Tämä näkymätön pelastaja korvaa kärsimykset taloyhtiössä

Ollaan rehellisiä: taloyhtiöasumisessa on aika paljon kaikenlaista vähän nihkeää. Yhtiökokoukseen osallistuminen on tylsää, kimppaomistaminen aiheuttaa vääntöjä, kaikki eivät osaa käyttäytyä yhteistiloissa, naapuri juttelee liikaa tai liian vähän, ei ole oman pihapiirin rauhaa, mikä tahansa tyyppi voi yhtäkkiä muuttaa seinän taakse. Jos vielä päätyy hallitukseen, saa luopua omasta ajastaan ja energiastaan yhteiseksi hyväksi.

On kuitenkin yksi vähän näkymätönkin juttu, joka korvaa kaikki nämä kärsimykset: toimiva kiinteistönhuolto. Jos omakotiasuja nauttii pihatöiden tekemisestä, taloyhtiöasuja nauttii siitä, että joku toinen tekee ne. Ja kaikenlaisissa pulmatilanteissa voi aina tilata huoltohenkilön paikalle. Ei tarvitse yksin googlailla tai kärvistellä.

Katselin kesällä hiukan rivitaloasuntoja sillä silmällä. Useimmissa sopivissa kohteissa huoltotyöt hoidettiin asukkaiden talkoina. Ensin ajattelin, että juu, voisihan se olla ihanaa aloittaa raikas pakkasaamu pöllyävää lunta viskellen. Tai kyllähän sitä nyt ruohikon ajaa silloin tällöin kauniina kesäpäivänä, hyvää kuntoilua – ja säästöä.

Mutta eihän se niin mene, sovitut talkootyöt on tehtävä myös räntäsateella, helteellä ja väsyneenä. Ja jos joku ei tee, muut rehkivät hänenkin osuutensa. Loma-aikoina ja flunssakausina sitten säädetään ja ihmetellään. Ja entäs, jos jotain hajoaa? Kenen asiantuntemus riittää pikkukorjauksiin? Ettei vaan menisi jeesusteipillä ja purkalla fiksaamiseksi.

Yksi myynnissä ollut asunto oli tosi hyvä. Mutta lopulta en mennyt edes katsomaan sitä käytyäni edellä mainitut skenaariot läpi päässäni. Sen sijaan menin parvekkeelle, kallistuin sohvalle ja haistoin vastaleikatun ruohon tuoksun.

Sähköautojen latauspaikkojen tuki on iso mahdollisuus taloyhtiöille

ARA on julkaissut taloyhtiöille hakuohjeet sähköautojen latausinfra-avustuksen hakemiseen. Latauspaikkojen tuen tarkoituksena on edistää kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja sähköautojen määrän kasvua.

Sähköautot olivat esillä keväällä Isännöintiliiton vuoden isoimmassa lakiseminaarissa, ja sen jälkeen jäi vaikutelma, että asia kiinnostaa monia Isännöintiliiton jäseniä. Eiköhän se ole heijastuma kiinnostuksen ja keskustelun heräämisestä myös taloyhtiöissä.

Keskustelu on juridisesti hyvin mielenkiintoista, sillä siihen liittyy myös taloyhtiöiden päätöksenteko, joka on nykyisellään jäykkää.

Avustusta myönnetään taloyhtiöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen, kun latausmahdollisuuden mukaisia paikkoja rakennetaan yhtiöön vähintään viisi.

Sähköautojen latausinfra-avustuksen kustannuksiksi hyväksytään:

  • kartoitus latauspisteiden asentamismahdollisuudesta ja sijoituksesta.
  • hankesuunnitelma, jos hanke toteutetaan.
  • kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt.
  • latauslaitteeseen liittyvät kustannukset, jos latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa.

Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustus voi olla enintään 90 000 euroa (sis. alv.).

Avustuksessa on jatkuva haku ja sitä haetaan ARAn verkkoasioinnin kautta.

Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: kaupparekisteriote, päätösvaltaisen kokouksen kokouspöytäkirja, jossa päätös toimenpiteestä on tehty (esim. yhtiökokous), kustannusarvio suunnittelutyön ja toimenpiteiden kustannuksista (esim. tarjous, sopimus, laskut) sekä selvitys tehdyistä toimenpiteistä.

Vaivattomasta vuokra-asumisesta hyötyy koko taloyhtiö

Uusi, viihtyisä vuokrakoti on löytynyt, ja omat tavarat ovat löytäneet paikkansa. Yhtenä iltana kesken hiustenpesun kylpyhuoneen kattoon asennettu spottivalo alkaa välkkyä epämukavasti ja sammuu lopulta kokonaan. Kattoon upotetuista valaisimista ei ole kertynyt kokemusta – mistä uuden lampun saa? Hoidanko asian itse, soitanko vuokranantajalle vai kenties huoltoyhtiöön?

Vuokra-asuminen ei enää ole pelkästään opiskelijoiden ja ensimmäiseen kotiinsa muuttavien nuorten valinta. Muuttoon liittyvät asiat ovat suurimmalla osalla hyvin hallussa, mutta sen sijaan tarkempi opastus taloyhtiömaailmaan liittyviin asioihin jää monesti puolitiehen.

Eteisen taululta löytyvät isännöitsijän, huollon ja kenties taloyhtiön hallituksen tiedot, mutta kenelle kuuluu soittaa missäkin tapauksessa?

Isännöinti ei saavu hiekoittamaan pihaa eikä huoltoyhtiö voi hoitaa taloyhtiön laskuun osakkaan vastuulla olevia korjauksia. Monelle asukkaalle voi tulla yllätyksenä sekin, että lattiakaivon lähmäiset hiukset pitää kaivaa itse ulos ennen kuin putkimies kutsutaan paikalle. Tarkemmat kunnossapitovastuun yksityiskohdat yksittäisen parvekekaiteen osalta eivät ole aina selvää osakkaillekaan.

Mikä siis avuksi, jotta vuokralaisen asuminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja viihtyisää hänelle itselleen, vuokranantajalle ja koko taloyhtiöille?

Taloyhtiön eteistaululta löytyvät useimmiten järjestyssäännöt, mutta niiden vierestä voisi löytyä selventävä tiedote: kuka hoitaa akuutin vahinkotilanteen, kuka jakaa saunavuoroja ja kenelle voi kertoa ideansa pihakukista.

Parhaimmillaan tarkemmat asumisen ohjeet ja kunnossapitovastuun toimintaohjeet ovat kaikkien uusien asukkaiden saatavilla taloyhtiösivuilla. Kun asiat voi etsiä ensin verkosta, ei turhia yhteydenottoja tule vääriin numeroihin. Isännöinti ja hallitus voivat tarkistaa, mikä on Tervetuloa taloon -materiaalien tilanne, löytyykö sieltä kaikki tarvittava.

Mitäpä, jos antaisit sähköiselle keskustelulle mahdollisuuden?

Satunnaisia kohtaamisia taloyhtiön rappukäytävässä tai keskusteluja pihatalkoissa haravanvarteen nojaten pari kertaa vuodessa, ja tietty harvakseltaan myös nimettömiä heippalappuja. Tosi monissa taloyhtiöissä muiden asukkaiden kanssa ollaan varsin vähän tekemisissä.

Keskustelukulttuurin lisääntyminen voisi tehdä taloyhtiöissä paljon hyvää. Yhteishenki ja turvallisuudentunne kasvaisivat. Taloyhtiön asiat koettaisiin enemmän omiksi. Villeimmät epätietoisuudessa sikiävät huhut ja väärinymmärrykset todennäköisesti vähenisivät.

Taloyhtiön sähköisillä keskusteluryhmillä asukkaiden ja osakkaiden väliseen vuorovaikutukseen voitaisiin tuoda aivan uudenlaista tehoa. Kun kanava valitaan oikein, voidaan saada paljon hyvää aikaan.

Kotitalo testasi erilaisia taloyhtiön sähköisiä keskustelukanavia taloyhtiöviestinnän konsultti Heidi Selkäinahon johdolla. Selkäinahon mukaan yhteinen keskusteluryhmä parantaa taloyhtiön tiedonkulkua, vaikka kaikki eivät olisikaan mukana. Hän kertoo, että hyvä tulos on, jos noin puolet porukasta innostuu.

Näkökulma on virkistävä. Torppaamme uuden teknologian käyttöönoton nimittäin helposti sillä perusteella, että ajattelemme, että emme kuitenkaan saa kaikkia mukaan.

Toinen seikka, joka hidastaa sähköisten keskusteluvälineiden käyttöönottoa, on asenne, eli negatiivinen suhtautuminen uuden teknologian käyttöönottoon. Siihen puree matalan kynnyksen kokeilu. Nimittäin: Jos väline on huono, se jää käyttämättä. Jos se on hyvä, siihen jää koukkuun. Jos se on tarpeellinen, ei kohta enää ymmärrä, miten koskaan pärjäsi ilman.

Lue lisää Selkäinahon ajatuksia ja katso neljän eri keskustelukanavan tähtiluokitus.

Taloyhtiön parvekkeet ovat monenlaisten tapahtumien näyttämöitä

Ultra Bra yhtyeen tunnettu kappale ”Sinä lähdit pois” kertoo henkilöstä, joka seisoskelee aamuyöstä parvekkeella ja katselee loittonevaa selkää. Suomessa on yli miljoona parveketta, joten parveke on taloyhtiöissä monenlaisten elämäntapahtumien näyttämö.

Haavekuvissa elämä parvekkeella on ikuista aamukahvittelua ja loikoilua auringossa. Mediassa  taloyhtiön parveke näyttää olevan enemmänkin taistelutanner, jossa melutaan, tupakoidaan ja käristetään makkaraa sekä häiritään naapureita monin tavoin.

Parvekkeiden todellisuus lienee yhtä monimuotoista kuin elämä taloyhtiöissä muutenkin: valtaosin rauhallista ja sopuisaa, mutta paikoitellen vähän riitasointuista.

Suomalaiset ovat sääntökansaa. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että meiltä Isännöintiliitosta kysytään usein, mitä parvekkeilla saa ja ei saa tehdä. Yhteistyökumppanimme Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva on kirjannut pelisäännöistä oivallisen yhteenvedon, johon kannattaa tutustua.

Tiesitkö muuten, että parvekkeen kaiteenpuoleisen sisäseinän voi maalata vaikka pinkiksi, mutta ikkunanpuoleista seinää ei saa maalata ilman taloyhtiön lupaa? Kotitalo-lehden juttu kertoo, miksi näin on.

Monella parvekkeella tarvitaan maalauksen lisäksi muutakin korjausta. Merkittävä osa parvekkeista on 1950-, 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa taloissa, joissa julkisivu- ja parvekeremontit ovat ajankohtaisia. Isännöitsijät valmistelevatkin taloyhtiöiden hallitusten kanssa kymmenien tuhansien parvekkeiden korjauksia vuosittain.

Parvekeremontti voidaan nykyään tehdä jopa niin, että rapistuneet parvekkeet leikataan kokonaan irti talosta ja tilalle rakennetaan uudet ja entistä ehommat.

Pidetään parvekkeet kunnossa, jotta sieltä voi katsella ja kokea elämää jatkossakin.

PS. Kokosin työkavereiden kanssa Minä katselin parvekkeelta soittolistan kappaleista, jotka tapahtuvat taloyhtiössä. Puuttuuko listalta mielestäsi oleellisia kappaleita? Jos, niin vinkkaa niistä kommenttikentässä.