Missä on yleisavaimen paikka?

Eikö olisikin helppoa, että hallituksen jäsenet kävisivät avaamassa yleisavaimella oven asukkaalle, jolta on jäänyt avain kotioven taakse? Aikaa ja rahaa säästyisi eikä avaimiaan tiuhaan unohtelevien lasten tarvitsisi yksin odotella pihalla.

Näin toimittiin aikoinaan eräässä taloyhtiössä vuosikymmeniä, kunnes hallitus alkoi pohtia, miten vakuutusyhtiö suhtautuisi, jos yleisavain katoaisi tai varastettaisiin ja koteihin murtauduttaisiin.

Isännöin tuolloin taloyhtiötä ja otin asiasta selvää.

Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että hallituksen jäsen voi säilyttää yleisavainta, mutta sen pitää olla turvassa kassakaapissa. Riittääkö rautakaupasta ostettu kaappi vai pitääkö kaapin olla virallinen kassakaappi? Onko tekninen tila riittävän turvallinen paikka? Pitääkö kaappi olla pultattu kunnolla seinään? Missä itse kassakaapin avainta säilytetään? Onko se seuraavassa ”turvakaapissa”? Mihin avainten säilytysketju päättyy? Ja kuka enää muistaa sitä?

Vakuutusasioiden lisäksi on tiedettävä, kenelle huoneiston oven voi avata. Huoltomies tarkistaa aina henkilöllisyyden. Tarkistaako hallituksen puheenjohtaja tai jäsen? Tietääkö hän, jos jonkun ex-puolisolla on vaikkapa lähestymiskielto?

Summa summarum: yleisavaimen ainoa oikea säilytyspaikka on huolto- tai isännöintiyrityksessä.

Kuka hyötyy isännöinnin verkostoista?

Otsikon kysymys nousee säännöllisesti keskusteluun. Ketä isännöinnin verkostot ensi sijassa hyödyttävät – isännöintiyritystä vai sen asiakasta?

Asiakastaloyhtiöiden tarvitsemien palvelujen hankinta ja ylläpito on yksi isännöinnin ydintehtäviä. Isännöintiyrityksen verkosto on rakentunut vuosien mittaan helpottamaan taloyhtiöiden asioiden hoitoa. Siihen on valikoitunut palveluntuottajia, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä ja vastuunsa kunnolla.

Isännöintiyrityksen luottokumppaneissa on parhaimmillaan monen eri alan toimijoita, kuten korjausrakentamisen, kiinteistönhuollon, siivouksen, talotekniikan, suunnittelun, valvonnan, vakuuttamisen, rahoituksen, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijoita. Lue loppuun

Tulokset ratkaisevat

Vuosien saatossa taloyhtiöt ja erityisesti isännöinti ovat nousseet keskusteluun julkisuudessa. Me isännöintialalla olemme tätä halunneetkin, koska keskustelu osoittaa, kuinka merkittävästä asiasta on kyse. 400 miljoonan euron kokonaisliikevaihdolla isännöinti on pieni ala, mutta yhteiskunnallisesti ja meille suomalaisille tärkeä.

Julkinen keskustelu on nykyään provosoivaa ja pyrkii etsimään ongelmia. Suomen Kuvalehdessä 14.5.2017 toimittaja Kustaa Hulkko teki juuri näin. Otan esiin jutun käsittelemät tärkeimmät kipupisteet. Lue loppuun

Faktoja isännöintialasta

Isännöintiala tunnetaan edelleen huonosti ja julkisuudessa törmää aika ajoin erilaisiin väärinkäsityksiin. Viimeksi Suomen Kuvalehti julkaisi mielipidekirjoituksen, joka perustui enemmän oletuksiin kuin tutkittuun tietoon. Tietoa isännöinnistä kuitenkin löytyy. Tässä muutama fakta, joista toivottavasti on iloa niin isännöintialaa seuraaville toimittajille kuin asiakkaillekin. Lue loppuun

Putkiremontti häämöttää? Korkea aika hankkia taloyhtiösivut.

Putkiremontit ovat saaneet tänä keväänä kiitettävästi palsta- ja ilmatilaa julkisuudessa. Mm. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri, Helsingin Sanomat ja Ylen Kova Talous -ohjelma ovat herätelleet keskustelua. Aihe on ajankohtainen monelle, koska suuri osa taloyhtiöistämme on putkiremontti-iässä.

Putkiremontti synnyttää kuhinaa myös taloyhtiön sisällä. Ennen kuin hallitus ja isännöinti alkavat valmistella putkiremonttipäätöksiä on tärkeää varmistaa, että taloyhtiön viestintäkanavat ovat kunnossa. Putkiremontti on sen kokoluokan ponnistus, että sen valmistelusta alkaen tarvitaan monikanavaista ja aktiivista tiedotusta. Harvakseltaan postiluukusta jaettava paperitiedote ei enää riitä. Lue loppuun