Taloyhtiö, lahjonnan linnake?

Kuva: StockSnap.io

Isännöitsijät lahjovat hallitusten puheenjohtajia ja remonttifirmat isännöitsijöitä. Näin rajusti väitti Kauppalehden Petri Koskinen viime viikolla, mutta unohti kertoa, mistä oli löytänyt moisen ”faktan”. Pitäisikö huolestua; ovatko Suomen 80 000 taloyhtiötä ja 700 isännöintiyritystä korruption partaalla?

Kerrataanpa aluksi, mikä ei ole korruptiota: isännöitsijä tuntee urakoitsijoita ja tietää, mistä kannattaa pyytää tarjouksia. Isännöitsijällä on luottokumppaneita, joiden työn jälkeen voi luottaa. Isännöintiyritys rakentaa palveluverkostoa ja tekee puitesopimuksia, ja parhaimmillaan saa ison asiakasmäärän avulla hyviä alennuksia asiakkaille. Tämä kaikki on osa isännöinnin ammattitaitoa ja hyvää palvelua.

Tutkimuksissa asiakkaat kehuvat isännöitsijöitä luotettaviksi. Mistä siis kumpuaa epäilys lahjuksista? Aina voi syyttää mediaa ja yksittäistapauksia, mutta yksi polku johtaa myös sylttytehtaalle.

Taloyhtiöissä ei ole totuttu tiedottamaan. Totta kai hallitus vaikuttaa salaseuralta ja isännöitsijä epäilyttävältä, jos näiden tekemisistä ei kerrota mitään muuten kuin kerran vuodessa yhtiökokouksessa. Asukkaat toivovat avointa asioiden hoitoa ja säännöllistä tiedottamista.

Taloyhtiöt ovat sähköisen asioinnin perässähiihtäjiä. Taloyhtiösivuja on käytössä vasta murto-osalla vaikka juuri ne olisivat tehokkain kanava lisätä läpinäkyvyyttä, esimerkiksi seurata taloyhtiön taloutta reaaliaikaisesti.

Kiinteistöliitto Pirkanmaan tuoreessa selvityksessä 97 % isännöitsijöistä ja 93 % puheenjohtajista sanoi, että viestintään ei ole varattu talousarviossa euroakaan. 72 % isännöitsijöistä ja 76 % puheenjohtajista myöntää, ettei taloyhtiön viestintävastuuta ole määritelty. Näillä eväillä tiedotus ei yksinkertaisesti toimi.

Luottamuspula on isännöintibisneksessä kohtalokasta, sillä isännöitsijällä on asiakkaan rahakirstun avain. Moni isännöintiyritys panostaakin jo tiedonkulun kehittämiseen ja tarjoaa mm. taloyhtiösivuja asiakkailleen.

Tutkimusten valossa ei näytä siltä, että taloyhtiöt ja isännöintiyritykset olisivat korruptiopesäkkeitä. Tiedonkulun ja tietämättömyyden ongelmavyyhtejä sen sijaan löytyy. Epäilysten hälventämiseksi suosittelen kaikille osapuolille aktiivista keskustelua ja tiedotusta. Isännöintiyritysten pitää kertoa rehdisti ja avoimesti verkostoistaan, toimintatavoistaan, palveluistaan ja hinnoittelustaan – näissä ei ole mitään hävettävää, saati salattavaa.

Lisäksi taloyhtiön päätöksenteosta, taloudesta ja toiminnasta pitää tiedottaa enemmän; perusasiatkin ovat monelle hämärän peitossa. Isännöintiliitto auttaa osaltaan tuottamalla valmista tiedotusmateriaalia.

Avoimuuden ja keskustelun edistämiseksi toivotamme Kauppalehden Petri Koskisen kollegoineen lämpimästi tervetulleeksi Isännöintipäiville 14.-16.9. Jyväskylään tutustumaan isännöitsijöihin ja alan toimintatapoihin. Luvassa on paljon tuoreinta tietoa ja antoisia kohtaamisia.

p.s. Myös Kaisa Leiwo kummastelee Kauppalehden kirjoitusta Turun Sanomien blogissaan, kannattaa lukea.

14 vastausta artikkeliin ”Taloyhtiö, lahjonnan linnake?

  1. Taloyhtiösivut vaativat toki myös päivittämistä. Meille tuli muistaakseni 2013 tai 2014 isännöintitoimiston tarjoamat taloyhtiösivut, joita vain isännöitsijä voi päivittää. Nyt siellä on jo 2 tiedotetta:)

  2. Minusta on hieman väärä kuva se, ettei taloyhtiöissä ”tieto” kulje. Kyllä se liikkuu mutta vain joillekin. Eräät muut jäävät täysin pimentoon. Kyllä te tämän tiedätte. Onhan tämän blogin nimikin ”Pihaparlamentti”. Yleinen, julkinen kaikille jaettava informaatio on kyllä niukkaa – vain pakolliset asiakastiedotteet. Kaikki päätökset, siis myös ne jotka tulevat kuin puskasta, voidaan tulkita viestiksi. Kysymys on siitä kuinka laajana käsitteenä viestin, viestinnän ymmärtää ja tulkitsee. Ja kaipa tässä on kyse myös kultturisesta ja sukupolvi kysymyksesta. Olemme pidättyväisempiä kuin etelä-eurooppalaiset, kuten myös vanhempi sukupolvi versus nuorempi väki.

  3. Päivitysilmoitus: Luottamuspula on kohtalokasta, sillä isännöitsijällä on asiakkaan rahakirstun avain. - SmartGroup

  4. Vaikka korruptio tuntuu sanana raflaavalta, esiintyy taloyhtiöissä paljon ”isännättömän rahan” ongelmaa. Seuraavat esimerkit viime vuosilta aivan tavallisesta helsinkiläisestä taloyhtiöstä:
    (i) Isännöitsijä tilaa omatoimisesti ”kiinteistön turvakartoituksen”, ”pelastussuunnitelman päivityksen” ja myöhemmin suunnitelman edellyttämät ”lisätyöt” taloyhtiöön, jolla on uuden pelastuslain aikana laadittu pelastussuunnitelma. Hallituksen erikseen vaadittua isännöitsijä toimittaa muutaman liuskan raportin, joka on pääosin copy-pastettu Pelastuslaitoksen nettisivuilta. Lisätöinä kiinnitetään kolme tarraa kiinteistön ulko-oveen. Hinta 1500e: palvelun toimitti isännöitsijän kaveri.
    (ii) Taloyhtiössä tehdään budjettivaroin n. 25 000e maksava märkätilaremontti. Isännöitsijä ilmoittaa, että hänellä onkin urakoitsija katsottuna valmiiksi: ”turha näitä on kilpailuttaa”. Hallitus vaati kilpailuttamaan. Kolmella meilillä säästettiin 7000e yhtiön rahoja.
    (iii) Oma lukunsa ovat kuntokartoitukset ja erilaiset selvitykset. Mitä ihmeellisempiä selvityksiä tilataan oma-aloitteisesti. Selvitykset unohtuvat kuitenkin pyörimään sähköposteihin, eivätkä oikeasti johda toimenpiteisiin.

    Hallituksen tehtävä on valvoa isännöitsijän työtä ja olla epäileväinen. Kun hallitus on veltto, on isännöitsijällä käsissään paljon isännätöntä rahaa. Vähänkin epärehellinen kaveri keksii rahalle käyttöä. Jossei muuten, niin kavereille ohjattuina urakoina.

    • Meillä taas arveltiin tarvittavan energiatodistus. Isännöitsijä ehdotti että tehdään heillä hintaan X. Yhdelle nettisivulle laitettu tarjouspyyntö toi 5 muuta tarjousta, kaikki rekisteröidyiltä energiatodistuksen tekijöiltä. Halvin oli 1/6 isännöitsijän tarjouksesta.

  5. Toimin 25 vuotta keskisuuren as.on:n hallituksen puheenjohtajana.Vuosien mittaan isännöitsijät sekä toimistot vaihtuivat mutta kaikkien kohdalla toistui sama kaava.Isännöitsijät yrittivät johdatella hallitusta antamaan korjausurakoita yrityksille jotka olivat kuulemma luotettavia ja jotka isännöitsijä tunsi.Siis ilman kilpailutusta.Hallitus päättikin hoitaa kilpailutuksen itse ja vuosien mittaan säästöä tuli kymmeniä tuhansia euroja.Esim. patteritermostaatti remppa lämmön tasapainotuksineen oli 40% halvempi kuin isännöinnin esittämä vaihtoehto.Lisäksi lähes joka vuosi tilinpäätöksestä löytyi isännöinnin kuluja joihin ei ollut perustetta.Isännöinti kertoo työmäärän lisääntyneen paljon viimevuosina ja laskutus on sen mukaista.Suuri osa tästä on harhaa.Osin heidän työnsä on jopa helpottunut kun tietotekniikka on kehittynyt.Hallituksien kannattaa olla todella aktiivisia ja seurata mistä osakkaat maksavat.

  6. Tutkimus. Hyvä että isännöitsijää kehutaan. Meillä on tehty parikin laajempaa kyselyä, mutta tuloksia ei voi näyttää. Ne ovat sisäiseen käyttöön ilmoittaa isännöintikeskuksen johtaja. Tämän jälkeen on tehty kyselyitä vain luotetuilta henkilöiltä, niin saadaan paremmat tulokset.
    Huonosti sanottu, ettei taloyhtiöissä ole totuttu tiedottamaan. Meillä ainakin vältetään tiedottamista, joka taas lisää isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan työtä ja ajankäyttöä, kun monet ihmiset soittelevat samasta asiasta.
    Ei kai tiedottamista tarvitse määritellä. Sehän kuuluu itsestään selvänä hallituksen ja isännöitsijän tehtäviin. Eri asia on se, kun ei viitsitä tiedottaa. As.Oy:n oma kotisivu olisi paikallaan, mutta osaaminen takeltelee ja viitseliäisyys. Apua löytyy jopa kiinteistöliiton piiristä, jos haluja riittää.
    Rahaahan tämä ei vaadi osaajia löytyy ja alkuun pääsee hyvin vähällä.
    Tutkimuksia korruptiosta tehdään. Kuka niitä tekee ja mitä niistä tiedotetaan? Joka tapauksessa tietynlaista ’hyvä veli’-henkeä löytyy urakointiin ja valvontaan liittyvissä asioissa. Taloudelliset loppuselvitykset jäävät tekemättä samoin urakkaan liittyvät asiakirjat ovat puutteellisia, lisätöistä ei tule kunnon selvitystä.
    Tämä johtuu siitä, että halutaan miellyttää urakoitsijoita, ettei joudu huonoon maineeseen.

  7. Oma lukunsa -ainakin Pohjois-Pohjanmaalla- on lestadiolaisesti suuntautunut iso isännöintifirma, jonka isännöitsijät tuntuvat ehdottavan kilpailutukseen vain omien uskonveljiensä remonttifirmoja. Välillä tuntuu kafkamaisen mafiamaiselta!

  8. Espoolaisessa taloyhtiössämme hallitus kokoontuu 14 kertaa vuodessa. Isännöitsijä on aina mukana näissä kokouksissa. Vanhat asukkaat valitsevat hallituksen niin, että keräävät vanhuksilta valtakirjat kokoukseen. Näin on valittu hallitus iät ajat: Nämä muutama asukas luettelee hallituksen jäsenten nimet ja puheenjohtajana yhtiökokouksessa (aina) toimiva isännöitsijä kopauttaa nuijaa ennen kuin asiasta on ehditty suuta avata. Jos jotain muuta/uutta jäsentä ehdotetaan hallitukseen, tulee äänestys. Ja kas, taas meillä on näiden muutaman haluama hallitus. Mitään tietoa ei ole, mitä hallitus puuhaa kokouksissaan. Tulee maksamaan asukkaille noin 1000 euroa/kokous. Talossa on paljon vuokrattavia tiloja. Niiden käytössä on tapahtunut väärinkäytöksiä. Hallituksen puheenjohtaja (nyt jo entinen) on pitänyt suurta varastoa omassa käytössään vuosikausia – ollut hyvä paikka purjehdustarvikkeille talvisin – maksamatta vuokraa. Ilmeisesti tässäkin tapauksessa on kyse hyvä veli hommista, ellei peräti uskonveljeydestä. Tämä kaikki on mahdollista, koska jostain syystä ketään sadoista talon asukkaista nämä asiat ei kiinnosta. Jos asioita nostaa esiin, saa varoituksen isännöitsijältä ja hallitukselta. Uhataanpa jopa asunnon haltuunotolla, jos ei käytös muutu kiltiksi.

  9. Päivitysilmoitus: Faktoja isännöintialasta | Pihaparlamentti

  10. Onko puitesopimus se taikasana, jolla isännöitsijä välttää korruption?

    Kysessä on aina korruptio, jos raha liikuu palveluntarjoajan ja isännöitsijän välillä niin, että hallitus ei tiedä siitä ja rahan liikkuminen vaikuttaa päätöksentekoon.

    Erikseen ovat ylihintaiset bulvaanit tarjouskyselyissä ja lumekyselyt. Näön vuoksi saatetaan kysyä jo päätetyn lisäksi muutamalta eri määrittelyillä, jolloin heiltä tulee korkeampi tarjous. Isännöitsijä voi myös väittää ilman kyselyjä, että kyllä tarjouksia tuli, mutta tämä (jo aiemmin päätetty) oli edullisin ja sopivin.

    Ison remontit pitäisi olla tiukasti hallituksen näpeissä ja isännöitsijä on vain juoksupoika. Tämä olisi hyvä tiedostaa asunnon ostossa, erityisesti, jos kysessä on vanha rakennus. On talossa osaavaa ja toimivaa hallitusta, vai onko talossa nukkehallitus, jota ohjailee isännöitsijä ja joku lähipiiriin kuuluva.

    Minä olen sitä mieltä, että isännöintiala ja taloyhtiöiden hankinnat ovat yksi pahiten korruptoitunut ala Suomessa.

    Jokainen taloyhtiä voi itse vaikuttaa. Isännöitsijän voi irtisanoa ja valita muutamen hengen toimiston, jos pelkää isojen ketjunen ”verkoistumista”. Heidän kanssa voidaan sopia, että he hoitavat jouksevat asiat riittävällä korvauksella ja isommat rempat toteutetaan ulkopuolisen rakennuttajan palveluna. Tulee rakennusalan osaamista samalla.

    Isompi kysymys onkin, että miten isännöintiala ala ja heidän järjestämät remontit vaikuttavat vanhempien kiinteistöjen arvoon ja asuntokauppaan? Kiinteistön arvo ei kasvaa samalla määrällä, mitä siihen pumpataan rahaa. Ylihintaiset ja joskus tarpeettomat remontit aiheuttavat kuluja, jotka näkyy vastikkeessa. Tämä vaikeuttaa asunnon myyntiä. Vanhenevia asuntoja aletaan karttamaan entistä enemmän, koska niihin tulee kuitenkin kalliita remontteja, jotka ovat pahimmillaan monen vuoden painajaisia.

    Oma mielipide on, että isännöitsijäksi nainen 40-50V ja vain muutaman hengen toimisto. Isoihin remppoihin ostetaan ammattipalvelua.

  11. ”Tutkimusten valossa ei näytä siltä, että taloyhtiöt ja isännöintiyritykset olisivat korruptiopesäkkeitä.”

    Voisiko laittaa linkin näihin tutkimuksiin? Vai onko nämä taas markkinointipuheita?

    • ”Tutkimuksia” käytetään retoorisena keinona. Pyritään vakuutavuuteen, vaikutelmaan asian paikkansa pitävyydestä. Monet liitot yms. pyrkivät ”tutkimuksilla” oman asiansa edistämiseen.

      • Niimpä:)! Markkinointiliittojen tutkimukset ei oikein kestä tieteellistä tarkastelua.

        Toinen asia on asiakaskyselyt. Asiakaskyselyiden mukaan sitä ja tätä. Selviää kuitenkin, että kysely on tehty hallituksen jäsenille. Varmasti ne hallituksen jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä, joiden etua isännöitsijä ajaa esim. remppakytkentöjen kautta.

        Olisi mielenkiintoista nähdä tulokset kyselyistä, joissa osakkaat (maksumiehet) sanovat mielipiteen. Entä kumpien osakkaat ovat tyytyväisempiä? Liittoon kuuluvien isännöitsijöiden hoitamat yhtiöt vai ei liittoon kuuluvien? Onko ISA:lla mitä vaikutusta? Helposti kokemus ja koulutus näkyy siinä, jotta osataan entistä paremmin junailla asioita jonkun muun hyväksi, kuin taloyhtiö. Pienelle taloyhtiölle riittää ihan tavallinen isännöitsijä. Umpirehellinen puurtaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *