Ratkotaanko sinun taloyhtiössäsi oikeita ongelmia?

Kaikkea kaikille ei ole hyvä lähtökohta taloyhtiöiden digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Kuitenkin ”peruspaketti” olisi hyvä olla kunnossa, kuten hyvällä ja ajankohtaisella sisällöllä varustetut taloyhtiösivut. Riittämätön viestintä ja huono tiedonkulku ovat taloyhtiöiden yleisimpiä ongelmia.

Jotta asumisen palveluita voidaan digitalisoida asukkaiden parhaaksi, pitää taloyhtiön tarpeiden olla tiedossa. Isoissa, nuorten aikuisten suosimassa taloyhtiössä on todennäköisesti eri haasteet ja tarpeet kuin pienemmässä, iäkkäämpien asukkaiden yhtiössä.

Mitkä ovat sinun taloyhtiösi keskeiset ja usein toistuvat ongelmat? Asumisen arki saattaa helpottua huomattavasti, kun muutamiin keskeisimpiin ja yleisimpiin ongelmiin löydetään ratkaisut.

Ennen kuin asioita voi ratkaista, pitää tietää ongelmakohdat eli mitä ratkaistaan.

Todelliset ongelmat löytyvät kysymällä

Ennen kuin asioita voi ratkaista, pitää tietää ongelmakohdat. Asukkaiden toiveita ja tarpeita olisi hyvä kartoittaa säännöllisesti, ja kätevä väline tähän on Talokysely.fi. Kysy omalta isännöitsijältäsi, voisiko palvelun ottaa käyttöön sinunkin taloyhtiössäsi. Säännölliset asukaskyselyt antavat oikean suunnan ja selkärangan taloyhtiön kehittämiselle.

Ensisijaisten kehittämiskohteiden lisäksi asukaskysely saattaa paljastaa asioita, joita ei kannata alkaa kehittää ensimmäisenä. Kaiken ei tarvitse olla digitaalista ja vaikka tietyt asiat ovat toiselle taloyhtiöille tärkeitä, ne eivät välttämättä ole ensisijaisia omassa taloyhtiössäsi.

Ei kehitetä tai kyllä kehitetään -päätösten pitäisi olla yhtä mietittyjä ja perusteltua. Tällöinkin asukaskyselyt ovat hyvä selkäranka priorisoinnille.

Palveluiden digitalisoimisen pitäisi tarkoittaa parempia palveluita arjen todellisiin haasteisiin. Kysymällä palveluiden tulevilta käyttäjiltä eli asukkailta päästään jo pitkälle matkalla kohti parempia asumisenpalveluita.

Onko taloyhtiössänne luottamusta?

Luottamusta joko on tai ei, sanotaan. Jotenkin ajatellaan, että se joko syntyy henkilöiden välille tai sitten jää syntymättä. Näin varmaan onkin, mutta pysyväksi se muodostuu vain tekojen kautta. Mitä nämä luottamuksen teot ovat taloyhtiöissä?

Roolien selkeys. Taloyhtiö on ihmisten välisten keskinäisten roolien ja suhteiden summa. Osakkaiden, hallituksen ja isännöinnin keskinäiset roolit on oltava selkeät. Hallitus on päättäjä, jonka onnistuminen perustuu siihen, onko isännöinti kyvykäs tuomaan asiat tarjottimella päätettäväksi. Osakkaiden taas kuuluisi olla hallituksen näkemysten ilmentymä ja kokea, että hallitus edustaa nimenomaan heitä.

Yhteinen päämäärä. Kuljetaanko teillä kohti maalia määrätietoisesti vai ajelehditaan sinne sun tänne? Kaikki yhteisöt tarvitsevat toimiakseen yhteisen päämäärän. Jokainen taloyhtiö tarvitsee suunnan, jota kohti kulkea. Se pitää piirtää ja päättää yhdessä kaikkien osapuolten välillä. Yhdessä sovittu suunta ruokkii luottamusta. Samalla myös roolit selkeytyvät.

Avoin keskustelu. Jos tuntuu, ettei tiedä ja ympärillä salaillaan, luottamus murenee. Osakkaat vihaavat tunnetta siitä, että hallitus ei huolehdi heidän tiedontarpeestaan. Hallituksen tulee vaatia isännöinniltä aktiivista viestintää osakkaiden ja asukkaiden suuntaan. Hyvä viestinnän keino on kysyä osakkailta ja asukkailta säännöllisesti, miten meillä taloyhtiössä menee. Helpoiten se onnistuu isännöitsijän tekemällä asumisen tyytyväisyyskyselyllä.

Toiminnan läpinäkyvyys. Hallituksen tulee valvoa isännöintipalvelua, onhan se keskiössä yhteisön menestyksen kannalta. Käytännössä se tarkoittaa sopimuksen toteutumisen valvomista. Järjestelmien tulee olla sellaisia, että hallitus saa tietää, mitä isännöinti on tehnyt. Nykypäivän standardi on myös se, että hallitus näkee taloustapahtumat helposti niin halutessaan. Raha-asioissa avoin tiedonsaanti on luottamuksen perusta.

Positiivinen ilmapiiri. Positiivisen ilmapiirin merkitystäkään ei voi vähätellä. Kiitokset vievät tunnetusti pitkälle. Järjestelmät ja systeemit eivät ratkaise taloyhtiöiden menestystä vaan ihmiset. Erityisesti hallituksen vastuulla on rakentaa suhteet osakkaiden ja isännöinnin suuntiin.

Tuloksia aikaansaava, luottamuksen kulttuuri − niin taloyhtiössä kuin yrityksessäkin − syntyy sopivien toimintamallien kautta.

Miksi tieto taloyhtiössä ei tavoita?

Kukapa haluaisi taloyhtiöönsä tilannetta, jossa arjen asiasta syntynyt väärinkäsitys kehittyy pieneksi eripuraksi saati sitten kunnon riidaksi. Tai sitä, että korjaushankkeen aikana puhelin tai ovikello soi jatkuvasti, kun asukkaat valittavat itselleen yllätyksinä tulevista asioista.

Silti näitä tilanteita syntyy jatkuvasti, ja monesti taustalla on viestinnän puute.

Viestintä on välillä vähän viheliäinen juttu, kun monesti tuntuu, että mikään ei riitä. On toimivat nettisivut, joista löytyy kaikki ajankohtainen tieto. On ilmoitustaulu niitä varten, jotka eivät ehkä käytä tietokonetta. Miksi tieto taloyhtiössä ei siis kulje?

Nyrkkisääntönä voi pitää, että viestintää ei ole koskaan riittävästi. Ihmiset eivät pahastu viestien tulvasta, vaikka samaan aikaan käytettäisiin monia eri viestintäkanavia. Eri ihmiset käyttävät eri kanavia ja eri kanavat sopivat erilaisiin tilanteisiin.

Taloyhtiön monikanavainen viestintä vähentää isännöinnin ja hallituksen työmäärää ja lisää asumisviihtyisyyttä. Kotisivut kannattaa nähdä tiedon kotipesänä. Ne eivät itsessään tavoita ihmisiä, vaan heidät ohjataan sinne sähköpostien, tekstiviestien, sosiaalisen median ja paperisten tiedotteiden avulla.

”Kotisivut eivät itsessään tavoita ihmisiä.”

Viestintä on mukana kaikissa kohtaamisissa, joten myös yhtiökokoukset ja erilaiset asukastilaisuudet, vaikkapa pihatalkoot, ovat hyviä viestintätilanteita.

Taloyhtiön viestintäsuosituksen tarkoitus on parantaa käytännön viestintää isännöinnin, hallituksen ja osakkaiden välillä. Siitä saa hyvän kokonaiskuvan taloyhtiön viestintää koskevista asunto-osakeyhtiölain säännöksistä ja niitä täydentävästä hyvästä tavasta.

Somesoppaa kaikilla mausteilla

Kuva: Mats Adamczak / Flickr

Kuva: Mats Adamczak / Flickr Creative Commons

Ei taida enää paljon löytyä taloyhtiöitä ilman Facebook-ryhmiä. Tosin, aktiivisuus ja osallistuminen ryhmissä on vielä hyvinkin vaihtelevaa. Luin joskus hauskan vertauksen torista ja sosiaalisesta mediasta. Entisaikaan mentiin torille vaihtamaan kuulumisia ja päivittämään tietoja, nykyisin sama tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Ennen some-aikaa löytyi myös aina aktiivisia torillakävijöitä, ja niitä vähemmän aktiviisia. Ne joilla oli asiaa, ”tiedottivat”, ja ne, joita asia sattui kiinnostamaan, tulivat sitä kuuntelemaan. Simple as that.

Taloyhtiömaailmassa somekanavat tarjoavat huikeat mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen. Valitettavan usein kuitenkin saattaa kaiken keskellä unohtua varsinainen tiedon jakaja, isännöitsijä. Ovatko hallitus ja isännöitsijä sopineet keskenään pelisäännöt tiedon jakamisesta taloyhtiössä? Onko isännöitsijä kutsuttu someryhmään kenties sopimatta? Oletetaanko, kuitenkin, että somekanavan kautta toimitetaan taloyhtiön dokumentteja niitä pyytäville? Kuka jakaa ja mitä, häh?

Somesoppa voi siis sekoittua helposti. Osakas olettaa, mutta isännöitsijä ei piru vie vaan ”tottele”. Syntyy eripuraa viestinnän periaatteista. Turhautumisen aalto voi iskeä kaikkiin osapuoliin, koska tieto ei kulje eikä asioista ole sovittu mitään. Voi jopa nousta se kuuluisa someraivo! Kuitenkin koko sopan takana on vain yksi asia, joka on jäänyt sopimatta: pelisäännöt.

Kuka siis loppupeleissä vastaa ryhmän ylläpidosta ja pelisäännöistä? Isännöitsijä, hallitus vai yksittäinen osakas?

Ylläpitovastuun voi tietysti helposti sysätä yksittäiselle osakkaalle, jos näin virallisesti sovitaan, mutta edelleen ammattimaisuus voi jäädä tästäkin mallista uupumaan. Arki kun voi lyödä helposti kasvoille: osakkaita tulee ja menee, lomat pyörivät, ylläpitäjän kiinnostus lopahtaa omien työkiireiden lomassa jne. Voi siis käydä helposti niin, että ryhmän ylläpito jää kokonaan tuuliajolle.

Mikä silloin neuvoksi?

Mielenkiintoinen ja harkitsemisen arvoinen vaihtoehto voisi olla, että isännöintiyritys alkaakin vastata dokumentaation ja viestinnän ylläpidosta valitussa somekanavassa.

Prosessi etenisi kutakuinkin näin:

  1. Sovitaan yhdessä somekanava/ryhmä, jota käytetään. Samalla päätetään myös ryhmien määrät (hallituksen omat, asukkaiden yleinen jne.)
  2. Sovitaan viestinnän taso, johon isännöintiyritys sitoutuu: viikkoviestit, kuukausittaiset viestit, urakkatiedottamiset, akuutit uutiset, vikailmoitusten tiedottaminen jne.
  3. Sovitaan dokumenttien jakamisen periaatteet: jaetaanko dokumentteja ryhmän sisällä vai linkeillä esim. Isännöintiyrityksen dokumenttiarkistoon? (jälkimmäinen tapa on aina tietoturvallisempi)
  4. Sovitaan lisäpalvelun veloituksesta isännöinnin ja taloyhtiön välillä: Selvää on, että tällaisen viestintäkanavan hoitamisen ei voida velvoittaa sisältyvän vanhaan isännöintipalkkioon. Kun pelisäännöt ovat sovittuina, on luonnollisesti sovittuna tällöin myös hintalappu kokonaisuuden ammattimaiselle hoitamiselle. Ammattimainen hoitaminen vaatii puolestaan resursseja isännöintiyritykseltä.

Hyvää somesoppaa toivottaen

Henrik