Savuton taloyhtiö saa vielä odottaa

Tupakkalain uudistusta odotetaan innolla taloyhtiöissä. Isännöitsijöiltä kysellään jo, miten meidän taloyhtiöstä saadaan vihdoin savuton.

Uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille ensi vuoden alusta lähtien mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntojen pihoille, parvekkeille ja jopa huoneistojen sisätiloihin tietyin edellytyksin.

Laki helpottaa mutta ei automaattisesti ratkaise kaikkia sauhuttelun ongelmia.

Paperilla periaate on yksinkertainen. Yhtiökokouksen enemmistö päättää tupakointikiellon hakemisesta, ja kunnan terveysviranomainen määrää kiellon, jos savua voi kulkeutua tilasta toiseen muutoin kuin poikkeuksellisesti. Ennen tupakointikiellon hakemista taloyhtiön on kuultava niitä asukkaita, joiden parvekkeita tai pihoja kielto koskee.

Tarkemmin ajateltuna prosessiin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Asunto-osakeyhtiössä tupakointikielto ja kuulemisvelvollisuus voivat yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi koskea kaikkien huoneistojen osakkaita ja vuokralaisia. Kuka hoitaa kuulemishomman ja miten, niin että asia tulee kerralla käsitellyksi?

Entä tuleeko naapurusten kesken uusia riitoja, jos vain osa parvekkeista todetaan sellaisiksi, että savu voi kulkeutua niiltä muiden koteihin?

Huoneiston sisällä tupakoimista tuskin kielletään jatkossakaan kovin helposti. Sitä varten on lain mukaan selvitettävä lisäksi, voiko savun kulkeutumisen estää kohtuullisin korjauksin. Asukkaalle on myös annettava mahdollisuus korjata tilanne omin toimenpitein.

Kauanko asukkaan toimenpiteitä on kohtuullista odottaa? Kuka maksaa tarvittavat korjaukset? Lienee ainakin viisainta, että isännöinti tilaa ja koordinoi kaikki korjaukset, jotta taloyhtiön rakenteet ja järjestelmät eivät vahingoitu.

Asukkaiden kuulemisesta ja toivottavasti muistakin avoimista kysymyksistä on tulossa lisäohjeita vielä asetuksella. Sillä aikaa kun käytännön ohjeet ovat matkalla viranomaisputkessa, ottaisin taloyhtiössä aikalisän ja perinteiset keinot käyttöön.

Savusta kärsivien kannattaa ensiksi ottaa asia puheeksi itse tupakoijien kanssa. Pihalle voidaan sopia tupakkapaikka, jota asukkaat ohjeistetaan käyttämään.

Ensimmäisiä tupakointikieltoja päästään hakemaan todennäköisesti vasta joskus ensi vuoden puolella, jos toimintaohjeet ovat riittävän selvät. Toivotaan, että viranomaisilla on resurssit valmiina kieltojen käsittelyyn.

Tupakkalain uudistus loppusuoralla

Tupakkalain kokonaisuudistus on viimein loppusuoralla ja hallituksen esitystä uudeksi tupakkalaiksi odotellaan vielä helmikuun aikana. Uudistus tulee vaikuttamaan myös taloyhtiöihin, joissa tupakoinnin kieltäminen asukkaan hallinnassa olevissa tiloissa on perinteisesti ollut lähes mahdotonta.

Uuden lain perusteella tupakointi voitaisiin kieltää mm. huoneistoparvekkeilla ja huoneiston käytössä olevilla ulkoalueilla sekä jopa huoneiston sisällä. Tällä hetkellä taloyhtiöillä ei juurikaan ole keinoja puuttua näissä tiloissa tapahtuvaan tupakointiin, vaikka se aiheuttaisi asumishaittaa naapureille.

Aivan yksinkertaista tupakoinnin kieltäminen ei uudenkaan lain mukaan tulisi olemaan. Tupakointikielto edellyttäisi kunnan terveysviranomaisen toteamusta siitä, että kyseisestä tilasta voi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toisen asukkaan hallinnassa oleviin tiloihin. Savun kulkeutumista ei myöskään voida kohtuudella ehkäistä joko rakenteiden korjaamisella tai tupakoijan omilla toimenpiteillä.

Monia keskeisiä kysymyksiä taloyhtiön näkökulmasta on vielä auki. Kuka on aktiivinen toimija asiassa, viranomainen vai taloyhtiö? Vaaditaanko asiassa taloyhtiön päätöksen lisäksi myös terveydensuojeluviranomaisen päätös? Kenen kustannuksella mahdolliset rakenteelliset korjaukset savun kulkeutumisen estämiseksi tehdään – taloyhtiön, osakkaan vai tupakoitsijan? Kuka ja miten valvoo ja sanktioi tupakointikiellon noudattamista? Esityksen mukaan tupakoitsija voidaan tuomita maksamaan sakkoja, mikäli hän jättää noudattamassa taloyhtiössä määrättyä tupakointikieltoa.

Tupakointi taloyhtiöissä on ollut yksi asumista koskevan lakineuvonnan ja keskustelun kestoaihe. Lakimuutos tuskin vähentää tätä keskustelua ainakaan aluksi. Toivotaan, että keskeisiin auki oleviin kysymyksiin saadaan selkeät linjaukset, joiden mukaan taloyhtiön ja isännöinnin on yksiselitteistä ja helppoa toimia. Isännöintiliitto puuttui lakiesityksen tulkinnan varaisuuksiin myös antamassaan lausunnossa uudesta tupakkalaista.

Tupakointi kotioloissa – normaalin rajamailla taloyhtiöissä?

Allergia- ja astmaliitto sekä Hengitysliitto nostivat alkuviikosta esille taloyhtiöissä tupakoinnin, ja vaativat Isännöintiliiton kanssa samaa asiaa eli kirjausta tupakkalakiin siitä, ettei taloyhtiöiden sisätiloissa ja huoneistoparvekkeilla saa enää tulevaisuudessa tupakoida.

Olin puhumassa ennen juhannusta aiheesta terveysjärjestöjen järjestämässä tilaisuudessa, jonka nimi oli sangen kärjekkäästi ”Toisenkin tupakointi voi tappaa”. Tilaisuudessa käyty keskustelu oli asiallista ja esiin nousi mielestäni pohtimisen arvoinen ajatus siitä, onko sisätiloissa tai huoneistoparvekkeilla tupakointi enää tänä päivänä ns. normaalia asumista. Myös tupakoitsijoiden asenteet siitä, missä on soveliasta polttaa, ovat terveysjärjestöjen mukaan tiukentuneet.

Normaalia asumista on esimerkiksi:

  • lemmikkieläinten pitäminen, olipa lemmikki koira tai käärme,
  • musiikin kuuntelu, joskus jopa sangen äänekkäästikin, ja juhlien järjestäminen
  • remontin tekeminen illalla ja viikonloppuna,
  • suihkussa käyminen yöaikaan
  • parvekkeella grillaaminen

Nämä kaikki voivat olla naapurille häiriöksi, ja ne voivat olla tosi ärsyttävääkin, mutta minkään niistä ei edes väitetä aiheuttavan riskiä toisten terveydelle. Mielestäni olisikin tarpeen käydä laajempaa keskustelua siitä, kummalle puolelle rajaa tupakointi kotona ja parvekkeella nykyisin oikeastaan kuuluu.

Ennen vanhaan, eikä tästä ole edes kovin pitkä aika, ravintolassa tupakointi oli kaikista normaalia. Nyt meistä on päivänselvää, ettei sisällä ravintolassa saa polttaa. Myös työpaikkoja muutetaan tupakkavapaiksi. Esimerkiksi kaikki Suomen kuntaorganisaatiot ja muut julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot, kuten valtionhallinto, verohallinto, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos, sosiaalirahastot, valtion yhtiöt ja -liikelaitokset, ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä. Muutaman kuukauden kuluttua siis.

Tutkimusten mukaan suomalaisten tupakointi on vähentynyt jo vuosia. Vuonna 2013 suomalaisista 15-64 -vuotiaista vain 16 % tupakoi päivittäin. Suhde on tietenkin sama keskivertotaloyhtiössäkin: vähemmistö tupakoi sisällä ja/tai parvekkeella, ja enemmistö häiriintyy. Ja vaikka tupakointi häiritsisikin vain joitakin osakkaita, syntyy joka tapauksessa koko taloyhtiötä koskettava ongelmavyyhti, johon laki antaa tällä hetkellä vähän keinoja puuttua.

Siinä vaiheessa kun isännöintiin ollaan yhteydessä, on naapureiden kesken kaikki sivistyneet ongelmanratkaisukeinot yleensä jo käytetty. Johto ryhtyy tiedottamaan sekä tutkimaan ja tarvittaessa korjaamaan rakenteita, mutta ongelmaa ei saada poistettua. Lopulta vika on isännöitsijän ja hallituksen, kun taloyhtiössä ei saada poistettua tupakansavun aiheuttamaa häiriötä.

Turvallisuuden ja terveellisyyden sekä asumisviihtyvyyden parantamisen ohella tämä on yksi syy, miksi Isännöintiliitto kannattaa ns. kokonaiskiellon saamista tupakkalakiin; syyllisten etsiminen ei ole kovinkaan hedelmällistä, varsinkaan kun vika ei ole johdossa, vaan puuttumiskeinojen puuttumisessa.

Kysymys voidaan kääntää näinkin päin: onko reilua, että taloyhtiössä kaikki osakkaat joutuvat laittamaan rahojaan sinänsä toimivan ilmanvaihdon parantamiseen tai kunnossa olevien rakenteiden tilkitsemiseen suojautuakseen ei-toivotulta tupakansavulta. Varsinkin, kun rahareikiä on monessa taloyhtiössä yllin kyllin muutoinkin. Vakavan pohdinnan paikka, sanon minä.

Näin toimit, kun kohtaat häiritsevää käyttäytymistä taloyhtiössä

Yhden koira haukkuu päivät pitkät, toinen käy suihkussa keskellä yötä ja kolmas käyttää keittiössä tehosekoitinta, blenderiä ja imuria kaikkia yhtä aikaa. Taloyhtiössä asuvalle ärsykkeitä hermostua naapuriinsa on monia. Missä sitten menee häiritsevän elämän ja normaalien asumisen äänien raja?

Häiritsevän elämän tilanteita taloyhtiössä tulee punnita aina tapauskohtaisesti, mutta nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että häiritsevää käyttäytyminen on silloin, kun se on toistuvaa ja poikkeaa siitä, mitä kuuluu yleisesti tavalliseen asumiseen.

Häiriötilanteet ratkotaan parhaiten oikeita käytäntöjä seuraamalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos asukkaat tuntisivat toisensa paremmin, monet kinat jäisivät käymättä. Vai hermostuisitko yhtä helposti, jos tietäisit, että naapuri käy yöllä suihkussa vuorotyönsä takia, ei ilkeyttään? Kannattaa siis tutustua naapureihinsa esimerkiksi vaihtamalla kuulumisia rappukäytävässä ja osallistumalla taloyhtiön järjestämään toimintaan, kuten talkoisiin.

Jos asenteenmuutos ei kuitenkaan saa tunnetta häiriköinnistä katoamaan, kannattaa toimia seuraavasti:

  1. Kun havaitset häiriötä, kirjaa se ylös: millaista häiriö oli, milloin ja mihin kellonaikaan sitä tapahtui.
  2. Jos häiriö on jatkuvaa tai toistuvaa, ota asia puheeksi naapurin kanssa. Usein pelkkä keskustelu saattaa riittää, sillä asukas ei välttämättä ymmärrä olevansa häiriöksi.
  3. Muista oma turvallisuus. Harkitse tilanteen mukaan, kannattaako naapurin oven taakse mennä koputtelemaan. Väkivaltatilanteissa on parempi soittaa poliisit paikalle.
  4. Jos keskustelu naapurin kanssa ei auta, tee häiriöstä kirjallinen ilmoitus ja ota yhteyttä isännöintiin.
  5. Isännöinti arvioi, pitääkö tilanteeseen puuttua ja huomauttaa häiriöstä. Tarvittaessa taloyhtiön johto toimii sovittelijana ja pyrkii löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
  6. Jos sovittelu ei tuota tulosta, taloyhtiön hallitus voi päättää, että se antaa häiriköivälle asukkaalle varoituksen asunnon hallintaanotosta. Jos häirikkö on vuokralainen, varoitus annetaan sekä vuokralaiselle että asunnon omistajalle.
  7. Asukkaalle pitää kertoa jo varoituksessa peruste asunnon mahdolliselle hallintaanotolle. Hallintaanotto tapahtuu aina painavista syistä, ja häiritsevän toiminnan tulee olla jatkuvaa tai toistuvaa.

Yksi varoitus riittää

Yleinen uskomus on, että huoneiston hallintaanotto ja asukkaan häätö edellyttävät kolmea varoitusta. Todellisuudessa jo yksi varoitus riittää, jos asukas sen saatuaan jatkaa häiritsemistä.

Varoitus annetaan kirjallisesti ja sen toimittaa perille haastemies tai isännöitsijä henkilökohtaisesti todistajan läsnä ollessa tai postin kautta saantitodistuskirjeenä. Tärkeää on, että taloyhtiö voi todistaa toimittaneensa varoituksen perille, jos vastaanottaja myöhemmin kiistäisi saaneensa sen.

Asunnon hallintaanottoprosessin vaiheet taloyhtiössä

Naapurin musiikki kaikuu öisin rappukäytävässä, koira haukkuu asunnossa aina, kun omistaja on poissa, pianisti harjoittelee kotonaan konserttia varten kahdeksan tuntia päivässä kuukausien ajan. Pitääkö tätä sietää?

Vaikka taloyhtiössä täytyy ymmärtää elämisen ääniä, aivan kaikkea ei tarvitse sietää. Kun häiritsevä käyttäytyminen on jatkuvaa tai toistuvaa, taloyhtiö voi antaa osakkaalle ja asukkaalle varoituksen ja pahimmassa tapauksessa jopa ottaa asunnon hallintaansa. Lue hallintaanoton perusteista.

Hallintaanottoprosessi etenee vaiheittain

  1. Taloyhtiön hallitus päättää antaa osakkaalle ja asukkaalle varoituksen esimerkiksi häiritsevän käyttäytymisen perusteella.
  2. Isännöitsijä laatii kirjallisen varoituksen, jossa on maininta, että mikäli osakas tai asukas ei oikaise tapahtunutta, huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan.
  3. Varoitus annetaan osakkaalle ja mahdollisesti asukkaalle tiedoksi haastemiehen kautta, postin kautta saantitodistuskirjeenä tai isännöitsijä voi toimittaa sen todistajan läsnä ollessa osakkaalle ja asukkaalle henkilökohtaisesti.
  4. Mikäli osakas tai asukas ei ole tiedossa, varoitus voidaan julkaista esimerkiksi Virallisessa lehdessä (www.virallinenlehti.fi) tai paikkakunnan yleisesti ilmestyvässä lehdessä. Tällöin varoituksen katsotaan tuleen tietoon, kun lehti ilmestyy. Varoitus toimitetaan lisäksi asuntoon.
  5. Jos osakas ja asukas eivät varoituksen jälkeen oikaise käytöstään, taloyhtiön hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen, jossa tehdään päätös hallintaanotosta. Asianomainen osakas ei saa osallistua päätöksentekoon.
  6. Yhtiökokouksen päätös asunnon hallintaanotosta annetaan todisteellisesti tiedoksi osakkaalle ja asukkaalle 60 päivän kuluessa päätöksestä.
  7. Kun osakas tai asukas on saanut tiedon hallintaanotosta, hänellä on 30 päivää aikaa moittia päätöstä.
  8. Jos osakas ja asukas päättävät moittia, asia menee riitaisena käräjäoikeuteen, ja tuomioistuin ottaa kantaa siihen, onko hallintaanotto ollut aiheellinen.
  9. Mikäli osakas ja asukas eivät laita kannetta vireille 30 päivän kuluessa, osakas tai asukas voidaan häätää asunnostaan.

Osakkaan omistussuhde ei muutu

Taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi siitä hetkestä, kun asunto on tyhjä ja yhtiön hallinnassa. Taloyhtiö etsii asuntoon vuokralaisen, jonka vuokratuloilla yhtiö kattaa hallintaanotosta aiheutuneet kulut, hallintaanottoaikana erääntyneet vastikkeet sekä mahdolliset asunnon korjaamisesta syntyneet kulut. Mikäli vuokratuloista jää jotain yli, ne palautetaan asunnon omistajalle.

Osakkaan omistussuhde ei muutu hallintaanoton aikana. Osakas voi milloin tahansa prosessin aikana myydä asuntoon oikeuttavat osakkeet, jos niin haluaa.

Lue häiritsevästä elämästä.