Kodin arvosta huolehtiminen ennaltaehkäisyn kuningaslajiksi

Ongelmien ennaltaehkäiseminen on tylsää. Ei motivoi tehdä toimenpiteitä, joiden seuraukset näkyvät vasta kahdenkymmenen vuoden päästä, eivätkä ehkä kovin ilmeisinä sittenkään. Vaikka tiedän, että ennakoivan toiminnan laiminlyönti voi tulla myöhemmin vastaan kaikessa karmeudessaan, kuten elintapasairauksina ja taloudellisena ahdinkona, en jaksaisi ihan vielä välittää.

Hampaidenhuolto on ennaltaehkäisyn kuningaslaji, onnistunut esimerkki siitä, miten puuduttava ennaltaehkäisy voi juurtua osaksi jokaisen arkea. Miten hammashuolto sen teki?

Ensin tapahtui yhteiskunnallinen muutos: hammashoito tuli 1980-luvulla sairausvakuutuksen piiriin. Toiseksi tuli valistus, joka sai vanhemmat hammashoitohysteriaan ja lapset lukemaan tarrasta lavuaarin yläpuolelta: ”Nököhampaalla vasta on mukava olo. Puhdas on jokainen hampaankolo.”

Sitten tuli ohjeistus: pesu aamuin illoin, xylitol-purkkaa ja -pastilleja. Rinnalle systemaattiset tarkastukset ja hoito: Jos tulee reiänalku, pestään paremmin. Jos tulee reikä, paikataan heti, ettei jouduta kalliiseen juurihoitoon. Viimeistelynä mielikuvamyynti: valkoinen hymy, menestyvän ihmisen muotokuva.

Sama ennaltaehkäisyn arkikulttuuri pitäisi saada taloyhtiöiden kunnossapidon pitkäjänteiseen suunnitteluun. Miten se tehtäisiin?

Ensin laki vaatisi kunnossapitotarveselvityksen paljon nykyistä viittä vuotta pidemmälle ja selvitykseen vaadittaisiin aikataulu ja arvio kustannuksista. Sitten asunto-omaisuuden hoitamisesta tulisi osa koulujen yhteiskuntaopin opetusta. Seuraavaksi annettaisiin toimintaohjeita, ja lopulta vielä harjoiteltaisiin mielikuvamarkkinointia koko maassa: mainoksissa istuisi tyytyväinen osakas taloudellisesti turvatussa oman elämänsä valtaistuimessa.

Kunnossapitovastuun kiemurat on isännöinnin ydinosaamista

Kunnossapitovastuu taloyhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain mukaan. Äkkiseltään asia tuntuu yksinkertaiselta: katsoo vain oikeasta kohdasta taulukkoa. Esimerkiksi hanat ovat yhtiön vastuulla, joten kun vaikka wc:n hana rikkoutuu, taloyhtiö korjaa sen.

Elävä elämä on kuitenkin paljon monimuotoisempaa: hanaesimerkistä syntyy heti ainakin viisi variaatiota:

1. Yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että osakas vastaa kaikista hanoista. Yhtiöjärjestys menee lain edelle ja osakas itse hankkii korjaajan.

2. Osakas on rakentanut huoneistoon sitten toisen wc:n ja nyt rikkoutuva hana onkin tämän wc:n hana. Taloyhtiö ei vastaa kuin yhdestä perustasoisesta wc:n hanasta, eli osakas maksaa hanan korjaamisen.

3. Asunnon ylimääräinen wc on rakennettu jo rakennusvaiheessa, kun ensimmäisen omistaja tilasin muutostyön suoraan rakennuttaja-myyjältä. Vaikka wc-tiloja on ollut asunnossa ”alun perinkin” kaksi, osakas on silti vastuussa ekstrahanasta.

4. Osakas on asennuttanut remonttinsa yhteydessä sähköisiä osia sisältävän erikoishanan. Kyse ei ole enää perustasoisesta hanasta, joten korjaaminen kuuluu osakkaalle.

5. Erikoisen hanan onkin hankkinut joku osakas 80-luvulla, mutta taloyhtiön teettämässä saneerauksessa on päädytty asennuttamaan kaikkiin wc-tiloihin samanlaiset hanat. Yhtiön päätöksin on nostettu perustasoa eli hanasta vastaakin yhtiö.

Kunnossapitovastuun kiemuroiden selvittäminen on isännöitsijän ydinosaamista.

Arvailusta ei kannata maksaa – ammattitaidosta kannattaa.

Järvenpääläisten taloyhtiöiden tapaus

Kuva: Kaisa Leiwo

Järvenpääläisten taloyhtiöiden tapaus on puhututtanut kiinteistöalaa, viimeisimpänä asiaa kommentoi Rakennuslehden blogikirjoituksessa diplomi-insinööri Aarno Karttunen. Karttunen nostaa framille kaksi tärkeää asiaa: rakentamisesta puuttuvan ammattiylpeyden, joka johtaa ei-niin-laadukkaaseen rakentamiseen sekä viranomaisvalvonnan nimellisyyden. Kirjoitus kaipaa kuitenkin taloyhtiörakennuttamisen roolien sekä sopimussuhteiden selkeyttämistä. Lue loppuun

Parveke kutsuu

Kuva: Kaisa Leiwo

Kuva: Kaisa Leiwo

Kevään tullen lehdissä on houkuttelevia juttuja ja vinkkejä parvekkeiden sisustamiseksi ja koristamiseksi. Parveke onkin monen kerrostalohuoneiston kesäpiha, jolla oleskellaan ja vietetään aikaa heti säiden lämmetessä, varsinkin jos se sattuu vielä olemaan lasitettu.

Parveke myös puhuttaa paljon taloyhtiöissä. Suosituimpia aiheita vuodesta toiseen ovat parvekelasituksen asentaminen ja kustannusten jakautuminen, parvekkeiden kunnossapitovastuut, parveketupakointi sekä parvekegrillaus. Lue loppuun

Onko ammeen poistaminen riskiratkaisu?

Usein ihmiset luulevat, ettei kylpyhuoneen lattiassa ole vedeneristettä, jos sitä ei ole heti laattojen alla. Kuitenkin tuhansissa suomalaisissa kylpyhuoneissa – eritoten 50-70-luvulla rakennetuissa – vedeneriste on tyypillisesti syvemmällä lattiarakenteessa, eikä seiniä ole vedeneristetty lainkaan. Missä menee yhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun raja tällöin? Entäs mitä asiaan vaikuttaa se, että alkuperäinen rakenne oli suunniteltu toimimaan ammeen kera ja nyt huoneiston osakas on mennyt poistamaan ammeen? Lue loppuun