Mistä on hyvä asuminen tehty?

Mistä koostuu hyvä asumiskokemus? Elämäntilanteeseen ja kukkarolle sopiva asukkaan oloinen koti mukavalla asuinalueella, hyvien palveluiden äärellä? Kivat naapurit? Tunne, että kaikki omaan asumiseen liittyvä sujuu ilman suurempia ponnisteluja?

Meille taviksille oman kodin hankinta on elämän isoin investointi ja asuminen ainakin asuntovelalliselle kuukausittainen isoin menoerä. Kodin sisustaminen, hyggeily, kotoilu ja niin edelleen ovat tämän päivän trendejä, asuntosijoituksen hoitaminen sen sijaan ei. Tämä näkyy muun muassa siinä, että taloyhtiön hallituksessa istuu usein samat vanhat kasvot.

Myöskään yritykset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita kehittämään asumisen palveluita. Niitä on tarjolla hämmästyttävän vähän, vaikka anturit ja muu teknologia sekä niiden avulla rakennetut digitaaliset palvelut mahdollistavat monipuolisen asumisen palveluvalikoiman kehittämisen.

Yhä useampaa päivittäistä palvelua käytetään digitaalisesti, mutta ei juuri asumisessa.

Juuri digipalvelut lisäisivät suomalaisten asumisessa arvostamia asioita: turvallisuutta ja rauhallisuutta sekä palveluiden saatavuutta.

Hyvän asumiskokemuksen takana toimii laadukas isännöinti, joka johtaa taloyhtiöitä ja hoitaa taloutta. Asumisen viihtyisyyttä luovat hyvä kiinteistöhuolto ja siivous.

Asukastyytyväisyyttä sekä luotettavuuden ja turvallisuuden tunnetta lisäävät tiedon hyvä kulku taloyhtiössä. Onko teidän taloyhtiössänne jo käytössä taloyhtiösivut, jossa on ajankohtaista tietoa taloyhtiöstänne ja asumisesta, esimerkiksi remontti-ilmoituksen jättämisestä?

Hyvää asumiskokemusta voi kehittää askeleittain seuraavasti:

  • Perusasiat kuntoon: hyvä isännöinti, monipuolisesti asukkaita edustava taloyhtiön hallitus sekä toimiva huolto ja siivous.
  • Tieto kulkemaan: Taloyhtiösivuille tietoa ajankohtaisista taloyhtiön asioista sekä vastauksia arjen asumisen kysymyksiin.
  • Johdetaan taloyhtiötä pitkäjänteisesti ja strategisesti sekä lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia: Päätetään taloyhtiöstrategiasta, joka pohjautuu asukaskyselyihin.
  • Panostetaan asumisen palveluihin: Digitalisoimalla nykyisiä, esimerkiksi saunavuorojen varauksia, tai kehittämällä aivan uusia palveluita. Tällainen voi olla esimerkiksi huoltomiehen automaattinen tarkastuskäynti, kun asunnon seinissä olevat anturit ovat ilmoittaneet kohonneita kosteuslukemia.

Millä tasolla teidän taloyhtiössä panostetaan hyvään asumiskokemukseen?

Ihminen on yhteisöllinen – halusi tai ei

Minä, minä, minä. Malttamaton, individualistisen yhteiskunnan kasvatti minä. On hyvä, että voin ajatella itse, valita puolisoni itse ja olla monin tavoin itse vastuussa elämästäni.

Mutta joskus tuntuu, että lupa oman navan tuijottamiseen synnyttää ikäviä sivutuotteita: taipumus yhteistyöhön murenee, välittäminen vähenee ja jopa hyvä käytös toisia ihmisiä kohtaan hapertuu. Taloyhtiöissä asutaan muutaman metrin etäisyydellä toisista, mutta ihmisiä kuolee yksinäisyyteen. Varattomat menettävät avun puutteessa kotinsa.

Ihminen on sosiaalinen olento, yhteisöllinen laumaeläin. Brittiläisen antropologin ja evoluutiopsykologin Robin Dunbarin mukaan verkostoomme kuuluu keskimäärin 150 henkilökohtaista ihmissuhdetta. Olemme monimutkaisten suhteiden ylläpitämisen mestareita, ja nämä taidot kehittyvät meille pääosin jo murrosiässä.

Ilman näitä taitoja elämästä eikä varsinkaan taloyhtiössä asumisesta tulisi yhtään mitään. Kun asutaan vieri vieressä ja omistetaan yhdessä, ei voida ajatella vain sitä, mitä minä haluan ja mihin minulla on oikeus.

Kannattaa mieluummin hyödyntää kaikki yhteisöllisyyden tuomat edut. Työelämätutkimuksissa on todettu, että yhteenkuuluvuuden tunne on suorassa suhteessa tulokseen. Teos Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit kertoo puolestaan tarinat yhdeksästä metropolista, jotka menestyivät taloudellisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti, koska sietivät erilaisia ihmisiä ja ideoita. Yhteistyö, luovuus ja solidaarisuus ovat jopa pelastaneet koko ihmiskunnan monesta kiipelistä, kuten nyt vaikka jääkaudesta.

Ei yhteisöllisyyden tarvitse tarkoittaa yhteishengenkohotustilaisuuksia ja yhteistä kasvimaata. Se on enemmänkin ihmissuhdetaitoja: toisten kunnioittamista ja toisista välittämistä.

Taloyhtiö voi olla asukkaan valmentaja

Patteri hohkaa, suihkuaika venyy ja sähköä riittää kaikkiin mahdollisiin härveleihin. WWF:n mukaan me suomalaiset kulutimme jo huhtikuussa osamme vuosittaisista luonnonvaroistamme. Ylikulutuksen suurimpia syitä ovat asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia sekä ruuantuotanto.

Tuhlailevan elämäntapansa tiedostaa kiusallisen hyvin. Silti muutoksen tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Olenkin sitä mieltä, että on epärealistista kuvitella, että jokainen meistä alkaisi nuukailemaan ihan itse. Edes rahan säästö ei välttämättä ratkaise ongelmaa – kuten terveyden säilyttäminen ei ratkaise sitä, että tekisimme terveyttä edistäviä valintoja. Helppous ja mukavuus ratkaisevat.

Kodin ihannelämpötilana pidetään 21 astetta.

Avuksi tarvitaan isompia tekijöitä. Ja taloyhtiöissä asuvat ovat jälleen etulyöntiasemassa.

Personal trainer -ystävälläni on tapana sanoa asiakkailleen, että hän ei voi tehdä töitä tämän puolesta, vaan voi ainoastaan antaa työkalut. Taloyhtiö sen sijaan voi toimia asukkaan puolesta kuin unelmavalmentaja: Kun ratkaisut ja teot tehdään taloyhtiön tasolla, asukkaalle koituva energialasku kevenee kuin itsestään.

Isännöinnin rooli on merkittävä. Isännöinti seuraa taloyhtiön energiankulutusta ja ehdottaa toimenpiteitä sen parantamiseksi. Kulutuksen vähentämistä ei tehdä kituuttamalla ja kärsimällä, vaan kulutusta voidaan kutistaa samalla kun asumismukavuus kohenee.

Toki asukkaiden omatkin toimet vaikuttavat. Autoni antaa jo välitöntä palautetta siitä, miten ajotapani vaikuttaa bensan kulutukseen. Samanlaisten sovellusten avulla pieniä päätöksiä olisi motivoivampaa tehdä kotioloissakin. Esimerkiksi sähkön ja veden käyttöä olisi kiva tarkkailla reaaliajassa.

Pihistely tulee kalliiksi – satatonnia voi mennä hetkenä minä hyvänsä

Ihmisen perusluonteessa on muutama järjetön piirre, kun puhutaan rahankäytöstä.

Ensinnäkin ostamme mitä sattuu, kunhan kolme saa kympillä.

Toiseksi meitä vaivaa mulle-kaikki-heti-nyt-ajattelu. Suunnittelemme raha-asioita mieluiten viikko- tai kuukausitasolla, ja rahat riittävät nippa nappa seuraavaan palkkapäivään. Talon korjauksista puhuttaessa kiinnostaa vain niiden vaikutus vastikkeeseen nyt ja heti.

Kolmanneksi meidän on vaikea hahmottaa suuria rahasummia. On paljon yksinkertaisempaa pihtailla kaupan kassalla 20 sentin muovipussista kuin pohtia, miten vaalisi parhaiten 250 000 euron omaisuuttaan. Pahvilaatikoiden taittelusta pahviroskikseen käydään yhtiökokouksessa paljon intohimoisempaa keskustelua kuin miljoonalainasta.

Kannattaa malttaa mielensä, vaihtaa lyhyt tähtäin pidempään ja kiinnostua omaisuutensa arvosta. (Se voi olla vastoin luonnetta, mutta silti.)

Kun alelaarivietti iskee isännöintimarkkinoilla, ei ole mitään järkeä rynnätä suin päin ostoksille. Kannattaa katsoa, mitä on myynnissä. Kannattaa pohtia, vastaavatko isännöinnin tarjoamat palvelut oman taloyhtiön tarpeita.

Mitä jos vain harjoittelisi tähyilemään hyvän matkan päähän, kun talon kunnossapidosta puhutaan? Antaisi isännöinnin laatia strategian, jonka mukaan sitten edettäisiin? Näin ei ainakaan ajauduttaisi tilanteisiin, joissa pieni, helposti ja halvalla korjattavissa ollut vika pääsikin vähän paisumaan.

Kun tekisi mieli pyöritellä vain pikkurahoja, on syytä palauttaa mieleen, kuinka paljon rahaa asunnossa on kiinni. Ei voi olla yhdentekevää, mitä varoille vuosien varrella tapahtuu. Senttipelureiden taloyhtiössä säästetään satanen juuri nyt, mutta menetetään satatonnia hetkenä minä hyvänsä.

Isännöintiliitto kannattaa savuttomia taloyhtiöitä

Tupakkalailla on yksi tavoite yli muiden: tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen Suomessa.

Vuoden alussa astui voimaan tupakkalain uusi pykälä, joka antoi taloyhtiöille mahdollisuuden puuttua häiritsevään tupakointiin hakemalla kunnalta tupakointikieltoa osakashallintaisiin tiloihin. Lain toimivuutta ja byrokraattisuutta on arvosteltu – syystä.

Isännöinnin ja taloyhtiöiden kannalta olisi etu, että nykyinen epäselvä tilanne korjaantuu nopeasti. Isännöintiliitto kannattaa edelleen lakiin perustuvaa tupakointikieltoa taloyhtiöihin, mikä tarkoittaisi sitä, että kaikki taloyhtiöt olisivat savuttomia.

Tupakkalakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että tupakansavulle altistuminen kodeissa on yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma. Sen kitkemiseksi ei ole ollut tehokkaita keinoja. Uuden tupakkalain myötä myös taloyhtiöissä oli tarkoitus astella kohti savuttomuustavoitetta. 

Taloyhtiöt eivät ole syystä tai toisesta innostuneet hakemaan tupakointikieltoja, joten lain vaikutukset näyttävät jääneen vähäisiksi. Aikaa on kulunut puoli vuotta ja kieltoja on asetettu voimaan vain muutamia. Yksi tuoreimmista tapauksista on Tampereelta.

Tupakkalain tavoite on kuitenkin voimassa ja poliittinen tahtotila asian ratkaisemiseksi suuri. Heinäkuun alussa asetettiin uusi työryhmä arvioimaan nykyisen lain toimivuutta. Käytännössä lakia siis aletaan jumpata kohtuullisen nopeasti sen voimaantulon jälkeen.

Työryhmän toimeksiantona on tehdä ehdotuksia tupakka- ja muun lainsäädännön kehittämiseksi, jotta tupakkalain tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.