Pitäisikö isännöintiä säädellä tarkemmin?

Isännöintiliiton hallitus on nimittänyt jäsenistään koostuvan työryhmän selvittämään vaihtoehtoisia tapoja säädellä isännöintiä. Työryhmän toimikausi alkaa vuoden 2018 alusta ja tehtävää varmasti riittää. Toimialalla on syvällisen pohdinnan paikka, koska nykytilanteessa eri tyyppiset toimijat niputetaan usein yhteen eivätkä hyvät ja huolelliset toimijat erotu toivotulla tavalla.

Isännöinnin tilanteeseen otti kantaa myös asuntoministeri Kimmo Tiilikainen, joka nosti Iltalehdessä 8. joulukuuta esiin kysymyksen isännöintialan tarkemman sääntelyn tarpeesta. Ministeri väläytti jutussa mahdollisuutta luoda isännöintialle kiinteistönvälitysalalta tuttu rekisteröintivelvoite. Tiilikaisen perusteluna on nimenomaan toiminnan merkittävyys taloyhtiöympäristössä.

Samassa artikkelissa oikeusministeriön edustaja Jyrki Jauhiainen otti kantaa alan tilanteeseen. Hänen mukaansa isännöinti- ja kiinteistövälitysalan erona on toimijoiden rooli, koska kiinteistönvälittäjät toimivat kuluttajamarkkinalla. Taloyhtiöitä sen sijaan ei ole tulkittu kuluttajien yhteenliittymiksi.

Nykyiseen asunto-osakeyhtiölakiin ehdotettiin säädettäväksi pätevyysvaatimuksia isännöitsijän kelpoisuudesta, mutta harkinnan jälkeen tämä ei kuitenkaan päätynyt pykälien tasolle. Voimassa olevaa asunto-osakeyhtiölakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että isännöitsijöiden ammattipätevyyden ja koulutuksen viranomaisvalvonnalla ei voitane saavuttaa vastaavia tuloksia kuin esimerkiksi kiinteistönvälitysalalla. Yhtenä perusteluna tälle oli se, että erityisesti pienissä taloyhtiöissä on tarvetta osakas- tai sivutoimisille isännöitsijöille.

Sääntelyn tarvetta on erittäin tärkeää lähestyä riittävän yleisellä tasolla ja tavoitetta voidaan edistää monin eri tavoin. Myös isännöinnin ostamista on tarve helpottaa ja selkeyttää. Omalta osaltaan tavoitetta voidaan viedä eteenpäin edistämällä hyvää hallintotapaa ja kehittämällä isännöinnin sopimuskulttuuria. Myös taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmilla eli taloyhtiöstrategioilla on suuri merkitys toiminnan seurannan tehostumiseen

On hienoa, että asiaa koskeva keskustelu on nyt auki. Tarvitsemme jäseniltämme ja taloyhtiöiltä tukea asian sekä ratkaisumallien hahmottamisessa. Toivottavasti mahdollisimman monella on aikaa osallistua asiasta käytävään keskusteluun.

3 vastausta artikkeliin ”Pitäisikö isännöintiä säädellä tarkemmin?

  1. Avainkysymys on: Mihin haitallisiksi koettuihin ilmiöihin isännöintialan sääntelyllä haluttaisiin puuttua?

    Kasvava sääntely johtaa helposti toiminnan ajautumiseen ”ammattimaisten toimijoiden” käsiin. Taloyhtiöiden johdossa ammatti-isännöinti ei välttämättä tarkoita laatua ja kustannustehokkuutta. Asioista kiinnostunut ja omia rahojaan yhtiön osakkaana vahtiva OTO-isännöitsijä & kilpailutettu tilitoimisto -yhdistelmä voi olla taloyhtiölle paljon parempi diili kuin iso isännöintifirma, jonka nimeämä isännöitsijä vastaa samalla 25 muun taloyhtiön isännöinnistä. Omassa taloyhtiössäni isännöitsijänä on toiminut vuoden ajan tällainen ”ison ja luotettavan toimiston” kaveri, joka ei ole edes käynyt paikan päällä isännöimässään talossa kertaakaan. Perustiedot talosta, yhtiön omaisuudesta, remonttihistoriasta ym. ovat olemattomia, ja menevät kysyttäessä sekaisin niiden 24 muun isännöitävän talon kanssa.

    Synergiahyötyjä isännöitsijätoimistoista saadaan oikeastaan vain todella isoissa taloyhtiöissä tai silloin, kun osakkaat eivät halua osallstua taloyhtiön hallintoon. Monelle pienelle kerros- ja rivitaloyhtiölle osakasisännöitsijät ovat järkevä, kustannustehokas ja toimiva ratkaisu.

    Sivutoimisia ”osakasisännöitsijöitä” tulisi siten tukea, eikä pyrkiä heistä lainsäädännöllisin keinoin eroon.

  2. IL: ”Jauhiaisen mukaan kiinteistönvälitykseen on tullut sääntelyä, koska ”kupruja” on ollut paljon. – Aikaisemmin kuka tahansa on voinut tehdä sitä. Siinä on hävinnyt yksittäisten asunnonomistajien varallisuus. Kavallus- ja petostuomioita saaneet isännöitsijät ovat usein hoitaneet itse taloyhtiöiden kirjanpitoa. – Niin kauan kuin voi itse hyväksyä asiakastaloyhtiönsä laskut, maksaa ne ja pitää kirjanpitoa ilman ulkopuolista valvontaa, niin se on riski, Jauhiainen myöntää.”
    ————
    Isännöintiliitto voisi panostaa asuntoyhtiöiden hallituksia kehittämään sisäistä tarkastusta. En ole vielä koskaan kuullut isännöitsijän sanovan ”hei teillä ei ole sisäistä tarkastusta”. Tehdään toiminnantarkastus pakolliseksi. Kun hallituksen ulkopuolelta tulee osakasvalvontaa, kyllä se tehoaisi jo ennakkoestävästi. Nyt vain toiminnantarkastajan ohjeet ovat turhan pelottavat. Jokainen tarkastaja voisi kehittää omanlaisensa valvonnan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *