Mikä on taloyhtiön hallituksen tärkein tehtävä?

Sunnuntaina 11.2. Helsingin Sanomissa nimetön henkilö sanoi eronneensa taloyhtiön hallituksesta, kun eläköityneen isännöitsijän tilalle valittiin uusi, epäpätevä isännöitsijä.

Tapaus osoittaa, että hallitusjäsenet eivät ymmärrä rooliaan: hallituksen tärkein tehtävä on sopivan isännöintipalvelun hankkiminen. Jos eroaa huonon isännöintipalvelun takia, se on kuin vetäisi itse maton omien jalkojensa alta. Sen sijaan hallituksen pitäisi pohtia, minkälaista isännöintipalvelua oma taloyhtiö tarvitsee.

Olen itsekin ollut parikymppisenä taloyhtiön hallituksessa ymmärtämättä yhtään, mikä roolini on. Moni asia oli rempallaan, mutta en osannut toimia, kun tiennyt tapoja tai tehtäviäni.

Olisinpa silloin tiennyt, että minun ei tarvitse hallita tekniikkaa, taloutta tai juridiikkaa. Hallitusjäsenenä minun olisi pitänyt edustaa taloyhtiön osakkaita. Heidän mielipiteensä olisi pitänyt selvittää osakaskyselyllä. Sen avulla päätöksenteko ja isännöintipalvelun hankinta olisi sujunut paremmin.

Myös osakkaiden täytyy ymmärtää roolinsa: he valitsevat tai muodostavat hallituksen. Monien hallitusten toiminta on halvaantunutta esimerkiksi siksi, että jäsenet eivät osaa käyttää sähköpostia. Miten viestintä, päätöksenteko ja yhteistyö isännöinnin kanssa voi silloin toimia nykyaikaisesti?

Menkää yhtiökokouksiin valitsemaan taloyhtiöillenne kehityshaluiset ja eteenpäin katsovat hallitukset.

15 vastausta artikkeliin ”Mikä on taloyhtiön hallituksen tärkein tehtävä?

  1. ”Olisinpa silloin tiennyt, että minun ei tarvitse hallita tekniikkaa, taloutta tai juridiikkaa. Hallitusjäsenenä minun olisi pitänyt edustaa taloyhtiön osakkaita. Heidän mielipiteensä olisi pitänyt selvittää osakaskyselyllä. Sen avulla päätöksenteko ja isännöintipalvelun hankinta olisi sujunut paremmin.”

    Isännöintiliitto voisi keskittyä koulutuksessaan myös siihen, että hallitukset hallitsevat tekniikkaa, taloutta tai juridiikkaa. Kiinteistöliitollakin on hyviä julkaisuja, mutta ne on osoitettu isännöitsijöille ja huollon ammattilaisille. Silti ne ovat hyviä.

  2. ”hallituksen tärkein tehtävä on sopivan isännöintipalvelun hankkiminen”

    Tuota… myös asunto-oy lain 7. luku §2 ”Hallituksen yleiset tehtävät” listaa joitain tehtäviä. Etteköhän nyt ”vähän” yksinkertaista. Joskus näitä juttuja lukiessa tulee kyllä myötähäpeä. Kiinteistöliiton juttu johon tuossa aiemmin verrattiin oli erinomaista pohdintaa. Yrittäkää vähän edes yrittää piilotella isännöitsijöiden ammaatikunnan edun ajamita. Lukijoitanne ei kiinnosta isännöintibuisness vaan koti ja asuminen.

    Isännöitsijä on asunto oy:n ainoa työntekijä. Ei esim toimitusjohtaja kuten mielellään väitätte. Siitä lähdetään.

  3. ”Isännöitsijä on asunto oy:n ainoa työntekijä. Ei esim toimitusjohtaja kuten mielellään väitätte. Siitä lähdetään.”

    Minusta isännöitsijä ei ole taloyhtiön ainoa työntekijä. Ellei hän ole todella palkattu taloyhtiöön hoitamaan tiettyjä tehtäviä. Nykyään hän on useimmiten isännöinyrityksen työntekijä.

    Tämä keskustelu on tärkeä, koska isännöintsijän rooli on koko ajan muutoksessa. Se ei ole kristallinkirkas. Kutsua isännöitsijää toimitusjohtajaksi on mielestäni yritys asemoida isännöinti ja taloyhtiön hallinto. Eivätkä nuo hallituksen ja sen puheenjohtajan roolitkaan ole erityisen kristallinkirkkaat. Monet hallituksen jäsenet tuntuvat mieltävän, että he ovat varsinaisia taloyhtiön omistajia ja muut, varsinkaan he, jotka eivät ole heitä kannattaneet, heidän alamaisiaan. Tarvinnee myös taloyhtiön lain kohentamista.

    • Yrityksissä toimitusjohtajalla on vastuu tuloksesta. Taloyhtiössä isännöitsijällä ei ole esim. remonteissa huolta huomisessa. Remppa maksaa sen minkä maksaa. Osakkaille lasku menee lopulta kuitenkin. Kunhan ei ota rahaa omaan käyttöön ja kirjanpito on kunnossa, niin hyvin menee.

      Asioidenhoitaja olisi parempi nimi.

      Toisaalta miksi isännöitsijää pitäisi alkaa nimittämään jollakin toisella nimellä? Sihteeri on sihteeri ja isännöitsijä on isännöitsijä. Eihän firman toimitusjohtajakaan aleta sovittamaan isännöitsijän muottiin.

  4. Kiitos kommenteista.

    Roolit ja tehtävät herättävät keskustelua. Roolien kirkastaminen on erittäin tärkeää, sillä vain selkeillä rooleilla ja hallituksen sekä isännöinnin tiimityöllä taloyhtiön johtaminen sujuu hyvin. Hallituksen ja isännöinnin kannattaa ehdottomasti sopia toimintatavoista yhdessä.

    Tekniikan, talouden ja juridiikan tuntemuksesta ei varmasti ole haittaa, mutta voimmeko todella olettaa, että 300 000 taloyhtiöiden hallituksissa vaikuttavaa ihmistä voi hallita niitä kovin syvällisesti? Näihin asioihin on syytä etsiä pätevät asiantuntijat.

    Minusta on tärkeämpää innostaa hallitusjäseniä kehittämään omia taloyhtiöitään ja opastaa siihen, miten taloyhtiön päätöksenteko toimii.

    Perässä vedettävä hallitus ei hyödytä ketään. Kuka haluaa työskennellä tiimissä, jonka muut jäsenet ovat passiivisia eivätkä esimerkiksi kykene päätöksentekoon silloin, kun on sen hetki? Vastakkainasettelu ei vie asioita eteenpäin – yhteistyö vie.

    Seppo Paju toi hyvin esiin, että hallituksilla on varmasti vielä tehtävää siinä, että näkevät itsensä osakkaiden edustajana. Jos hallitus ei tiedä osakkaiden yhteistä tahtoa, päätöksenteko on hyvin vaikeaa.

    • Nyt kiusaa vähän se, että hallituksella on vastuunsa joka ei siltä lähde pois sillä tekosyyllä, ettei hallitus ymmärrä lakia. Ymmärtämättömyyshän ei ole koskaan lupa tehdä väärin. Siksi mielestäni ei voida lähteä ihan puhtaasti siitä, että ulkoistetaan lain ymmärrys isännöitsijälle. Kyllä hallituksen laista jotain pitää ymmärtää. Ei syvällisesti, mutta edes jotain. Ja pitäisi olla into oppia uutta.

      Yhtään siis väheksymättä isännöitsijän roolia. Päinvastoin, isännöitsijänhän pitäisi olla juristi, insinööri, ekonomi, pappi, konsultti, lastentarhanhoitaja ja ehdottaisin vielä lisäksi : opettaja. Hänen pitäisi opettaa amatöörihallitusta miten he johtavat yhtiötään ja ottavat vastuuta. Kun muutin omaan 3 huoneiston firmaan, silloinen amatööri-isännöitsijä passitti minut kansalaisopiston taloyhtiökurssille. Se oli hyvä juttu.

      Oma kirjeeni joulupukille olisikin : lisää osaamista hallituksille, ja kykyä johtaa ja hoitaa arvokasta omaisuuttaan.

  5. Tosiasia on että taloyhtiön hallitus koostuu usein osakkaista, jotka eivät ymmärrä taloyhtiöissä noudatettavaa lainsäädäntöä, elinkaarisuunnittelua kunnossapidossa eikä yleensäkään kunnossapitoon liittyviä asioita, kustannusvaikutuksista puhumattakaan.

    Sijoitusasuntojen omistajat osallistuvat harvoin yhtiökokouksiin, joka on hyvä ja huono asia.

    Hallituksien pitäisi etenevässä määrin ymmärtää käyttää riippumattomia asiantuntijoita esim. pitkän ajan kunnossapitosuunnitteluun 5-10 vuotta. Isännöitsijätoimisto on yksi asiantuntijaorganisaatio ja jonka kautta tukea saadaan, mutta lisäksi pitää katsoa laajemmin asiaa ja käyttää myös muita puolueettomia palveluita tarveharkinnan mukaan.

    • Hallituksen jäsenten erityisesti puheenjohtajan pitäisi perehtyä as oy koskevaan lainsäädäntöön, ja kokoustekniikkaan, jotta asiat saadaan hoidettua asianmukaisesti ja osakkaiden enemmistön edun mukaisesti hallituksen- ja yhtiökokouksissa vähemmistöä unohtamatta.

    • Hassuinta on, että hallituksen puheenjohtaja ei ymmärrä esim rakennuksen lumitaakkaa, ei edes sitä, että lumi peittää ilmastointihormit !! Isännöitsijä alkoi toimia ja sai hall.åuheenjohtajalta moitteet eli haukkumiset omatoimisuudesta. Puheenjohtajaa ei kovin hevillä saa kiinni: taksikuski – tarvii unta ! Ei muuten hallituksen jäsenellä ole hänen puh.numeroaan ! Oma-aloitteisuus puuttuu kokonaan. Yhtiössä on rak.alan ammattilainenkin.

  6. Kiinnittäisin taloyhtiöissä huomiota sisäiseen viestintään. Monissa taloyhtiöissä on käytössä sähköiset palvelusivut, joihin on koottu asiat, jotka koskettavat osakkaita ja vuokralaisia. Siksi koen tärkeänä elementtinä, että sivut pidetään ajantasalla. Nuori sukupolvi käyttää mielellään sähköisiä sivuja, mutta vanhempi sukupolvi ei. Tulee helposti tiedotusongelma. Lisäksi vuokralaisille ei välttämättä mene tiedoksi asukastunnukset, joilla kirjaudutaan taloyhtiön sivuille.

    Siksi koen, että pääkäytävien ilmoitustauluille, joissa on pelastussuunnitelmaan liittyvät avaintiedot lisätään käytävien ilmoitustauluille myös kirjautumistunnukset taloyhtiösivuille.

    • Kaikki puhuu digistä ja sitä hypetetään. Kuinka monella yhtiöllä on aidosti toimivat sivut ja palvelut? Siis jotakin muuta, kuin yrityksen kausitiedotteet esim. joulukuusen hävityksestä. Usein sivut ovat staattiset ja vuokralaisille menee tieto isoista remonteista huhupuheella.

      Yritetäänkö tehdä liian hienoa? Kuka ehtii päivittää sivuja? Onko loppujen lopuksi taloyhtiön suljettu Facebook-ryhmä parempi, jossa osakkaat ja hallitus keskustelee keskenään? Isännöitsijä sopii myös mukaan.

  7. Kysymys on ensinnäkin siitä, onko taloyhtiössä yleensäkään keskustelua. Voi olla niin, että keskustellaan vain kohteliaasti ja hienotunteisesti hyvää päivää eikä muuta. Ei tämmöisessä yhtiössä voi odottaa, että yhtiön sivuille uskallettaisiin kirjoittaa yleensä yhtään mitään.

    • Asunnon ostajat ei näitä turhaan mieti. Voisi jäädä monet kaupat tekemättä, jos selviäisi, että millaiseen leijonanluolaan olisi menossa.

      Kimmo Karvinen on Twitterissa tuonut esille, että asunnon ostossa ei kiinnitetä huomiota asukaskokemukseen, eli siihen millaista talossa on asua. Kaikkea muuta mietitään ja lopulta ihastustaan kylpyhuoneen koukuissa roikkuviin pyyhkeisiin. Ensimmäinen yhtiökokous paljastaa sitten totuuden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *