Savuton taloyhtiö saa vielä odottaa

Tupakkalain uudistusta odotetaan innolla taloyhtiöissä. Isännöitsijöiltä kysellään jo, miten meidän taloyhtiöstä saadaan vihdoin savuton.

Uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille ensi vuoden alusta lähtien mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntojen pihoille, parvekkeille ja jopa huoneistojen sisätiloihin tietyin edellytyksin.

Laki helpottaa mutta ei automaattisesti ratkaise kaikkia sauhuttelun ongelmia.

Paperilla periaate on yksinkertainen. Yhtiökokouksen enemmistö päättää tupakointikiellon hakemisesta, ja kunnan terveysviranomainen määrää kiellon, jos savua voi kulkeutua tilasta toiseen muutoin kuin poikkeuksellisesti. Ennen tupakointikiellon hakemista taloyhtiön on kuultava niitä asukkaita, joiden parvekkeita tai pihoja kielto koskee.

Tarkemmin ajateltuna prosessiin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Asunto-osakeyhtiössä tupakointikielto ja kuulemisvelvollisuus voivat yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi koskea kaikkien huoneistojen osakkaita ja vuokralaisia. Kuka hoitaa kuulemishomman ja miten, niin että asia tulee kerralla käsitellyksi?

Entä tuleeko naapurusten kesken uusia riitoja, jos vain osa parvekkeista todetaan sellaisiksi, että savu voi kulkeutua niiltä muiden koteihin?

Huoneiston sisällä tupakoimista tuskin kielletään jatkossakaan kovin helposti. Sitä varten on lain mukaan selvitettävä lisäksi, voiko savun kulkeutumisen estää kohtuullisin korjauksin. Asukkaalle on myös annettava mahdollisuus korjata tilanne omin toimenpitein.

Kauanko asukkaan toimenpiteitä on kohtuullista odottaa? Kuka maksaa tarvittavat korjaukset? Lienee ainakin viisainta, että isännöinti tilaa ja koordinoi kaikki korjaukset, jotta taloyhtiön rakenteet ja järjestelmät eivät vahingoitu.

Asukkaiden kuulemisesta ja toivottavasti muistakin avoimista kysymyksistä on tulossa lisäohjeita vielä asetuksella. Sillä aikaa kun käytännön ohjeet ovat matkalla viranomaisputkessa, ottaisin taloyhtiössä aikalisän ja perinteiset keinot käyttöön.

Savusta kärsivien kannattaa ensiksi ottaa asia puheeksi itse tupakoijien kanssa. Pihalle voidaan sopia tupakkapaikka, jota asukkaat ohjeistetaan käyttämään.

Ensimmäisiä tupakointikieltoja päästään hakemaan todennäköisesti vasta joskus ensi vuoden puolella, jos toimintaohjeet ovat riittävän selvät. Toivotaan, että viranomaisilla on resurssit valmiina kieltojen käsittelyyn.

Tupakkalain uudistus loppusuoralla

Tupakkalain kokonaisuudistus on viimein loppusuoralla ja hallituksen esitystä uudeksi tupakkalaiksi odotellaan vielä helmikuun aikana. Uudistus tulee vaikuttamaan myös taloyhtiöihin, joissa tupakoinnin kieltäminen asukkaan hallinnassa olevissa tiloissa on perinteisesti ollut lähes mahdotonta.

Uuden lain perusteella tupakointi voitaisiin kieltää mm huoneistoparvekkeilla ja huoneiston käytössä olevilla ulkoalueilla sekä jopa huoneiston sisällä. Tällä hetkellä taloyhtiöillä ei juurikaan ole keinoja puuttua näissä tiloissa tapahtuvaan tupakointiin, vaikka se aiheuttaisi asumishaittaa naapureille. Lue loppuun

Heippaa lapulla!

Minusta heippalappu kuulostaa äärettömän mukavalta ja positiiviselta sanalta.  Eikö Sinustakin? Heippalapuiksi kutsutaan siis niitä lappusia, joita asukkaat kiinnittelevät spontaanisti porraskäytäviin kun haluavat viestiä naapureilleen jotakin. Heippalaput ovat siis eri asia kuin taloyhtiön oma, ilmoitustaululla tapahtuva viestintä asukkaille.

Lue loppuun

Näin toimit, kun kohtaat häiritsevää käyttäytymistä taloyhtiössä

Yhden koira haukkuu päivät pitkät, toinen käy suihkussa keskellä yötä ja kolmas käyttää keittiössä tehosekoitinta, blenderiä ja imuria kaikkia yhtä aikaa. Taloyhtiössä asuvalle ärsykkeitä hermostua naapuriinsa on monia. Missä sitten menee häiritsevän elämän ja normaalien asumisen äänien raja?

Häiritsevän elämän tilanteita taloyhtiössä tulee punnita aina tapauskohtaisesti, mutta nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että häiritsevää käyttäytyminen on silloin, kun se on toistuvaa ja poikkeaa siitä, mitä kuuluu yleisesti tavalliseen asumiseen.

Häiriötilanteet ratkotaan parhaiten oikeita käytäntöjä seuraamalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos asukkaat tuntisivat toisensa paremmin, monet kinat jäisivät käymättä. Vai hermostuisitko yhtä helposti, jos tietäisit, että naapuri käy yöllä suihkussa vuorotyönsä takia, ei ilkeyttään? Kannattaa siis tutustua naapureihinsa esimerkiksi vaihtamalla kuulumisia rappukäytävässä ja osallistumalla taloyhtiön järjestämään toimintaan, kuten talkoisiin.

Jos asenteenmuutos ei kuitenkaan saa tunnetta häiriköinnistä katoamaan, kannattaa toimia seuraavasti:

  1. Kun havaitset häiriötä, kirjaa se ylös: millaista häiriö oli, milloin ja mihin kellonaikaan sitä tapahtui.
  2. Jos häiriö on jatkuvaa tai toistuvaa, ota asia puheeksi naapurin kanssa. Usein pelkkä keskustelu saattaa riittää, sillä asukas ei välttämättä ymmärrä olevansa häiriöksi.
  3. Muista oma turvallisuus. Harkitse tilanteen mukaan, kannattaako naapurin oven taakse mennä koputtelemaan. Väkivaltatilanteissa on parempi soittaa poliisit paikalle.
  4. Jos keskustelu naapurin kanssa ei auta, tee häiriöstä kirjallinen ilmoitus ja ota yhteyttä isännöintiin.
  5. Isännöinti arvioi, pitääkö tilanteeseen puuttua ja huomauttaa häiriöstä. Tarvittaessa taloyhtiön johto toimii sovittelijana ja pyrkii löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
  6. Jos sovittelu ei tuota tulosta, taloyhtiön hallitus voi päättää, että se antaa häiriköivälle asukkaalle varoituksen asunnon hallintaanotosta. Jos häirikkö on vuokralainen, varoitus annetaan sekä vuokralaiselle että asunnon omistajalle.
  7. Asukkaalle pitää kertoa jo varoituksessa peruste asunnon mahdolliselle hallintaanotolle. Hallintaanotto tapahtuu aina painavista syistä, ja häiritsevän toiminnan tulee olla jatkuvaa tai toistuvaa.

Yksi varoitus riittää

Yleinen uskomus on, että huoneiston hallintaanotto ja asukkaan häätö edellyttävät kolmea varoitusta. Todellisuudessa jo yksi varoitus riittää, jos asukas sen saatuaan jatkaa häiritsemistä.

Varoitus annetaan kirjallisesti ja sen toimittaa perille haastemies tai isännöitsijä henkilökohtaisesti todistajan läsnä ollessa tai postin kautta saantitodistuskirjeenä. Tärkeää on, että taloyhtiö voi todistaa toimittaneensa varoituksen perille, jos vastaanottaja myöhemmin kiistäisi saaneensa sen.