Kuka haluaa ylikorjata?

Toisinaan julkisuudessa näkee väitteitä siitä, että isännöitsijät, suunnittelijat tai urakoitsijat haluaisivat väen vängällä paisuttaa korjaushankkeita ja ylikorjata taloyhtiöitä. Syyttävä sormi esittää, että suuria ja kalliita remontteja suositaan, koska toimijat saavat niistä itselleen hyötyjä – tavallisimmin rahallisia.

Ruoditaan väitettä hieman isännöinnin osalta.

Korjaushankkeet aiheuttavat isännöintiyrityksille paljon aikaa ja työtä. On laskettu, että tavanomaisessa korjausurakassa isännöinnillä on noin 60 erilaista tehtävää alkaen hankkeen valmistelusta ja kilpailuttamisesta ja päätyen sen vastaanottamiseen ja takuuajan prosesseihin. Luonnollisesti isännöinti laskuttaa tästä työstä sen mukaisesti, mitä isännöintisopimuksessa on sovittu.

Lähtökohtaisesti suuri korjaushanke tuskin on isännöintiyritykselle sen parempi vaihtoehto kuin pieni korjaushanke. Suuren hankkeen vaatimassa ajassa voi hoitaa useamman pienen hankkeen, joten lopputulema on periaatteessa aivan se ja sama. Kun tiedämme lisäksi, että isännöinnin ja yksittäisen isännöitsijän työmäärä on jatkuvasti kasvanut, tuntuvat tällaiset väitteet melko absurdeilta.

Suurista korjaushankkeista päätetään aina yhtiökokouksessa. Tänä päivänä osakkaat ovat valveutuneita ja osaavat tehdä järkeviä päätöksiä. Yksittäisten tahojen syyttely korjaushankkeiden paisuttamisesta on samalla päätöksentekijöiden eli osakkaiden aliarviointia. Isännöitsijä, suunnittelija tai urakoitsija ei päätä yhtäkään hanketta, harvoin edes osallistuu varsinaiseen päätöksentekoon.

Tavallisesti hallitus ja isännöinti toki valmistelevat päätökset osakkaiden valtuutuksella ja osakkaita kuunnellen. Keskeistä niin korjauksissa kuin muissakin taloyhtiön asioissa on se, että hallitus ja isännöinti tietävät, mitä osakkaat haluavat ja odottavat. Minkä tasoista ja laatuista korjaamista taloyhtiössä toivotaan? Tehdäänkö luksusta vai keskitasoa? Vai hoidetaanko vain aivan välttämättömät korjaukset ja pyritään pitämään asumisen kustannukset minimissä?

Taloyhtiössä tavanomaisista korjauksista päätetään enemmistöpäätöksenä. Usein joku jää vähemmistöön ja ainakin osin tyytymättömäksi päätökseen. Suomalainen asunto-osakeyhtiölaki perustuu kuitenkin osakkaiden keskinäiseen päätöksentekoon – ei yksittäisten tahojen määräysvaltaan tai dominointiin. Siihen on vähemmistönkin tyydyttävä.

Sen sijaan, että syytellään eri tahoja erilaisista näkemyksistä korjausten laatuun ja laajuuteen riittäen, kannattaisi keskittyä sen selvittämiseen mitä osakkaat oikeasti haluavat. Onko Sinun yhtiössäsi kysytty osakkaiden toiveita asumiseen ja asumisen tasoon liittyen? Kannattaisiko kysyä? Jos taloyhtiön johdolla on ajantasaista tietoa osakkaiden ja asukkaiden toiveista, ei tällaista keskustelua tarvitse enää käydä.

Yksi vastaus artikkeliin ”Kuka haluaa ylikorjata?

  1. Pelkkää paskaa.
    KAIKKI tietämäni isännöitsijätoimistot Oulussa kusettavat taloyhtiöitä. Myydään osaamattomille hallituksille tarpeettomia, haitallisia ja kalliita projekteja hirveään ylihintaan. Projektit toteuttaa isännöitsijän/-toimiston Hyvän Veljen firma joita on paljon, ja tästä luonnollisesti isännöitsijä (-toimisto) saa sopivan siivun. Suomi on tällä alalla yksi maailman korruptointuneimpia maita.
    Valitettavasti taloyhtiöitten hallituksissa istuvat pääsääntöisesti ne, joilla ei ole talotekniikasta harmainta aavistusta ja kaikki menee läpi. Siksi asuminen Suomessa maksaa tyypillisesti enemmän kuin esimerkiksi Manhattanilla (lähde: sikäläisten kommentit lehdistössä). Samoin isännöintipalkkiot ovat käsittämättömän korkeita, vaikka itse työ ei ole muutamaa pientä poikkeusta lukuunottamatta muuta kuin maksuliikenteen seuraamista ja kirjanpitoa. Ammattitaitokin esimerkiksi talotekniikasta puuttuu täysin. Tiedän, olen itsekin ollut aikanani asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä ennen muuttoani omakotitaloon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *