Kuka hyötyy isännöinnin verkostoista?

Otsikon kysymys nousee säännöllisesti keskusteluun. Ketä isännöinnin verkostot ensi sijassa hyödyttävät – isännöintiyritystä vai sen asiakasta?

Asiakastaloyhtiöiden tarvitsemien palvelujen hankinta ja ylläpito on yksi isännöinnin ydintehtäviä. Isännöintiyrityksen verkosto on rakentunut vuosien mittaan helpottamaan taloyhtiöiden asioiden hoitoa. Siihen on valikoitunut palveluntuottajia, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä ja vastuunsa kunnolla.

Isännöintiyrityksen luottokumppaneissa on parhaimmillaan monen eri alan toimijoita, kuten korjausrakentamisen, kiinteistönhuollon, siivouksen, talotekniikan, suunnittelun, valvonnan, vakuuttamisen, rahoituksen, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijoita.

Yhteistyöverkostossa voi hyvin olla useita saman alan toimijoita, joita isännöintiyritys kilpailuttaa myös keskenään.

Toiminta on läpinäkyvää, kun pelisäännöt ovat selkeät kaikille osapuolille. Isännöinti on voinut neuvotella yritysten kanssa puitesopimuksia, mutta vaikka näin olisi, verkostoon kuuluminen ei ole lupaus tilauksista. Se on mahdollisuus olla yhtenä vaihtoehtona, kun isännöinti ehdottaa hyvää palveluntarjoajaa hallitukselle. Hallitus kuitenkin tekee valinnan itse.

Esimerkiksi vesivahinkotilanteissa on hyötyä kumppaniverkostoista. Isännöinnin asiantuntijaverkostojen hyöty näkyy parhaiten, kun kyseessä on nopeaa toimintaa edellyttävä tilanne, esimerkiksi vesivuoto. Yhteistyökumppaneidensa kautta isännöinti saa nopeasti osaavan toimijan paikalle ja vahingot minimoitua.

Hallituksen ja isännöinnin on hyvä sopia toimintatavat selkeästi: Missä tilanteissa hankintapäätöksen tekee isännöitsijä, milloin hallitus ja milloin yhtiökokous? Miten palvelu tilataan tai kilpailutetaan eri tilanteissa? Milloin on järkevää kilpailuttaa, milloin se aiheuttaa turhia kustannuksia ja viivettä?

Suuret hankkeet viedään aina yhtiökokoukseen. Yhtiökokous päättää hankkeen kilpailutuksesta ja toteutuksesta. Isännöintiyrityksen kautta löytyy hyviksi koettuja toimijoita.

Unohdetaan jo aikansa eläneet pelot ja huhupuheet valoa kestämättömistä verkostoista.

Nykyään verkottuminen on yritystoiminnan elinehto.

Ei ole järkevää tehdä kaikkea itse, vaan on parempi keskittyä omaan ydinosaamiseen ja hankkia muut palvelut niiden ydinosaajilta.

Lisääntyvä digitaalisuus ja sähköinen asiointi helpottavat verkostomaista toimintaa entisestään. Näin myös isännöinnissä.

3 vastausta artikkeliin ”Kuka hyötyy isännöinnin verkostoista?

  1. Jotain ongelmaahan tässä on, jos kysymys nousee silloin tällöin framille? Tämä Leiwon ”puolustuspuheenvuoro” on siitä yksi esimerkki. Viestintä ja vuorovaikutus taloyhtiöissä on vähän sitä sun tätä, joten myös avoimmuus. Yhtiökokouksen asiantuntijuus ei ole ongelmatonta. Päätökset yleensäkin tehdään vajaalla informaatiolla, erityisesti taloyhtiöissä. Ollaanko tässä itseasiassa lähellä suomalaista korruptiota?

  2. Tavanomaisessa liiketoiminnassa verkostoista on hyötyä: ne laskevat kustannuksia ja antavat yritysten toteuttaa omaa erikoisosaamistaan. Yritykset ja asiakkaat hyötyvät verkostoista. Luottamus pitää verkostot koossa.

    Isännöintialalla on toisin: valitettavan usein verkostot eivät kestä päivänvaloa, ja korruptio rehottaa. Hallituksen puheenjohtajana olen seurannut, kuinka isännöitsijä tilaa proaktiivisesti ”luottourakoitsijoiltaan” erilaisia töitä: vaikka sitten kalliin vuosimaksullisen palvelun, jonka olemassaolo paljastuu vuoden päästä tilinpäätöstä ja kasvaneita kuluja ihmeteltäessä.

    Toisessa taloyhtiössä kph-remonttiin kätevästi ja nopeasti löytynyt ”luottourakoitsija” oli tulossa tekemään urakkaansa noin 2x normaalihintaa kalliimmalla. Kun hallitus vaati pontevasti kilpailuttamaan työn, saatiiin urakkahinta lopulta normaalilukemiin. Tämä vaati tosin usean tiukan puhelinkeskustelun ja kohtuuttomasti hallituksen aikaa.

    Kolmannessa taloyhtiössä suunniteltiin LVIS-saneerauksen aloittamista. Isännöitsijä ja tekninen olivat innokkaasti aloittamassa projektia kun ”luottosuunnittelija” oli vailla töitä. Suunnitelmahan voitaisiin tehdä varmuuden vuoksi etukäteen, vaikkei urakkaa edes aiottaisi käynnistää! Kun hallitus ilmoitti, että suunnitelmatarjoukset pyydetään luottosuunnittelijan lisäksi puskaradion kautta löytyneeltä, hyvät referenssit hankkineelta pikkufirmalta, loppui remontti-into kuin seinään.

    Omissa taloyhtiöissäni hallitukset ovat pääsääntöisesti aktiivisia ja ”hereillä” erilaisten turhien remonttien, selvitysten, raporttien ymv. laadintoja torppaamassa. Kaikki yli 5ke isommat remontit kilpailutetaan vähintään kolmella tarjoajalla. Välillä silti herää ajatus: jos isännöitsijöiden huseeraamista ei valvoisi suurennuslasilla, kuinkahan paljon maksaisimme täysin turhasta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *