Jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö

”Jos firmoja johdettaisiin näin kuin taloyhtiöitä niin aika synkkää olisi työelämä.” Näin kirjoitti nimimerkki Muutos2018 Suomi24-keskustelussa. Millaista se sitten olisi, jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö? 

Jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö, asiakkaat (kuten taloyhtiössä asukkaat) käyttäisivät yrityksesi palvelua joka päivä ympäri vuoden. Asiakassuhteet kestäisivät vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Yhteydenpitoa yrityksesi ja asiakkaiden välillä olisi harvakseltaan. Pari kertaa vuodessa asiakkaasi saisi tiedotteen postiluukusta. Verkkosivuja yritykselläsi ei olisi.  

Jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö, omistajat (kuten taloyhtiössä osakkaat) eivät aina muistaisi rooliaan ja vastuitaan omistajana. Moni luulisi omistavansa yrityksesi seinät eikä osakkeita. Omistajat osallistuisivat laiskasti yhtiökokouksiin eivätkä olisi kovin kiinnostuneita yrityksesi tilanteesta. Yhtiökokousten välissä yrityksesi ei lähettäisi omistajille mitään tietoa siitä, miten heidän omaisuuttaan hoidetaan.   

Jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö, hallitustyöhön kuuluisi päätöksenteon lisäksi yrityksen sosiaalisen toiminnan organisointi. Yrityksesi hallitus järjestäisi talkoita ja ylläpitäisi asiakkaiden Facebook-ryhmää. Joskus hallitus toimisi myös erotuomarina asiakkaidenne välisissä kärhämissä.  

Jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö, yritykselläsi olisi osa-aikainen johtaja (kuten taloyhtiössä isännöitsijä), joka tekisi töitä yritykselle muutaman tunnin kuukaudessa. Sama henkilö johtaisi montaa muutakin yritystä. Hänellä olisi apuna tiimi, joka hoitaisi yhtiön käytännön asioita, kuten asiakaspalvelua, hallintoa, kirjanpitoa ja laskutusta. Asiakkaat luulisivat, että johtaja tekee myös lumityöt.  

Jos yrityksesi olisi kuin taloyhtiö, yritykselläsi ei olisi selkeitä tavoitteita eikä strategiaa ja viestintää olisi tietysti liian vähän. Mutta hei, eikös näin ole monissa muissakin yrityksissä?

Minusta hyvä isännöinti on eniten…

…talouden asiantuntijuutta, eli sitä, että seuraa ja raportoi taloyhtiön taloutta tarkasti ja niin, että asuntojen arvo nousee kohisten. Ei kun sittenkin se on erityisesti juridista ammattitaitoa, eli että ennakoi muuttuvia lakeja ja asetuksia ja huolehtii, että kaikki taloyhtiön asiat hoituvat lain mukaan.

Ei kun ei sittenkään. Hyvä isännöinti on minulle ennen kaikkea asiakaspalveluhenkisyyttä: asiakkaiden tasapuolista kohtelua sekä nopeita vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat vaikka perintöoikeutta, ilmanvaihtoa tai lemmikin kuolemanturvavakuutusta tulipalotilanteessa.

Ei kun totta kai hyvä isännöinti on minulle varsinkin hyviä verkostoja. Mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että isännöinti järjestää parhaat tekijät nyt vaikkapa putkiremonttiin.

Vai olisiko sittenkin olennaisinta, että isännöitsijä ymmärtäisi paljon tekniikasta? Olisi kätevää, jos hän tajuaisi valokuidut, laajakaistat, sähkölukot, vesimittarin etäluennan ja mitä näitä nyt on.

Tai merkitsisikö minulle kuitenkin eniten viestintä? Kyllähän nyt hyvään isännöintiin kuuluu sekin, että tuntee viestinnän lainalaisuudet, kriisiviestinnän ja että osaa kirjoittaa kaikesta kansantajuisesti.

Enkä kyllä millään haluaisi jättää määrittelyn ulkopuolelle visiointia ja kehittämistäkään. Pitää tarjota taloyhtiöille oma-aloitteisesti jotakin ihan uutta, kaikkien odotukset ylittävää. Senhän voi tehdä siinä perustöiden ohella? Eikä riitä, että on mukavaa. Sen täytyy olla paljon parempaa. Henkilökemioiden pitää toimia – kaikkien kanssa.

Mikä teidän taloyhtiöllenne on isännöinnissä tärkeintä?

Asiakkaat haluavat rohkeaa isännöintiä

Paljon puhutaan siitä, että isännöintialaa työntävät murrokseen ulkoiset muutosvoimat: asukkaat ikääntyvät ja asuvat kotona entistä pitempään, rakennusten korjaustarve lisääntyy ja asiakkaat haluavat erilaisia palveluita. Samalla päätöksenteko muuttuu entistä vaikeammaksi. Kaupungistumisen takia isännöintipalvelut erilaistuvat muuttuvien tarpeiden takia.

Olen kuitenkin varma, että isännöintialan olennaisin muutosvoima on koventuva kilpailu siitä, kuka pystyy vastaamaan parhaiten asiakkaiden nykyisiin ja kyteviin tarpeisiin ja kuka tarjoaa eniten lisäarvoa asiakkaille. Tai ehkä tärkein kysymys onkin se, kuka pystyy tarjoamaan digitalisoituvaa isännöintiä kustannustehokkaimmin.

Kilpailussa rohkein ei aina voita, mutta todennäköisesti hän on kärkisijoilla tai jopa murskaavan ylivoimainen. Uskon, että asiakkaat laittavat rohkean isännöinnin kärkisijoille, sillä rohkeus vie asioita eteenpäin.

Rohkeutta isännöinnissä on muun muassa kohdata ympärillä oleva muuttuva maailma, tehdä asiat uudella ja omalle yritykselle sopivalla tavalla sekä kohdata asiakkaat heidän tarpeineen. Rohkeutta on epäonnistuakin, koska siitä oppii monesti eniten.

Taloyhtiön parvekkeet ovat monenlaisten tapahtumien näyttämöitä

Ultra Bra yhtyeen tunnettu kappale ”Sinä lähdit pois” kertoo henkilöstä, joka seisoskelee aamuyöstä parvekkeella ja katselee loittonevaa selkää. Suomessa on yli miljoona parveketta, joten parveke on taloyhtiöissä monenlaisten elämäntapahtumien näyttämö.

Haavekuvissa elämä parvekkeella on ikuista aamukahvittelua ja loikoilua auringossa. Mediassa  taloyhtiön parveke näyttää olevan enemmänkin taistelutanner, jossa melutaan, tupakoidaan ja käristetään makkaraa sekä häiritään naapureita monin tavoin.

Parvekkeiden todellisuus lienee yhtä monimuotoista kuin elämä taloyhtiöissä muutenkin: valtaosin rauhallista ja sopuisaa, mutta paikoitellen vähän riitasointuista.

Suomalaiset ovat sääntökansaa. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että meiltä Isännöintiliitosta kysytään usein, mitä parvekkeilla saa ja ei saa tehdä. Yhteistyökumppanimme Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva on kirjannut pelisäännöistä oivallisen yhteenvedon, johon kannattaa tutustua.

Tiesitkö muuten, että parvekkeen kaiteenpuoleisen sisäseinän voi maalata vaikka pinkiksi, mutta ikkunanpuoleista seinää ei saa maalata ilman taloyhtiön lupaa? Kotitalo-lehden juttu kertoo, miksi näin on.

Monella parvekkeella tarvitaan maalauksen lisäksi muutakin korjausta. Merkittävä osa parvekkeista on 1950-, 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa taloissa, joissa julkisivu- ja parvekeremontit ovat ajankohtaisia. Isännöitsijät valmistelevatkin taloyhtiöiden hallitusten kanssa kymmenien tuhansien parvekkeiden korjauksia vuosittain.

Parvekeremontti voidaan nykyään tehdä jopa niin, että rapistuneet parvekkeet leikataan kokonaan irti talosta ja tilalle rakennetaan uudet ja entistä ehommat.

Pidetään parvekkeet kunnossa, jotta sieltä voi katsella ja kokea elämää jatkossakin.

PS. Kokosin työkavereiden kanssa Minä katselin parvekkeelta soittolistan kappaleista, jotka tapahtuvat taloyhtiössä. Puuttuuko listalta mielestäsi oleellisia kappaleita? Jos, niin vinkkaa niistä kommenttikentässä.

Kuka on kaiken tekemisen takana taloyhtiöissä?

Bongasin mediasta taloyhtiöaiheisia otsikoita parilta viime kuulta:

Fiksu taloyhtiö huolehtii palovaroittimien kunnosta.

Taloyhtiö tempaisi itsenäisyyden kunniaksi.

Taloyhtiö päivitti pelastussuunnitelman.

Pääurakointi taloyhtiöiden urakkasuosikki.

Asunto-osakeyhtiöiden tarve asumisneuvontaan kasvanut.

Taloyhtiöiden on aika miettiä sähköautojen latauksen toteuttaminen.

Taloyhtiöt tuntuvat hommailevan kaikenlaista, mutta oikeastihan taloyhtiöt eivät tee mitään. Kaiken takana on ihminen. Meillä on Kotitalossa yksi sääntö ylitse muiden: kerromme selvästi, kuka tekee ja mitä. Hallitus, isännöitsijä, osakkaat vai asukkaat? Vai kenties huoltoyhtiö, siivouspalvelu, poliisi tai isännöinnin asiakaspalvelu?

Aina tekijää ei ole ihan yksinkertaista määritellä, mutta tosielämässä on pakko valita. Nimittäin jos taloyhtiön pitäisi saada jotain hoidettua, mutta tehtävä ei kuulu kellekään nimetylle henkilölle tai ryhmälle, homma jää varmuudella levälleen.

Kun katsot noita otsikoita, tiedätkö tai arvaatko, kuka tai ketkä olivat niiden takana? Tiedätkö, mitkä asiat ovat sinun kontollasi? Jos et, on aika ottaa selvää. Esimerkiksi lukemalla Kotitalo-lehteä.

Pyhän kolminaisuuden taloyhtiössä muodostavat hallitus, isännöinti ja osakkaat. Kaikkien kolmen pitää tietää oma tärkein tehtävänsä: Osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa. Hallitus selvittää osakkaiden mielipiteet ja linjaa toimintaa niiden perusteella. Isännöinti pitää kokonaisuuden hallinnassa ja tuo hallituksen pöydälle ne asiat, jotka vaativat päätöksiä. Tällä tiimityöllä tehdään onnellisia taloyhtiöitä. Tai siis ihmisiä.