Rakennuttajan työntäyteinen rooli

Jos olet teettänyt kylpyhuoneremontin kotiisi tai rakennuttanut kesämökin tai omakotitalon, tiedät, että rakennuttajan rooli rakennushankkeessa ei ole laakereilla lepäämistä. Näkemys lopputuloksesta pitää olla jo alkumetreillä selkeä, päätöksiä pitää projektin aikana tehdä lukuisia ja taas lukuisia, rahoituskin järjestää, löytää hyvät ja luotettavat, mutta toisaalta kustannuksiltaan kohtuulliset tekijät ja niin edelleen ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan rakennuttajan on osattava pitää miljoona lankaa käsissään, eivätkä langat saa mennä solmuun.

Rakennuttajan harteille sälytetään myös lainsäädännöllä yhtä jos toista. On maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuva rakennuttajan huolehtimisvelvollisuus, tilaajavastuuvelvoitteet, rakentamisilmoitukset ja turvallisuuskoordinaattorit, muutamia mainitakseni.

Entäs kun parinkymmenentuhannen kylppäriremontin sijaan hoidettavana onkin miljoonaluokan remontti, kuten isännöinnillä taloyhtiön isoissa korjaushankkeissa on? Osataanko tätä kaikkien lankojen käsissä pitämisosaamista arvostaa ja ymmärretäänkö, kuinka paljon lisätyötä taloyhtiön normaaliarjesta poikkeava korjaushankkeen aika isännöinnille tuo?

Vastaus kysymykseen taitaa usein olla, että ei osata. Osaltaan tämä johtuu siitä, ettei isännöinti itsekään ehdi tai muista pitää ääntä siitä, mitä kaikkea extraa asiakkaalle korjaushankkeen aikana tehdään.

Ajattelin vähän auttaa, ja listasin – ottamatta kantaa hinnoitteluun – asioita, joita isännöinti taloyhtiön ison korjaushankkeen aikana muun muassa tekee:

  • huolehtii tarjouspyyntöjen laatimisesta
  • edustaa taloyhtiötä sopimusneuvotteluissa
  • huolehtii rakennusluvan hankkimisesta
  • edustaa taloyhtiötä rakennusvalvontaviranomaiseen päin
  • huolehtii rahoituksen suunnittelusta
  • selvittää, miten kustannukset jakautuvat osakkaiden kesken
  • huolehtii tilaajavastuulain velvoitteiden täyttämisestä
  • huolehtii sekä avustusten hakemisesta että myönnetyn avustuksen ”perimisestä”
  • huolehtii, että pääurakoitsija nimetään päätoteuttajaksi
  • tekee taloyhtiön puolesta urakkailmoitukset, ja tarvittaessa myös työntekijäilmoitukset, verottajalle
  • huolehtii, että rakennuttajan turvallisuusvelvoitteet on hoidettu (turvallisuuskoordinaattori)
  • pitää yhteyttä ja valvoo sopimusosapuolten (suunnittelija, projektinjohtaja, valvoja) toimintaa
  • pitää hallituksen ajan tasalla hankkeen etenemisestä
  • huolehtii tarvittavien päätösten (toteutus, rahoitus) oikea-aikaisesta tekemisestä taloyhtiössä
  • huolehtii, että hallituksella ja/tai isännöinnillä on riittävät valtuudet hankkeen aikana
  • järjestää hankkeenaikaisen tiedottamisen / viestinnän (kuka/mitä/missä/milloin)
  • huolehtii asunto-osakeyhtiölain edellyttämistä ilmoituksista asukkaille ja osakkaille
  • huolehtii maksupostien hyväksymisestä maksuun (valvoja tarkistaa)
  • osallistuu työmaakokouksiin, vastaanottotarkastukseen, takuutarkastukseen ja niiden jälkitarkastuksiin sekä valvoo tarkastuksissa taloyhtiön etua
  • vastaanottaa ja säilyttää vakuusasiakirjat
  • laatii reklamaatiot havaituista rakentamisen virheistä
  • huolehtii, etteivät vakuudet vapaudu
  • huolehtii, että urakoitsijan vastattavaksi kuuluvat virheet korjataan
  • laatii ja esittää yhdessä hallituksen kanssa osakkaille loppuyhteenvedon yhtiökokouksessa
  • vastaa lukuisiin osakkaiden ja asukkaiden korjaushanketta koskeviin yhteydenottoihin ja
  • huolehtii asiakirjojen arkistoinnista…

Aikamoinen lista, eikä edes tyhjentävä. Ja vaikka sanoinkin, etten ota kantaa hinnoitteluun, en malta olla toteamatta tähän loppuun itsestäänselvyyttä – tehdystä työstä pitää aina maksaa.

2 vastausta artikkeliin ”Rakennuttajan työntäyteinen rooli

  1. Rakennuttajalla on tosiaan monenlaisia tehtäviä korjaushankkeisiin liittyen. Yksi merkittävä asia, jota koskien isännöitsijä korjaushankkeisiin liittyen myös usein tekee linjauksia tai toimii ainakin jonkinlaisena esittelijänä, koskee jo tarjouspyyntöjen jättämistä edeltävää aikaa. Tällöin päätetään esimerkiksi siitä, mitä korjaushanke mahdollisesti sisältäisi ja mitä ei (mikä vaikuttaa myös siihen, mitä tarjouspyynnöt sisältävät ja mitä eivät), milloin toteutus mahdollisesti tapahtuisi ja mille kaikille tahoille tarjouspyyntö mahdollisesti jätetään. Korjaushankkeiden onnistumisen kannalta taloyhtiöissä keskeinen asia on se, että osataan tehdä ja teettää oikeita asioita, sopivana ajankohtana. Korjaushankkeen sisältöä koskevien valintojen merkitys korostuu erityisesti isoissa korjaushankkeissa.

    • Nostit erittäin tärkeän asian esille. Isännöitsijän todella pitää saada selville taloyhtiön eli siis osakkaiden tahtotila siitä, millaista remonttia ollaan teettämässä. Muuten koko korjaushanke uhkaa lähteä väärille urille heti alusta. Ja varmasti tämä tapahtuu helpoiten, kun hallitus kuuntelee osakkaita (esim. asukaskysely), minkä jälkeen hallitus isännöitsijän johdolla teknisiin selvitykseen perustuen (hankesunnittelu) työstää esityksen yhtiökokoukselle korjaushankkeen sisällöstä. Kun osakkaat tulevat kuulluksi ja tietävät myös, mitä tilataan, niin väärät luulot ja epärealistiset odotukset jäävät automaattisesti pois. Ja tyytyväisyyden taso paranee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *