Kuka hyötyy isännöinnin verkostoista?

Otsikon kysymys nousee säännöllisesti keskusteluun. Ketä isännöinnin verkostot ensi sijassa hyödyttävät – isännöintiyritystä vai sen asiakasta?

Asiakastaloyhtiöiden tarvitsemien palvelujen hankinta ja ylläpito on yksi isännöinnin ydintehtäviä. Isännöintiyrityksen verkosto on rakentunut vuosien mittaan helpottamaan taloyhtiöiden asioiden hoitoa. Siihen on valikoitunut palveluntuottajia, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä ja vastuunsa kunnolla.

Isännöintiyrityksen luottokumppaneissa on parhaimmillaan monen eri alan toimijoita, kuten korjausrakentamisen, kiinteistönhuollon, siivouksen, talotekniikan, suunnittelun, valvonnan, vakuuttamisen, rahoituksen, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijoita. Lue loppuun

Putkiremontti häämöttää? Korkea aika hankkia taloyhtiösivut.

Putkiremontit ovat saaneet tänä keväänä kiitettävästi palsta- ja ilmatilaa julkisuudessa. Mm. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri, Helsingin Sanomat ja Ylen Kova Talous -ohjelma ovat herätelleet keskustelua. Aihe on ajankohtainen monelle, koska suuri osa taloyhtiöistämme on putkiremontti-iässä.

Putkiremontti synnyttää kuhinaa myös taloyhtiön sisällä. Ennen kuin hallitus ja isännöinti alkavat valmistella putkiremonttipäätöksiä on tärkeää varmistaa, että taloyhtiön viestintäkanavat ovat kunnossa. Putkiremontti on sen kokoluokan ponnistus, että sen valmistelusta alkaen tarvitaan monikanavaista ja aktiivista tiedotusta. Harvakseltaan postiluukusta jaettava paperitiedote ei enää riitä. Lue loppuun

Taloyhtiö, lahjonnan linnake?

Kuva: StockSnap.io

Isännöitsijät lahjovat hallitusten puheenjohtajia ja remonttifirmat isännöitsijöitä. Näin rajusti väitti Kauppalehden Petri Koskinen viime viikolla, mutta unohti kertoa, mistä oli löytänyt moisen ”faktan”. Pitäisikö huolestua; ovatko Suomen 80 000 taloyhtiötä ja 700 isännöintiyritystä korruption partaalla? Lue loppuun

Somesoppaa kaikilla mausteilla

Kuva: Mats Adamczak / Flickr

Kuva: Mats Adamczak / Flickr Creative Commons

Ei taida enää paljon löytyä taloyhtiöitä ilman Facebook-ryhmiä. Tosin, aktiivisuus ja osallistuminen ryhmissä on vielä hyvinkin vaihtelevaa. Luin joskus hauskan vertauksen torista ja sosiaalisesta mediasta. Entisaikaan mentiin torille vaihtamaan kuulumisia ja päivittämään tietoja, nykyisin sama tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Ennen some-aikaa löytyi myös aina aktiivisia torillakävijöitä, ja niitä vähemmän aktiviisia. Ne joilla oli asiaa, ”tiedottivat”, ja ne, joita asia sattui kiinnostamaan, tulivat sitä kuuntelemaan. Simple as that.

Taloyhtiömaailmassa somekanavat tarjoavat huikeat mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen. Valitettavan usein kuitenkin saattaa kaiken keskellä unohtua varsinainen tiedon jakaja, isännöitsijä. Ovatko hallitus ja isännöitsijä sopineet keskenään pelisäännöt tiedon jakamisesta taloyhtiössä? Onko isännöitsijä kutsuttu someryhmään kenties sopimatta? Oletetaanko, kuitenkin, että somekanavan kautta toimitetaan taloyhtiön dokumentteja niitä pyytäville? Kuka jakaa ja mitä, häh?

Somesoppa voi siis sekoittua helposti. Osakas olettaa, mutta isännöitsijä ei piru vie vaan ”tottele”. Syntyy eripuraa viestinnän periaatteista. Turhautumisen aalto voi iskeä kaikkiin osapuoliin, koska tieto ei kulje eikä asioista ole sovittu mitään. Voi jopa nousta se kuuluisa someraivo! Kuitenkin koko sopan takana on vain yksi asia, joka on jäänyt sopimatta: pelisäännöt.

Kuka siis loppupeleissä vastaa ryhmän ylläpidosta ja pelisäännöistä? Isännöitsijä, hallitus vai yksittäinen osakas?

Ylläpitovastuun voi tietysti helposti sysätä yksittäiselle osakkaalle, jos näin virallisesti sovitaan, mutta edelleen ammattimaisuus voi jäädä tästäkin mallista uupumaan. Arki kun voi lyödä helposti kasvoille: osakkaita tulee ja menee, lomat pyörivät, ylläpitäjän kiinnostus lopahtaa omien työkiireiden lomassa jne. Voi siis käydä helposti niin, että ryhmän ylläpito jää kokonaan tuuliajolle.

Mikä silloin neuvoksi?

Mielenkiintoinen ja harkitsemisen arvoinen vaihtoehto voisi olla, että isännöintiyritys alkaakin vastata dokumentaation ja viestinnän ylläpidosta valitussa somekanavassa.

Prosessi etenisi kutakuinkin näin:

  1. Sovitaan yhdessä somekanava/ryhmä, jota käytetään. Samalla päätetään myös ryhmien määrät (hallituksen omat, asukkaiden yleinen jne.)
  2. Sovitaan viestinnän taso, johon isännöintiyritys sitoutuu: viikkoviestit, kuukausittaiset viestit, urakkatiedottamiset, akuutit uutiset, vikailmoitusten tiedottaminen jne.
  3. Sovitaan dokumenttien jakamisen periaatteet: jaetaanko dokumentteja ryhmän sisällä vai linkeillä esim. Isännöintiyrityksen dokumenttiarkistoon? (jälkimmäinen tapa on aina tietoturvallisempi)
  4. Sovitaan lisäpalvelun veloituksesta isännöinnin ja taloyhtiön välillä: Selvää on, että tällaisen viestintäkanavan hoitamisen ei voida velvoittaa sisältyvän vanhaan isännöintipalkkioon. Kun pelisäännöt ovat sovittuina, on luonnollisesti sovittuna tällöin myös hintalappu kokonaisuuden ammattimaiselle hoitamiselle. Ammattimainen hoitaminen vaatii puolestaan resursseja isännöintiyritykseltä.

Hyvää somesoppaa toivottaen

Henrik