Taloyhtiössä pahin turvallisuusuhka voi olla seinänaapuri

Ostin työurani alkupuolella yksiön Vallilasta, joka sijaitsee Helsingin itäisessä kantakaupungissa.

Kohde valikoitui muun muassa sillä perusteella, että äitini mukaan asunnon piti ehdottomasti sijaita raitiovaunun liikennöintialueella. Toinen merkittävä tekijä oli hinta ja se, että isä tuli remonttimieheksi. Terveisiä.

Vallilan naapurikaupunginosia ovat monessa mielessä maineikkaat Kallio ja Sörnäinen. Alueen keskiluokkaistuminen oli jo tuolloinpitkällä, mutta nukkumalähiöistä ei voi puhua. Oma katuni oli rauhallinen, mutta parin kilometrin päässä sijaitsee Helsingin tunnetuin huumeidenvälitysalue, Sörnäisten ”piritori”.

Kotitalon lähistöllä riitti monenlaista vipinää. Esimerkiksi taloyhtiön häkkikellareihin murtauduttiin kolmesti lyhyen ajan sisällä. Asumiseeni liittyi siis erinäisiä taloudellisia riskejä ja muita uhkia.

Kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävin riski oli kuitenkin yllättävä: seinänaapurini, yhdeksääkymppiä lähestyvä rouva. Liikuntakyvyttömällä naisella ei ollut omaisia Suomessa. Hän oli nalkissa kodissaan, kotipalvelun varassa. Hän unohti hanan valumaan ja aiheutti kaksi mittavaa vesivahinkoa. Usein mietin, että toivottavasti mummo ei polta kynttilöitä tai tupakkaa.

Vanhukset voivat aiheuttaa itselleen ja taloyhtiölle ison laskun ja riskin. Meidän jokaisen henkinen ja fyysinen toimintakyky laskee ikääntyessä. Inhimillisten virheiden määrä kasvaa, eikä se ole oma vika.

Taloyhtiöissä voidaan passivoitua odottamaan parempia aikoja tai toimia. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto tekee hienoa työtä taloyhtiöiden kanssa Kotiturva-hankkeessa vanhusten asumisturvallisuuden parantamiseksi. Apuvälineitä ja ratkaisuja on, ne pitää vain saada käyttöön.

Missä on taloyhtiön yleisavaimen paikka?

Eikö olisikin helppoa, että taloyhtiön hallituksen jäsenet kävisivät avaamassa yleisavaimella oven asukkaalle, jolta on jäänyt avain kotioven taakse? Aikaa ja rahaa säästyisi eikä avaimiaan tiuhaan unohtelevien lasten tarvitsisi yksin odotella pihalla.

Näin toimittiin aikoinaan eräässä taloyhtiössä vuosikymmeniä, kunnes hallitus alkoi pohtia, miten vakuutusyhtiö suhtautuisi, jos yleisavain katoaisi tai varastettaisiin ja koteihin murtauduttaisiin.

Isännöin tuolloin taloyhtiötä ja otin asiasta selvää.

Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että hallituksen jäsen voi säilyttää yleisavainta, mutta sen pitää olla turvassa kassakaapissa. Riittääkö rautakaupasta ostettu kaappi vai pitääkö kaapin olla virallinen kassakaappi? Onko tekninen tila riittävän turvallinen paikka? Pitääkö kaappi olla pultattu kunnolla seinään? Missä itse kassakaapin avainta säilytetään? Onko se seuraavassa ”turvakaapissa”? Mihin avainten säilytysketju päättyy? Ja kuka enää muistaa sitä?

Vakuutusasioiden lisäksi on tiedettävä, kenelle huoneiston oven voi avata. Huoltomies tarkistaa aina henkilöllisyyden. Tarkistaako hallituksen puheenjohtaja tai jäsen? Tietääkö hän, jos jonkun ex-puolisolla on vaikkapa lähestymiskielto?

Summa summarum: yleisavaimen ainoa oikea säilytyspaikka on huolto- tai isännöintiyrityksessä.

Huoneistojen parvekkeet talkoilla puhtaiksi

Lumen poistaminen parvekkeelta on osakkaan vastuulla, sillä parveke kuuluu osakkaan hallintaan. Osakkaan on hoidettava lumenpoisto huolellisesti, jotta vältytään esimerkiksi vesivahingoilta.

Jos kevään alussa havaitaan julkisivussa kosteusvaurio, joka johtuu lumen säilyttämisestä parvekkeella, voi osakas joutua vastuuseen. Vapautuakseen vastuusta osakkaan pitää pystyä osoittamaan, että on poistanut parvekelumet huolellisesti.

Taloyhtiössä on kuitenkin hyvä pohtia, kannattaako lumenpoisto jättää pelkästään osakkaiden vastuulle vai pitäisikö kotitalossa järjestää yhteiset lumenpudotustalkoot, sillä taloyhtiö on vastuussa turvallisuudesta.

Käytännössä hallitus ja isännöinti vastaavat turvallisuuden järjestämisestä. Siksi lumenpudotuskin on tehtävä turvallisesti. Parasta olisikin tehdä lumenpudotus keskitetysti ja yhtä aikaa koko taloyhtiössä.

Koko taloyhtiön parvekelumien poistamisen voi hoitaa esimerkiksi niin, että parvekkeiden alapuolinen katu tai piha-alue suljetaan puomeilla, ja osakkaita kehotetaan poistamaan lumet parvekkeilta tuona aikana. Kun parvekkeet on saatu puhtaiksi, osakkaiden on kolattava lumet pois kadulta tai pihalta.

Joissain taloyhtiöissä huoltoyritys poistaa lumet parvekkeilta turvallisuussyistä. Taloyhtiön hallitus järjestää tällöin parvekelumien pudotuksen samalla tavalla kuin kattolumien pudotuksen.

Näin taloyhtiön pelastussuunnitelma pistettiin uusiksi

Suomessa sattuu 2 500 asuntopaloa vuodessa, moni niistä huolimattomuuden takia. Pelastussuunnitelmaa varten hallituksen on selvitettävä oman taloyhtiönsä riskipaikat.

Katso Kotitalo-videosta, miten pelastussuunnitelma päivitettiin tamperelaisessa taloyhtiössä. Joko teidän taloyhtiössä on päivitetty pelastussuunnitelma?

Lämmitystolpissa tyhjänpanttina roikkuvat piuhat ovat iso turvallisuusriski

Jokainen autonomistaja voi helpottaa autonsa talvista aamukankeutta esilämmittämällä moottoria muutaman tunnin ennen ajoon lähtöä. Lämmityspiuha täytyy kuitenkin muistaa turvallisuussyistä irrottaa lämmitystolpasta aina käytön jälkeen.

Auton lämmitysroikkaa ei saa jättää roikkumaan lämmitystolppaan, koska se aiheuttaa sähköiskuvaaran. Pistokytkin saattaa tehdä myös ympärillään olevan alueen sähköiseksi, jos se putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon. Lisäksi lumiaura saattaa rikkoa vapaana roikkuvan sähköjohdon vaaralliseen kuntoon.

Lämmitystolpan kansi on myös pidettävä aina lukossa, koska avoimena se on turvallisuusriski ja alttiina ilkivallalle.

Taloyhtiö vastuussa

Jos joku ulkopuolinen loukkaa itsensä roikkuvaan autoroikkaan, taloyhtiö on vastuussa. Myös roikkuvan johdon tolppaan jättänyt auton käyttäjä vastaa mahdollisista vahingoista. Isännöitsijällä, huoltomiehellä tai taloyhtiön hallituksen jäsenellä on myös oikeus poistaa vaarallinen lämmitysjohto pistorasiasta.

Taloyhtiön hallituksella on velvollisuus tiedottaa asukkaita lämmitystolpan oikeaoppisesta käytöstä sekä niistä riskeistä, joita lämmitysroikan virheelliseen käyttöön voi liittyä.