Muuttuva lainsäädäntö lisää myös isännöinnin työmäärää

laki

Lainsäädännön tuomista uusista velvoitteista puhutaan paljon. Termit, kuten normien purku ja sääntelyn keventäminen, vilisevät joka paikassa.

Lainsäädännöllä pyritään vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin ja monesti tämä tuo uusia velvollisuuksia yhteiskunnan eri toimijoille. Myös Euroopan unionin lainsäädäntöä harmonisoidaan, ja jäsenvaltioiden kohdalla tämä tarkoittaa usein omaa lainsäädännön uudistamista.

Taloyhtiöt eivät ole yhteiskunnassa poikkeus, vaan niilläkin on yhä enemmän lainsäädäntöön perustuvia velvoitteita. Tämä tuo lisätyötä isännöinnille, kun taloyhtiöt ostavat velvoitteiden mukanaan tuomat tehtävät ammattilaisilta. Tällöin ne tulevat varmasti tehtyä kunnolla ja hallitukset säästävät omaa aikaansa.

Tässä kerron muutamista taloyhtiöiden velvollisuuksia muuttaneista lakiuudistuksista.

Kun nykyisin voimassaolevaa asunto-osakeyhtiölakia valmisteltiin vuonna 2009, pidettiin tärkeänä huomioida entistä paremmin muun muassa rakennuskannan sekä asukkaiden ikääntyminen. Uudistuksessa selvennettiin osakkaiden tekemien muutostöiden pelisääntöjä, ja tämä johti ilmoitusvelvollisuuden kasvamiseen.

Lisäksi taloyhtiöt velvoitettiin säilyttämään ja pitämään osakkeenomistajien saatavilla yhtiölle toimitetut muutostyöilmoitukset, joilla voi myöhemmin olla vaikutusta kunnossapitovastuun jakautumiseen osakkaiden ja yhtiön kesken. Osakkaiden remonttien dokumentointi ja valvonta on johtanut käytännössä isännöinnin työmäärään kasvuun.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksella on myös velvollisuus esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana. Näistä kunnossapitotarpeista esitetään ne, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Kirjallisella kunnossapitotarveselvityksellä on tarkoitus kiinnittää yhtiön hallinnossa toimivien huomio pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon ja tulevien toimenpiteiden rahoitukseen. Pitkäjänteinen suunnittelu lisää toiminnan suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan lisää osakkaiden tyytyväisyyttä sekä madaltaa pitkällä juoksulla kiinteistön kunnossapidon kustannuksia.

Asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen korostaminen yhdessä lisääntyneen korjaus- ja muutostarpeen kanssa on osaltaan lisännyt asiantuntijoita tarvetta yhtiöiden asioiden hoitamisessa.

Verotusmenettelylain uudistus toi taloyhtiöille velvollisuuden ilmoittaa Verohallinnolle rakentamiseen liittyvien urakoiden ja urakoitsijoiden tietoja. Niin sanottu rakentamisen tiedonantovelvollisuus on lisännyt huomattavasti työmäärää taloyhtiöiden remonttien hallinnoinnissa. Toisaalta kyseessä on harmaan talouden torjuntaan liittyvä velvollisuus, joten tavoiteltavissa oleva hyöty on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.

Taloyhtiön velvollisuus laatia energiatodistus on esimerkki unionin tasoisen sääntelyn vaikutuksesta. Lailla saatettiin voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta.

Muita taloyhtiöitä koskevia velvoitteita ovat muun muassa sekä uudistunut pelastuslaki että vuoden alusta voimaan astunut asbestilaki. Esimerkki tulevasta on uuden vuoden kynnyksellä voimaan astuva tupakkalaki ja sen myötä taloyhtiöitä koskevien tupakointikieltojen hakeminen.

Tiivistäen voidaan todeta, että myös taloyhtiöiden tulee hoitaa omat velvoitteensa kunnialla. Työnsarkaa on paljon ja lisää on tulossa.

Yksi vastaus artikkeliin ”Muuttuva lainsäädäntö lisää myös isännöinnin työmäärää

  1. Isännöinnin markkinointiahan tämä tietenkin oli, mutta pistetään nyt kuitenkin tuosta aiheesta. Oikeassa olette, selvityksiä on keksitty. Pienellä guugluulla löytyi : Kunnossapitosuunnitelma, kunnossapitotarveselvitys, kuntoarvio, kuntotarkastus, kuntotutkimus, energiatodistus, remontti-ilmoitus, asbestikartoitus PTS, taloyhtiön kuntotodistus ja turvallisuussuunnitelma ( en edes tiedä mikä ero noilla kaikilla on, lista löytyi eräästä alan web sivusta, olisiko ollut kiinteistöliitto). Nyt rummutetaan strategiaa listan jatkoksi. Enpä tiedä… ;-)

    Tuo kuntotodistus oli jossain vaiheessa kuuminta hottia ja tähtiä piti antaa yhtiöille, mutta vähän on tainnut olla innostus heikkoa. Juuri oli juttua yhdessä lehdessä, että pakollinen korjaussuunnitelma on tehty 60% yhtiöistä. Surkean vähän, en uskaltaisi jättää tekemättä. Energiatodistukset näyttävät myynti-ilmoituksissa puuttuvan pienistä yhtiöistä (sen nyt uskaltaakin jättää tekemättä). Käsittääkseni turvasuunnitelmakin on vähän niin ja näin.

    Väitän, että selvityskiintiö on täynnä. Tarvittavien selvitysten määrää pitäisi karsia ja ne jotka jää jäljelle, tehdä ne hyvin – ja toteuttaa tehty suunnitelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *