Asiakkaat haluavat rohkeaa isännöintiä

Paljon puhutaan siitä, että isännöintialaa työntävät murrokseen ulkoiset muutosvoimat: asukkaat ikääntyvät ja asuvat kotona entistä pitempään, rakennusten korjaustarve lisääntyy ja asiakkaat haluavat erilaisia palveluita. Samalla päätöksenteko muuttuu entistä vaikeammaksi. Kaupungistumisen takia isännöintipalvelut erilaistuvat muuttuvien tarpeiden takia.

Olen kuitenkin varma, että isännöintialan olennaisin muutosvoima on koventuva kilpailu siitä, kuka pystyy vastaamaan parhaiten asiakkaiden nykyisiin ja kyteviin tarpeisiin ja kuka tarjoaa eniten lisäarvoa asiakkaille. Tai ehkä tärkein kysymys onkin se, kuka pystyy tarjoamaan digitalisoituvaa isännöintiä kustannustehokkaimmin.

Kilpailussa rohkein ei aina voita, mutta todennäköisesti hän on kärkisijoilla tai jopa murskaavan ylivoimainen. Uskon, että asiakkaat laittavat rohkean isännöinnin kärkisijoille, sillä rohkeus vie asioita eteenpäin.

Rohkeutta isännöinnissä on muun muassa kohdata ympärillä oleva muuttuva maailma, tehdä asiat uudella ja omalle yritykselle sopivalla tavalla sekä kohdata asiakkaat heidän tarpeineen. Rohkeutta on epäonnistuakin, koska siitä oppii monesti eniten.

Kun ostat isännöintiä, kiinnitä huomiota ISA-merkkiin

ISA-merkki on jo vuosikymmeniä kertonut isännöinnin asiakkaille, että tunnusta käyttävä isännöintiyritys toimii alan laatukriteerien mukaan. Auktorisointi edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja, mikä tuo lisää järjestelmällisyyttä ja ennustettavuutta. Ulkopuolinen auditointi varmistaa toiminnan tason. 

ISA-yritysauktorisoinnin kriteeristö on juuri uudistettu vastaamaan paremmin isännöintialan haasteita. Uusissa kriteereissä keskiöön on nostettu vastuullisuus, joka tuottaa lisäarvoa niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Myös rimaa on selvästi nostettu eli auktorisoinnin saaminen vaatii yritykseltä entistä järjestelmällisempää työtä. Samalla yritys saa auktorisoinnista paremman tuen kehittämiseen.  

Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan taloyhtiöiden hallitukset eivät tunne ISA-auktorisointia kovin hyvin. Myös ISA-yritykset tunnistavat tämän: hallitukset eivät tarjouspyynnöissä juurikaan kysy auktorisoinnista.  

Isännöinnin auktorisointi ISA ry:llä ja sen taustajärjestöillä Isännöintiliitolla ja Kiinteistöliitolla on peiliin katsomisen paikka. Meidän alan järjestöjen tehtävä on nostaa ISA-yritysauktorisoinnin tunnettuutta. Olenkin jo keskustellut Kiinteistöliiton Timo Tossavaisen kanssa, että panostamme tähän yhdessä syksyllä.  

ISA on merkki, johon kannattaa kiinnittää huomiota silloin, kun halutaan ostaa hyvää isännöintiä.

Mihin isännöinnistä voi valittaa?

Suomi24-keskustelupalstalla osui silmiin kysymys: voiko isännöitsijästä ja isännöintitoimistosta valittaa/kannella mihinkään. Valitusoikeutta ei tässä maassa ole rajattu, joten valituksia voi meistä jokainen suoltaa vapaasti. Voimme valittaa naapureille, työkavereille, someen, paikallislehteen, isännöitsijälle tai vaikka presidentille. Valittaminen voi olla ajankulua, elämäntapa ja ammattivalittajiakin kuulemma on.

Valittamisesta ei ole yleensä kenellekään mitään hyötyä. Valittamisen sijaan suosittelen rakentavaa keskustelua, sillä se on kaikille mukavampaa ja parhaimmillaan auttaa ratkaisemaan ongelmia. Joskus ratkaisut eivät miellytä kaikkia osapuolia. Silloinkaan valittaminen ei yleensä johda mihinkään.

Isännöinti on palveluliiketoimintaa, joka palvelee miljoonia taloyhtiössä asuvia ja osakkeita omistavia ihmisiä. Monesta muusta palvelusta poiketen yksittäinen kuluttaja ei voi valita omaa isännöitsijäänsä vaan valinnan tekee taloyhtiön puolesta hallitus.

Jos osakkaalla tai asukkaalla on ongelmia isännöinnin kanssa, kannattaa siitä kertoa hallitukselle. Hallitus tekee sopimuksen isännöintiyrityksen kanssa ja vastaa siitä, että taloyhtiön isännöintipalvelut toimivat sopimuksen mukaan. Kun hallitus on tietoinen ongelmista, se voi puuttua niihin.

Jos hallituksella on ongelmia isännöinnin kanssa, kannattaa siitä keskustella ensin isännöitsijän ja seuraavaksi tämän esimiehen kanssa. Palvelua on helpompi parantaa, kun isännöitsijä ja isännöintiyrityksen johto on tietoinen asiakkaan kokemista ongelmista.

Mihin isännöinnistä voi kannella ja mitä hyötyä siitä on?

Taloyhtiön hallitus voi tehdä kantelun, jos se epäilee, että isännöintiyritys on toiminut isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti. Kantelu tehdään Isännöintiliitolle tai Isännöinnin auktorisointi ISA ry:lle.

Kantelu ei poista mielipahaa, ei paranna tulehtuneita suhteita, ei hävitä ongelmia eikä tuo hyvitystä kärsimyksistä. Valvontamenettelyssä selvennetään tilanne, jotta osapuolet voivat löytää ratkaisut ja sopia asiansa.

Valvontamenettelyssä ei selvitetä rikoksia eikä oteta kantaa vahingonkorvauksiin. Näitä varten meillä on poliisi ja oikeuslaitos.

Nimimerkki ”jimizzz” oli Suomi24:ssa varsin osuvasti tiivistänyt vastauksen otsikon kysymykseen:

  • Jos kyseessä on rikos, poliisille.
  • Jos kyseessä on epäasiallinen käytös, taloyhtiön hallitukselle.
  • Jos isännöitsijä perii maksamattomia vastikkeita, peilille.