Mikä on yhtiökokouksen todellinen tarkoitus?

 

Hassuimpia juristin uralla vastaan tulleita kysymyksiä ovat eittämättä olleet yhtiökokousten päätösten tekoon liittyvät kysymykset. Kun kokouksen ulkopuoliselle henkilölle esitetään kysymys, mitähän me siellä taloyhtiökokouksessa eilen illalla oikein päätettiin, tulee väkisinkin vähän hämmentynyt olo.

Miten yhtiökokous voi mennä ohi sillä tavalla, ettei osakkailla ole hajua yhdestäkään yhdessä päätetystä asiasta? Mikä on mennyt mönkään?

Tuntuu, ettei kovin moni osakas ole ymmärtänyt yhtiökokouksen todellista tarkoitusta. Yhtiökokoushan on kutsuttu koolle päättämään taloyhtiön asioista, isoista sellaisista. Tärkeintä on saada päätökset pakettiin, ei kokouksen muodollinen puoli.  Kuitenkin suhtautuminen on kuin Linnan juhliin kutsun saaneella: miten siellä nyt oikein pitää käyttäytyä ja milloin saa puhua, vai saako puhua ollenkaan.

Päätökset pakettiin

Jos kokoukseen menee kylmiltään kutsua lukematta ja perehtymättä edes pikkuisen käsiteltäviin asioihin, ei suorituskaan voi olla hääppöinen. Päätökset saadaan pakettiin vasta, kun osakas on tilanteen tasalla ja hyvin valmistautunut. Etukäteen kannattaa miettiä esimerkiksi, mitä mieltä minä olen näistä tällä kertaa päätettävistä jutuista, haluanko esittää kokouksessa kysymyksiä oman kantani tueksi ja niin edelleen.

Toinen huomioni on, että yhtiörakenne monimutkaistaa asioita ihmisten mielissä. Kukaan omakotitalon omistaja ei mieti esimerkiksi katon korjauspäätöksen tekemisen prosessia, vaan tekee päätöksen: tänä keväänä korjaan kattoni ja pyydän tarjoukset kolmelta eri kattofirmalta. Myönnetään, myönnetään, erojakin on, mutta yksinkertaistettuna kyse on ihan samasta asiasta, oli päätöstä tekemässä yksi tai yhdeksän omistajaa.

Silloin tällöin pyyhkeitä pitää antaa taloyhtiön johdollekin. Hallituksen ja erityisesti yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittavan kun pitää huolehtia, että kokous sujuu hyvällä fiiliksellä ja selkeällä sapluunalla. Ja siten, että kaikille kokouksessa olleille tulee selväksi, päätettiinkö se taloyhtiön katto korjata tänä kesänä vai ei.

Äänestäminen yhtiökokouksessa – näin se toimii

Taloyhtiön yhtiökokouksen ääniluettelo kertoo, montako osakkeenomistajaa, osaketta ja ääntä yhtiökokouksessa on läsnä.

Taloyhtiön osakkaat päättävät tavan, jolla kokouksessa äänestetään. Se voi esimerkiksi olla suljettu lippuäänestys, kädennosto tai nimenhuuto. Kokouksessa voidaan tehdä myös koeäänestys. Silloin saadaan käsiä nostamalla selville yhtiökokouksen alustava kanta. Koeäänestystä ehdottaneen henkilön on kuitenkin muistettava, että hänen on vedettävä koeäänestyksen jälkeen ehdotuksensa takaisin, jotta varsinaista äänestystä ei tarvittaisi.

Suurin osa yhtiökokousten päätöksistä tehdään yksinkertaisina enemmistöpäätöksinä eli se ehdotus, joka saa yli puolet annetuista äänistä voittaa. Yksinkertaisella enemmistöllä päätetään varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen ja talousarvion vahvistamisesta, vastikkeen määrästä sekä vastuuvapauden myöntämisestä johdolle.

Jotkut yhtiökokouksen päätökset on tehtävä määräenemmistöpäätöksinä, kuten esimerkiksi päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tai kustannusten jakaminen tasan huoneistojen kesken.

Määräenemmistöpäätös syntyy, kun ehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Molempien vaatimusten on täytyttävä.

Autopaikkasäännöt syyniin yhtiökokouksessa

Olli on tehnyt perusteellisen esityksen autopaikkasääntöjen vahvistamisesta yhtiökokouksessa. Hän on lähettänyt esityksen vuoden alussa isännöitsijälle ja hallituksen puheenjohtajalle sähköpostilla. Esitys onkin lisätty yhtiökokouksen esityslistaan ja kokouskutsun liitteeksi niin, että jokainen osakas on voinut perehtyä Ollin esitykseen etukäteen.

Olli esittää, että asunto-osakeyhtiö Tampereen Kotitaloon vahvistetaan seuraavat autopaikkasäännöt:

Autopaikkasäännöt

Taloyhtiöllä on yhteensä 20 autopaikkaa taloyhtiön välittömässä hallinnassa.

A. Vuokrausperiaatteet

1. Yhtiön osakkailla / asukkaille on pääsääntöisesti yksi pihapaikka huoneistoa kohti, vaikka huoneiston osakkeet jakautuisivat useammalle osakkaalle.

2. Isännöitsijä ylläpitää jonotuslistaa autopaikkoihin. Autopaikat vuokrataan seuraavan etuoikeusjärjestyksen mukaisesti:

a. ensimmäisenä jonossa olevalle yhtiössä asuvalle osakkaalle tai osakkaan vuokralaiselle.
b. ensimmäisenä jonossa olevalle yhtiön ulkopuolella asuvalle osakkaalle.
c. muulle ulkopuoliselle (korotettu vuokra)

Vapautunut autopaikka tarjotaan vuokrattavaksi jonotuslistan etuoikeusjärjestyksen mukaan ensisijaiselle oikeutetulle vuokraajalle.

Mikäli tarjottu autopaikka ei sovi hakijalle, hänet poistetaan jonotuslistalta tai jos hän haluaa jatkaa jonotusta, hänet siirretään jonon viimeiseksi.

Autopaikkoja saa olla osakkaalla enemmän kuin yksi huoneistoa kohti, kun paikkoja on riittävästi kaikille halukkaille. Mikäli taloon tuleva tai talossa asuva osakas, jolla ei ole autopaikkaa, haluaa vuokrata autopaikan, eikä ryhmissä b tai c ole vuokrattuja paikkoja, yhtiö sanoo irti viimeiseksi taloon muuttaneen tai viimeiseksi vuokrasopimuksen tehneen osakkaan kolmospaikan ja sen jälkeen kakkospaikan.

3. Autopaikkojen vuokralaiset eivät voi keskenään vaihtaa paikkoja, vaan vaihdosta tulee aina sopia isännöitsijän kanssa. Hallitus päättää tiedon vahvistamisesta.

4. Autopaikan vuokrannut ei voi vuokrata paikkaa edelleen. Autopaikka ei myöskään siirry uudelle osakkaalle asuntokaupan yhteydessä tai uudelle vuokralaiselle osakkaan vuokralaisen vaihtuessa.

B. Autopaikkojen käyttö

5.  Autopaikka on tarkoitettu talossa asuvan asukasluetteloon merkityn asukkaan aktiivisessa käytössä olevalle autolle.

6. Auton pesu, remontointi ja renkaiden vaihto pihalla on kielletty.

 C. Irtisanomisaika ja muut säännöt

7.  Tarvittaessa taloyhtiön hallitus tulkitsee sääntöjen soveltamista tapauskohtaisesti.

8. Autopaikan molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. Irtisanominen tulee suorittaa kirjallisesti.

Millaiset autopaikkasäännöt on sinun taloyhtiössä?

Taloyhtiöiden yhtiökokoukset ovat taas täällä

Kevään yhtiökokouskausi on jälleen käynnistynyt. Osakkaana sinulla on oikeus saada yhtiökokoukseen käsiteltäväksi asia, joka sinua askarruttaa, jos se kuuluu yhtiökokoukseen toimivaltaan. Yhtiökokous tekee päätöksiä monista käytännön asioista, mutta esimerkiksi isännöitsijän valinta ja varoituksen antaminen osakkaalle kuuluvat taloyhtiön hallitukselle.

Yhtiökokouksessa voidaan tehdä päätöksiä ainoastaan kokouksen esityslistalla olevista asioista. Osakkailla ei kuitenkaan usein ole tietoa, milloin oman taloyhtiön yhtiökokous järjestetään. Jos esimerkiksi haluat viedä yhtiökokouksen käsiteltäväksi taloyhtiön autopaikkasäännöt, sinun on saatettava asia kirjallisesti hallituksen tietoon jo mielellään heti vuoden alussa. Hallitus valmistelee päätösehdotukset yhtiökokoukseen omassa kokouksessaan usein jo viikkoja ennen yhtiökokousta.

Muista, että osakkaan esityksen pitää olla riittävän yksilöity. Esimerkki osakkaan esityksestä yhtiökokouksen esityslistalle:

  • Päätetään vahvistaa As Oy Tampereen Kotitalolle autopaikkasäännöt. Osakas Ollin esitys autopaikkasäännöistä on tämän yhtiökokouskutsun liitteenä.

Kuka voidaan valita taloyhtiön hallitukseen?

Useimpien taloyhtiöiden hallitukset valitaan kevään yhtiökokouksissa. Tärkeään toimintaan kannattaa lähteä avoimella mielellä mukaan, sillä taloyhtiöt tarvitsevat aina uusia innokkaita hallituksen jäseniä. Kuka tahansa täysi-ikäinen ja luonnollinen henkilö kelpaa hallituksen jäseneksi tai vaikka puheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla taloyhtiön osakas ja hallitukseen voikin pyytää esimerkiksi taloyhtiössä asuvan vuokralaisen. Vuokralaiset lähtevät yleensä innolla mukaan ja ovat otettuja siitä, että heidät huomioidaan. Myös sijoittaja ja tehtävään palkattu ammattilainen kelpaavat hallituksen jäseniksi.

Hallitukseen voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole yhtiökokouksessa läsnä. Häneltä on täytynyt kuitenkin selvittää suostumus etukäteen, koska ketään ei saa valita tai pakottaa hallitukseen ilman tämän omaa suostumusta.

Taloyhtiöllä on aina oltava hallitus. Taloyhtiön hallituksessa on oltava 3-5 jäsentä, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, tarvitaan ainakin yksi varajäsen.

Hallitus valitsee puheenjohtajan, ellei yhtiökokous päätä toisin valitessaan hallitusta tai yhtiöjärjestys määrää muuta.