Huoli osakkaiden omaisuudesta on ymmärretty, nyt hommiin!

Nostin pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa esiin vaatimuksen, että taloyhtiöissä tarvitaan viiden vuoden korjaussuunnitelman sijaan kymmenen vuoden suunnitelma, jotta asuntokaupoissa voidaan varautua tuleviin korjauksiin.

Sen jälkeen taloyhtiön johtaminen on ollut tapetilla mediassa erilaisissa kannanotoissa. Alla on nostoja ja linkkejä näistä jutuista, joita kaikkia yhdistää huoli suomalaisten omaisuudesta.

”Ongelmana ei mielestäni ole niinkään mekanismin, vaan tahdon puute. Asunnon omistaja ei halua nähdä korjausvelkaa, eikä halua esittää sitä mahdolliselle ostajalle, joten ei hän myöskään halua varautua siihen.”
Kim Karves Kiinteistölehden blogissa 29.8.2017.

”Asukas voi ajatella, että pihan hiekoittaminen ja jätehuollon toimivuus ovat merkkejä siitä, että kaikki on kunnossa. On aiheellista kysyä, mistä tämä johtuu. Luottavatko asukkaat sokeasti siihen, että hallitukset hoitavat tarvittavat asiat?”
Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski Talouselämässä 31.8.2017.

”Moni on alkanut empiä vanhan asunnon ostamista ikävien yllätysten pelossa. Ei ihme, sillä home- ja kosteusvauriot, asunto-osakeyhtiöiden amatöörihallitusten osaamattomuus ja kertynyt korjausvelka ovat tapetilla mediassa lähes päivittäin. Enää ei ostopäätöksen kannalta ole niin ratkaisevaa, onko putkiremontti jo tehty vai vasta tulossa. Tärkeämpää ostajalle on varmistua siitä, että hyväkuntoisen asunnon lisäksi myös yhtiötä on hoidettu asianmukaisesti”.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen Talouselämässä 31.8.2017.

”Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrit osoittavat selvästi, ettei asunto-osakeyhtiön hallitusvetoinen toimintamalli takaa kaikissa tapauksissa parasta mahdollista lopputulosta. Hallituksen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten pidosta sekä muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.”
Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta Rakennetun omaisuuden tila -blogissa 1.9.2017.

”Varautuminen isoihin peruskorjauksiin paranisi, jos taloyhtiöt määrättäisiin lailla käyttämään asiantuntijoita kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen. Tällöin kiinteistön korjaustarpeesta saataisiin nykyistä todennäköisempi kuva. Nyt taloyhtiöiden hallitukset laativat kunnossapitotarveselvityksen usein itse ilman asiantuntija-apua”.
Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen Talouselämässä 4.9.2017.

Kauan on paasattu, että omaisuutemme on kiinni kiinteistöissä. Vasta nyt tuntuu, että asian ymmärtäminen on alkanut. Kaikki edellä mainittu luo positiivista kysyntää ja paineita hyville palveluille ja toimintatavoille. Nyt vain ryhdytään hommiin!

Kunnossapitovastuun kiemurat on isännöinnin ydinosaamista

Kunnossapitovastuu taloyhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain mukaan. Äkkiseltään asia tuntuu yksinkertaiselta: katsoo vain oikeasta kohdasta taulukkoa. Esimerkiksi hanat ovat yhtiön vastuulla, joten kun vaikka wc:n hana rikkoutuu, taloyhtiö korjaa sen.

Elävä elämä on kuitenkin paljon monimuotoisempaa: hanaesimerkistä syntyy heti ainakin viisi variaatiota:

1. Yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että osakas vastaa kaikista hanoista. Yhtiöjärjestys menee lain edelle ja osakas itse hankkii korjaajan.

2. Osakas on rakentanut huoneistoon sitten toisen wc:n ja nyt rikkoutuva hana onkin tämän wc:n hana. Taloyhtiö ei vastaa kuin yhdestä perustasoisesta wc:n hanasta, eli osakas maksaa hanan korjaamisen.

3. Asunnon ylimääräinen wc on rakennettu jo rakennusvaiheessa, kun ensimmäisen omistaja tilasin muutostyön suoraan rakennuttaja-myyjältä. Vaikka wc-tiloja on ollut asunnossa ”alun perinkin” kaksi, osakas on silti vastuussa ekstrahanasta.

4. Osakas on asennuttanut remonttinsa yhteydessä sähköisiä osia sisältävän erikoishanan. Kyse ei ole enää perustasoisesta hanasta, joten korjaaminen kuuluu osakkaalle.

5. Erikoisen hanan onkin hankkinut joku osakas 80-luvulla, mutta taloyhtiön teettämässä saneerauksessa on päädytty asennuttamaan kaikkiin wc-tiloihin samanlaiset hanat. Yhtiön päätöksin on nostettu perustasoa eli hanasta vastaakin yhtiö.

Arvailusta ei kannata maksaa – ammattitaidosta kannattaa.

Kuka hyötyy isännöinnin verkostoista?

Otsikon kysymys nousee säännöllisesti keskusteluun. Ketä isännöinnin verkostot ensi sijassa hyödyttävät – isännöintiyritystä vai sen asiakasta?

Asiakastaloyhtiöiden tarvitsemien palvelujen hankinta ja ylläpito on yksi isännöinnin ydintehtäviä. Isännöintiyrityksen verkosto on rakentunut vuosien mittaan helpottamaan taloyhtiöiden asioiden hoitoa. Siihen on valikoitunut palveluntuottajia, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä ja vastuunsa kunnolla.

Isännöintiyrityksen luottokumppaneissa on parhaimmillaan monen eri alan toimijoita, kuten korjausrakentamisen, kiinteistönhuollon, siivouksen, talotekniikan, suunnittelun, valvonnan, vakuuttamisen, rahoituksen, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijoita.

Yhteistyöverkostossa voi hyvin olla useita saman alan toimijoita, joita isännöintiyritys kilpailuttaa myös keskenään.

Toiminta on läpinäkyvää, kun pelisäännöt ovat selkeät kaikille osapuolille. Isännöinti on voinut neuvotella yritysten kanssa puitesopimuksia, mutta vaikka näin olisi, verkostoon kuuluminen ei ole lupaus tilauksista. Se on mahdollisuus olla yhtenä vaihtoehtona, kun isännöinti ehdottaa hyvää palveluntarjoajaa hallitukselle. Hallitus kuitenkin tekee valinnan itse.

Esimerkiksi vesivahinkotilanteissa on hyötyä kumppaniverkostoista. Isännöinnin asiantuntijaverkostojen hyöty näkyy parhaiten, kun kyseessä on nopeaa toimintaa edellyttävä tilanne, esimerkiksi vesivuoto. Yhteistyökumppaneidensa kautta isännöinti saa nopeasti osaavan toimijan paikalle ja vahingot minimoitua.

Hallituksen ja isännöinnin on hyvä sopia toimintatavat selkeästi: Missä tilanteissa hankintapäätöksen tekee isännöitsijä, milloin hallitus ja milloin yhtiökokous? Miten palvelu tilataan tai kilpailutetaan eri tilanteissa? Milloin on järkevää kilpailuttaa, milloin se aiheuttaa turhia kustannuksia ja viivettä?

Suuret hankkeet viedään aina yhtiökokoukseen. Yhtiökokous päättää hankkeen kilpailutuksesta ja toteutuksesta. Isännöintiyrityksen kautta löytyy hyviksi koettuja toimijoita.

Unohdetaan jo aikansa eläneet pelot ja huhupuheet valoa kestämättömistä verkostoista. Ei ole järkevää tehdä kaikkea itse, vaan on parempi keskittyä omaan ydinosaamiseen ja hankkia muut palvelut niiden ydinosaajilta.

Lisääntyvä digitaalisuus ja sähköinen asiointi helpottavat verkostomaista toimintaa entisestään. Näin myös isännöinnissä.

Kun putkiremontti häämöttää, on korkea aika hankkia taloyhtiösivut

Putkiremontit ovat saaneet tänä keväänä kiitettävästi palsta- ja ilmatilaa julkisuudessa. Mm. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri, Helsingin Sanomat ja Ylen Kova Talous -ohjelma ovat herätelleet keskustelua. Aihe on ajankohtainen monelle, koska suuri osa taloyhtiöistämme on putkiremontti-iässä.

Putkiremontti synnyttää kuhinaa myös taloyhtiön sisällä. Ennen kuin hallitus ja isännöinti alkavat valmistella putkiremonttipäätöksiä on tärkeää varmistaa, että taloyhtiön viestintäkanavat ovat kunnossa. Putkiremontti on sen kokoluokan ponnistus, että sen valmistelusta alkaen tarvitaan monikanavaista ja aktiivista tiedotusta. Harvakseltaan postiluukusta jaettava paperitiedote ei enää riitä.

Putkiremontissa erityisesti hankkeen valmistelun ja suunnittelun aikana viestintä ja keskustelu osakkaiden kanssa käy vilkkaana ja vaatii isännöinniltä paljon aikaa. Sen sijaan, että isännöitsijä vastaa osakkaiden kysymyksiin yksitellen ja viiveellä, tietoa ja aineistoa voisi jakaa 24/7 taloyhtiön verkkopalvelussa.

Sähköisen tiedotuskanavan etuna on nopea päivitettävyys. Parhaimmillaan asukas voi tilata verkkopalvelusta itselleen huomautukset, jolloin sähköpostiin tai tekstarina kilahtaa viesti, kun sivuille päivitetään uutta tietoa.

Valitettavan moni taloyhtiösivu jää hyödyttömäksi, kun käyttäjiä ei ohjata asioimaan verkossa. Asukkaat eivät löydä taloyhtiösivuille automaattisesti. Heitä pitää muistuttaa, muistuttaa ja muistuttaa. Sähköinen tiedonkulku tuo muutoksia toimintatapoihin ja niihin tottuminen voi ottaa vuosia.

Taloyhtiön sähköinen palvelu on järkevä toteuttaa siten, että se on kytketty isännöinnin tietojärjestelmään. Muuten tietojen päivittäminen vaatii manuaalista työtä, eli helposti käy niin, että homma hidastuu ja kallistuu. Jo parisataa isännöintiyritystä tuottaa asiakkailleen verkkosivuja ja moni rakentaa sivuja parhaillaan.

On korkea aika sähköistää taloyhtiöiden tiedotus ja asiointi. Putkiremontti on hyvä tilaisuus opettaa asukkaat käyttämään taloyhtiösivuja, mutta niitä täytyy ylläpitää ja päivittää myös putkiremontin jälkeen. Asukas käyttää taatusti taloyhtiön sähköisiä palveluita, jos löytää sieltä vastauksia asumisen arjen kysymyksiin.

Osakkaan kuusi kultaista sääntöä putkiremontista

Omistat asunnon taloyhtiöstä tai olet ehkä vasta ostamassa asuntoa. Putkiremonttia ei vielä mainita sanallakaan taloyhtiön korjaussuunnitelmassa.

Hyvä, on aika alkaa varautua. Puhun kokemuksella kahdesta putkiremontista sekä kahden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Muista nämä viisi sääntöä, ja selviät kuivin jaloin.

1. Mieti, miten rahoitat taloyhtiön isot remontit.

Yksikään nyt pystyssä oleva taloyhtiö ei kestä ilman peruskorjauksia, joten osakkaat maksavat niistä jossain vaiheessa, joko remontin hinnassa tai ilman remonttia asunnon arvon alentumisena suhteessa alueen tasoon.

Järkevä asunnonostaja arvioi, minkä verran kustannuksia taloyhtiön remonteista tulee pitkällä aikavälillä ja onko ne huomioitu riittävästi myyntihinnassa.

2. Ajoissa tehty remontti on yleensä halvempi kuin pakkoremontti.

Vesiputkien vuodot ovat Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan edelleen suurin syy käynnistää putkiremontti, mutta onneksi suunnitelmallisuus lisääntyy pikku hiljaa. Pakkoremontti muodostuu kokonaisuutena kalliimmaksi taloyhtiölle, koska vanha mahdoton yhtälö ”hyvä, halpa ja nopea” pätee yhä. Pika-aikataululla on aina tarjolla vähemmän valinnanvaraa niin suunnitteluun kuin urakointiin, ja markkinoilla kysyntä nostaa hintaa.

Putkiremontin työt käynnistyvät keskimäärin reilun vuoden kuluttua hankesuunnittelun aloittamisesta, joten vesivahinkojen aiheuttamia hätäkorjauksia voidaan joutua maksamaan vielä, vaikka remontin toteuttamisesta olisi jo päätetty.

3. Osallistu taloyhtiön kyselyihin, tilaisuuksiin ja kokouksiin.

Asukaskyselyt ja yhtiökokoukset ovat osakkaan paikka vaikuttaa. Tutustu kunnolla materiaaleihin, vastaa silloin kun kysytään ja kysy silloin, kun siihen annetaan tilaisuus. Päätösten kyseenalaistaminen jälkikäteen ei auta ja harmittaa kaikkia.

Kuinka monta tilaisuutta vaikuttamiseen saat, riippuu taloyhtiön hallituksesta: miten mittavaan asukasviestintään se päättää budjetoida.

4. Putkiremonttia ei tarvitse pelätä.

Putkiremonttibarometrin mukaan valtaosa linjasaneerauksista pysyy hyvin aikataulussa ja budjetissa, ja työn jälkeen ollaan tyytyväisiä.

Onnistumiseen vaikuttaa, ymmärtääkö taloyhtiön hallitus panostaa alussa selvityksiin, hankesuunnitteluun ja tekniseen suunnitteluun. Näiden osuus putkiremontin kustannuksista on keskimäärin 7 prosenttia. Parilla tonnilla selvityskustannuksia voi säästää äkkiä kymppitonneja urakan kokonaiskustannuksista.

5. Ei ole kahta samanlaista putkiremonttia.

Jos naapurissa putkiremontti maksoi 500 euroa neliöltä ja teillä tonnin, se on täysin mahdollista ja jopa ok. On putkiremontteja ja putkiremontteja. Omista putkiremonteistani ensimmäisessä vaihdettiin vain käyttövesiputket, toisessa piikattiin koko kylpyhuone viemäreineen ja putkilinjoineen pois ja rakennettiin uudet tilalle. Kumpikin remontti oli järkevä juuri kyseisen talon tilanteeseen.

Millainen remontti sinun kotitalossasi on järkevää, riippuu monesta liikkuvasta osasta. Missä kunnossa kylpyhuoneiden vesieristeet ovat? Entä putket ja viemärit sekä talon muut, ehkä samoihin kanaviin rakennetut järjestelmät kuten sähkönousut, tietoliikenne- ja puhelinkaapelit ja ilmanvaihtokanavat?

Ja mihin osakkaat haluavat panostaa? Joillekin on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki järjestelmät ja tekniikka päivitetään uudisrakentamisen tasolle. Toiset painottavat evakkoajan minimoimista, kolmannet molempia, rahalla ei niin väliä. Putkiremontti voi olla myös tilaisuus parantaa esteettömyyttä ja energiatehokkuutta.

6. Etsi ajoissa väistöasunto.

Kaikki putkiremontit eivät edellytä muuttamista, mutta jos sitä asukkaille suositellaan, älä yritä jäädä asumaan työmaalle. Asuminen taloyhtiössä remontin aikana voi muistuttaa sotaolosuhteita ja vaatii vähintään yhtä paljon vaivaa kuin väliaikainen muutto.

Hyviä vaihtoehtoja voi löytyä varsinkin kesäaikaan paikkakunnan opiskelija-asuntoloista tai leirintäalueilta. Parhaimmillaan urakka on ohi oman asuntosi kohdalta parissa viikossa ja pelkkä lomamatka tai mökkireissu riittää.