Paloturvallisuus on ykkösasia – näin asennat palovaroittimen

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa. Näin joulun alla onkin hyvä testata palovaroittimen kunto.

Tiesitkö, että palovaroitin täytyy testata kerran kuussa? Tai muistatko vaihtaa varoittimen pariston riittävän usein?

Tarkempia tietoja paloturvallisesta elämästä Isännöintiliiton julkaisemassa Kunnossapitovastuu-oppaassa.

Huoneistojen parvekkeet talkoilla puhtaiksi

Lumen poistaminen parvekkeelta on osakkaan vastuulla, sillä parveke kuuluu osakkaan hallintaan. Osakkaan on hoidettava lumenpoisto huolellisesti, jotta vältytään esimerkiksi vesivahingoilta.

Jos kevään alussa havaitaan julkisivussa kosteusvaurio, joka johtuu lumen säilyttämisestä parvekkeella, voi osakas joutua vastuuseen. Vapautuakseen vastuusta osakkaan pitää pystyä osoittamaan, että on poistanut parvekelumet huolellisesti.

Taloyhtiössä on kuitenkin hyvä pohtia, kannattaako lumenpoisto jättää pelkästään osakkaiden vastuulle vai pitäisikö kotitalossa järjestää yhteiset lumenpudotustalkoot, sillä taloyhtiö on vastuussa turvallisuudesta.

Käytännössä hallitus ja isännöinti vastaavat turvallisuuden järjestämisestä. Siksi lumenpudotuskin on tehtävä turvallisesti. Parasta olisikin tehdä lumenpudotus keskitetysti ja yhtä aikaa koko taloyhtiössä.

Koko taloyhtiön parvekelumien poistamisen voi hoitaa esimerkiksi niin, että parvekkeiden alapuolinen katu tai piha-alue suljetaan puomeilla, ja osakkaita kehotetaan poistamaan lumet parvekkeilta tuona aikana. Kun parvekkeet on saatu puhtaiksi, osakkaiden on kolattava lumet pois kadulta tai pihalta.

Joissain taloyhtiöissä huoltoyritys poistaa lumet parvekkeilta turvallisuussyistä. Taloyhtiön hallitus järjestää tällöin parvekelumien pudotuksen samalla tavalla kuin kattolumien pudotuksen.

Voiko osakas saada alennusta vastikkeesta?

Osakkaan on maksettava yhtiövastike taloyhtiölle, vaikka hän joutuisi muuttamaan palo- tai vesivahingon aiheuttaman korjauksen tieltä sijaisasuntoon. Tämä johtuu siitä, ettei yhtiövastike ole korvaus asunnon käyttämisestä, vaan osakkaan osuus taloyhtiön menoista.

Kun asunto on käyttökelvoton, taloyhtiön hallitus myöntää osakkaalle alennusta yhtiövastikkeesta. Taloyhtiön edustaja, viranomainen tai muu asiantuntija arvioi, milloin asunnossa ei voi asua.

Jos asukas muuttaa sijaisasuntoon omasta tahdostaan, hän ei saa yhtiövastikkeesta alennusta. Alennusta ei myönnetä myöskään silloin, kun kaikissa asunnoissa tehdään samanlainen remontti.

Vastikkeen alennus on voimassa siitä hetkestä, kun asuntoa ei voi käyttää. Vastiketta alennetaan sillä summalla, jolla taloyhtiön käyttö- ja kunnossapitokulut vähenevät asunnon käytön estymisen vuoksi. Esimerkiksi henkilölukuun perustuvaa vesimaksua ei tällöin tarvitse maksaa.

Vesivahinko kotona, mihin minä nyt muutan?

Kun kotona on tapahtunut palo- tai vesivahinko, on mietittävä, voiko asukas jäädä kotiin asumaan korjauksen ajaksi. Kaikki riippuu siitä, kuinka laaja vahinko on ollut. Taloyhtiön edustaja, viranomainen tai muu asiantuntija arvioi tapauskohtaisesti, voiko asunnossa asua. Yleensä vahingot korjataan niin, ettei asukkaan tarvitse muuttaa muualle.

Jos esimerkiksi vesivahinko on ollut pieni ja kosteutta on levinnyt vain keittiöön, asukas voi yleensä asua kotona. Vaurioitunut tila eristetään muusta asunnosta korjauksen ajaksi muovisuojalla.

Jos kosteutta on sen sijaan päässyt sekä keittiöön että kylpyhuoneeseen ja molemmat huoneet täytyy purkaa ja kunnostaa samanaikaisesti, asunnossa ei yleensä voi asua remontin aikana. Tällöin asukkaan on muutettava sijaisasuntoon.

Sijaisasuntoon evakkoon

Asukas voi saada sijaisasunnon ja muuttokustannusten korvauksen omalta vakuutusyhtiöltä. Sijaisasumisesta ja muuttokustannusten korvaamisesta on sovittava oman vakuutusyhtiön kanssa ennen muuttoa. Taloyhtiö ei korvaa sijaisasumiskustannuksia.

Kodin on kuitenkin oltava vakuutusyhtiön mielestä asumiskelvoton, jotta vakuutus korvaisi sijaisasunnon ja muuttokustannukset.

Faktaa asuntopaloista ja vuotovahingoista

  • Suomessa syttyy yli 2000 asuntopaloa vuodessa.
  • Vuodessa sattuu yli 1000 vaaratilannetta, jossa palon alku uhkaa levitä rakennuksessa.
  • Asuinkiinteistöjen kiinteistö- ja kotivakuutukset korvaavat tuhansia vahinkoja vuosittain.
  • Kiinteistövakuutuksista korvataan palovahinkojen aiheuttamia omaisuusvahinkoja vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla.
  • Kotivakuutuksista korvataan palovahinkoja lähes 70 miljoonalla eurolla vuosittain.
  • Kiinteistövakuutuksista korvataan yli 10 000 vuotovahinkoa vuosittain. Näiden korvaussumma on yli 40 miljoonaa euroa.
  • Kotivakuutukset korvaavat yli 20 000 vuotovahinkoa vuosittain. Näiden korvaussumma on yli 80 miljoonaa euroa.

Lähde: Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinta

Yhdenkin vesi- tai palovahingon estäminen säästää taloyhtiön ja osakkaiden rahaa. Paljon käytännön esimerkkejä ja lisätietoa vahinkojen ehkäisemisestä löydät Kunnossapitovastuu-oppaasta.