Taloyhtiö voi olla asukkaan valmentaja

Patteri hohkaa, suihkuaika venyy ja sähköä riittää kaikkiin mahdollisiin härveleihin. WWF:n mukaan me suomalaiset kulutimme jo huhtikuussa osamme vuosittaisista luonnonvaroistamme. Ylikulutuksen suurimpia syitä ovat asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia sekä ruuantuotanto.

Tuhlailevan elämäntapansa tiedostaa kiusallisen hyvin. Silti muutoksen tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Olenkin sitä mieltä, että on epärealistista kuvitella, että jokainen meistä alkaisi nuukailemaan ihan itse. Edes rahan säästö ei välttämättä ratkaise ongelmaa – kuten terveyden säilyttäminen ei ratkaise sitä, että tekisimme terveyttä edistäviä valintoja. Helppous ja mukavuus ratkaisevat.

Kodin ihannelämpötilana pidetään 21 astetta.

Avuksi tarvitaan isompia tekijöitä. Ja taloyhtiöissä asuvat ovat jälleen etulyöntiasemassa.

Personal trainer -ystävälläni on tapana sanoa asiakkailleen, että hän ei voi tehdä töitä tämän puolesta, vaan voi ainoastaan antaa työkalut. Taloyhtiö sen sijaan voi toimia asukkaan puolesta kuin unelmavalmentaja: Kun ratkaisut ja teot tehdään taloyhtiön tasolla, asukkaalle koituva energialasku kevenee kuin itsestään.

Isännöinnin rooli on merkittävä. Isännöinti seuraa taloyhtiön energiankulutusta ja ehdottaa toimenpiteitä sen parantamiseksi. Kulutuksen vähentämistä ei tehdä kituuttamalla ja kärsimällä, vaan kulutusta voidaan kutistaa samalla kun asumismukavuus kohenee.

Toki asukkaiden omatkin toimet vaikuttavat. Autoni antaa jo välitöntä palautetta siitä, miten ajotapani vaikuttaa bensan kulutukseen. Samanlaisten sovellusten avulla pieniä päätöksiä olisi motivoivampaa tehdä kotioloissakin. Esimerkiksi sähkön ja veden käyttöä olisi kiva tarkkailla reaaliajassa.

Pihistely tulee kalliiksi – satatonnia voi mennä hetkenä minä hyvänsä

Ihmisen perusluonteessa on muutama järjetön piirre, kun puhutaan rahankäytöstä.

Ensinnäkin ostamme mitä sattuu, kunhan kolme saa kympillä.

Toiseksi meitä vaivaa mulle-kaikki-heti-nyt-ajattelu. Suunnittelemme raha-asioita mieluiten viikko- tai kuukausitasolla, ja rahat riittävät nippa nappa seuraavaan palkkapäivään. Talon korjauksista puhuttaessa kiinnostaa vain niiden vaikutus vastikkeeseen nyt ja heti.

Kolmanneksi meidän on vaikea hahmottaa suuria rahasummia. On paljon yksinkertaisempaa pihtailla kaupan kassalla 20 sentin muovipussista kuin pohtia, miten vaalisi parhaiten 250 000 euron omaisuuttaan. Pahvilaatikoiden taittelusta pahviroskikseen käydään yhtiökokouksessa paljon intohimoisempaa keskustelua kuin miljoonalainasta.

Kannattaa malttaa mielensä, vaihtaa lyhyt tähtäin pidempään ja kiinnostua omaisuutensa arvosta. (Se voi olla vastoin luonnetta, mutta silti.)

Kun alelaarivietti iskee isännöintimarkkinoilla, ei ole mitään järkeä rynnätä suin päin ostoksille. Kannattaa katsoa, mitä on myynnissä. Kannattaa pohtia, vastaavatko isännöinnin tarjoamat palvelut oman taloyhtiön tarpeita.

Mitä jos vain harjoittelisi tähyilemään hyvän matkan päähän, kun talon kunnossapidosta puhutaan? Antaisi isännöinnin laatia strategian, jonka mukaan sitten edettäisiin? Näin ei ainakaan ajauduttaisi tilanteisiin, joissa pieni, helposti ja halvalla korjattavissa ollut vika pääsikin vähän paisumaan.

Kun tekisi mieli pyöritellä vain pikkurahoja, on syytä palauttaa mieleen, kuinka paljon rahaa asunnossa on kiinni. Ei voi olla yhdentekevää, mitä varoille vuosien varrella tapahtuu. Senttipelureiden taloyhtiössä säästetään satanen juuri nyt, mutta menetetään satatonnia hetkenä minä hyvänsä.

Ongelma ymmärretty, nyt hommiin!

Nostin pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa esiin vaatimuksen, että taloyhtiöissä tarvitaan viiden vuoden korjaussuunnitelman sijaan kymmenen vuoden suunnitelma, jotta asuntokaupoissa voidaan varautua tuleviin korjauksiin.

Sen jälkeen taloyhtiön johtaminen on ollut tapetilla mediassa erilaisissa kannanotoissa. Alla on nostoja ja linkkejä näistä jutuista, joita kaikkia yhdistää huoli suomalaisten omaisuudesta.

”Ongelmana ei mielestäni ole niinkään mekanismin, vaan tahdon puute. Asunnon omistaja ei halua nähdä korjausvelkaa, eikä halua esittää sitä mahdolliselle ostajalle, joten ei hän myöskään halua varautua siihen.”
Kim Karves Kiinteistölehden blogissa 29.8.2017.

”Asukas voi ajatella, että pihan hiekoittaminen ja jätehuollon toimivuus ovat merkkejä siitä, että kaikki on kunnossa. On aiheellista kysyä, mistä tämä johtuu. Luottavatko asukkaat sokeasti siihen, että hallitukset hoitavat tarvittavat asiat?”
Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski Talouselämässä 31.8.2017.

Taloyhtiöiden korjaussuunnitelma pitää tehdä vähintään 10 vuoden päähän.

”Moni on alkanut empiä vanhan asunnon ostamista ikävien yllätysten pelossa. Ei ihme, sillä home- ja kosteusvauriot, asunto-osakeyhtiöiden amatöörihallitusten osaamattomuus ja kertynyt korjausvelka ovat tapetilla mediassa lähes päivittäin. Enää ei ostopäätöksen kannalta ole niin ratkaisevaa, onko putkiremontti jo tehty vai vasta tulossa. Tärkeämpää ostajalle on varmistua siitä, että hyväkuntoisen asunnon lisäksi myös yhtiötä on hoidettu asianmukaisesti”.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen Talouselämässä 31.8.2017.

”Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrit osoittavat selvästi, ettei asunto-osakeyhtiön hallitusvetoinen toimintamalli takaa kaikissa tapauksissa parasta mahdollista lopputulosta. Hallituksen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten pidosta sekä muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.”
Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta Rakennetun omaisuuden tila -blogissa 1.9.2017.

”Varautuminen isoihin peruskorjauksiin paranisi, jos taloyhtiöt määrättäisiin lailla käyttämään asiantuntijoita kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen. Tällöin kiinteistön korjaustarpeesta saataisiin nykyistä todennäköisempi kuva. Nyt taloyhtiöiden hallitukset laativat kunnossapitotarveselvityksen usein itse ilman asiantuntija-apua”.
Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen Talouselämässä 4.9.2017.

Kauan on paasattu, että omaisuutemme on kiinni kiinteistöissä. Vasta nyt tuntuu, että asian ymmärtäminen on alkanut. Kaikki edellä mainittu luo positiivista kysyntää ja paineita hyville palveluille ja toimintatavoille. Nyt vain ryhdytään hommiin!

Let’s talk about money

Hissin jälkiasennuksesta syntyvät kustannukset riippuvat siitä, mitä yhtiökokous on päättänyt asiasta.

Jos yhtiökokous päättää, että hissi asennetaan kaikkiin taloyhtiön porrashuoneisiin, kustannukset jakautuvat niin sanotun hissivastikepykälän mukaisesti kaikkien osakkaiden maksettavaksi. Silloin kunkin asunnon maksuosuus riippuu siitä, miten hissin asennus vaikuttaa asunnon arvoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koska ylhäällä asuvat osakkaat hyötyvät hissistä enemmän, he myös maksavat enemmän.

Lue loppuun

Pakkanen paukkuu, patterit hohkaa

Pakkanen paukkuu, patterit hohkaaTaloyhtiöiden energialasku kasvaa erityisesti talvisina pakkaspäivinä, sillä kotona käytettävästä energiasta yli puolet kuluu lämmittämiseen.

Osakas maksaa taloyhtiön energiakulut hoitovastikkeessa, josta Tilastokeskuksen tietojen mukaan reilu kolmasosa menee energiaan. Taloyhtiön yhteiset hoitovastikkeessa maksettavat energiakulut pysyvät hallinnassa, kun kaikki asukkaat esimerkiksi tuulettavat oikein.

Lue loppuun