmineen pitää aloittaa rakennuksen valmistuttua. Yleinen käsitys hankitaan asunto/kiinteistö uudesta ei tarvitse maksaa korjauksista. Tästä on kiinteistönhoidon vääristyneet alkujuuret.

    Jos halutaan pitää rakennuksen jalostusarvo valmistusta vastaavassa kunnossa jokainen vuosi pitää rakennusta huoltaa/korjata tai rahastoida vanhenemista ja kulumista vastaavalla määrällä. Tämän asian osaa kiinteistöbisnestä harjoittavat yritykset. Tässä olisi asunto-osakeyhtiössä oppimisen paikka.

    Hoitovastikkeet pitää mitoittaa elinkaarikustannuksia vastaamaan. Vastikkeiden suuruu määräytyy rakennuksen arvon mukaan.

  3. Monesti vaan tuo isännöintiyritykselle muodostunut kumppaniverkosto maksaa provosion isännöintiyritykselle. Kun siis kauppa syntyy, niin isännöintiyritys saa tältä sopimuskumppaniltaan rahaa. Tätä rakennetta ei luonnollisesti avata asiakkaalle eli asunto osakeyhtiölle.
    Kaikista selkein tilanne on silloin, kun isännöintiyrityksellä ja tällä sopimukskumppanilla esimerkiksi huoltoyhtiöllä on sama omistuspohja.
    Isännöitsjä on silloin kuin pukki kalimaan vartijana. Eli isännöitsijän pitäisi seurata oman yrityksensä johtoportaan lähettämiä laskuja ja arvioida niiden oikeudenmukaisuus tai kohtuullisuus. Mitäs siinä isännöitsijänä teet ? Olet puun ja kuoren välissä. Lähes 99% varmuudella Asunto Osakeyhtiö kärsii taloudellisesti tällaisisa tilanteissa.
    Myös naivit isännöintiyritysten ja huoltoyhtiöiden omisytaja taloyhtiöt kuvittelevat saavansa edullista ja asiallista palvelua, kun ovat omistajayhtiöitä. Kokemusten perusteelle tällaisia yhtiöitä rahastetaan ja viedään kuin pässiä narussa.

  4. Taloyhtiö sai avustusta julkisivuremontista. Nyt rahaa tarvittaisiin tulevaa kattoremonttia varten. Osa osakkaista haluaa rahat puhtaana käteen heti. Kuinka yleistä on, että rahat säästetään tuleviin remontteihin tai jaetaan osakkaiden kesken?

  5. kas kummaa,meillä remonttien hinnat /korjausten hinnat on tuplaantunu sen jälkeen kun osakas isännöitsijä vaihtui ulkopuoliseen.asiasta tehtyyn tiedusteluun vastataan että olen riidan hakija ja täytyis muuttaa pois jos ei kelpaa.ym.tiliotetta ja kirjan pitoa ei ole suostuttu näyttämään, ehkä siksi,kun se ei kestä päivän valoa.vetoavat siihen ,että lain mukaan ei tarvitse.ei ole ihme jos ihmiset ei pysty asumaan asunnoissaan ,kun tälläinen rosvous sallitaan.hallitus on kun lammaslauma,kuitenkin yhtiöhän on meidän osakkaiden omista ja meillä pitäs olla päätäntä valta yhtiön Kaikkiin asioihin.ei suinkaan isännöitsijällä.peritään 2kk ylimääränen vastike ja näillä rahoilla isännöitsijä huseeraa ns. korjauksia ,sen kun kerkiää.myö hallituksen jäsenten sisätiloja on korjailtu,kuka tietää miten paljon,kun ei näytetä,ja tässähän tää ongelma onkin.kun teet hallituksen jäsenille töitä saat pitää isännyyden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *