Riittämätön kiinteistönhuolto ei ole aina huoltoyhtiön vika

Taloyhtiöissäni järjestettiin viikonloppuna pihatalkoot, jossa muuten hyväntuulinen porukka valitti vähän väliä yhdestä aiheesta, nimittäin kiinteistönhuollosta.

Osakas yksi toisensa jälkeen syytti huoltoa siitä, että se ei ollut puhdistanut pihaa lehdistä. Kysyttäessä kenelläkään ei ollut kuitenkaan käsitystä taloyhtiön ja huollon tekemän sopimuksen sisällöstä.

Huolto tekee juuri sen, mitä sen kanssa sovittu ja osa huollon tekemistä töistä voi kuulua huoltosopimukseen tai olla erikseen tilattavia. Kehotankin ensin selvittämään sopimuksen sisällön ja vasta sen jälkeen reklamoimaan, jos siihen edelleen on tarvetta.

Kiinteistönhuolto on taloyhtiöissä yksi eniten asumismukavuuteen ja -turvallisuuteen vaikuttavia asioita, ja sen merkitys korostuu talvella lumen ja jään takia. Onkin käsittämätöntä, miten huonosti monessa taloyhtiössä viestitään kiinteistönhuollon kanssa tehdyn palvelusopimuksen sisällöistä osakkaille ja asukkaille.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen mukaan hallitus ja isännöinti sopivat siitä, miten taloyhtiön viestintä hoidetaan. Palvelusopimuksia ei tietenkään pidä avata osakkaille ja asukkaille kohta kohdalta, vaan kertoa niiden pääkohdista ymmärrettävällä tavalla. Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton ja oikeusministeriön yhdessä laatima suositus on kuitenkin valitettavan kaukana käytännöstä.

Itselläni ei ole ollut huollosta reklamoitavaa, ja pidän pihatalkoita taloyhtiön valitsemana keinona säästää huollon kustannuksista. Olen tottunut taloyhtiöni niukkaan viestintälinjaan, ja tarpeen tullen selvitän asiat itse. Helpompaa ja tasapuolisempaa kuitenkin olisi, että kaikilla olisi sama tieto taloyhtiön sopimuksista ja käytännöistä.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-osastolla 2.11.2018.

Remontti edessä? Näin otat asbestin oikein huomioon

Nyt ei ole tarkoitus puhua joulusiivousten tekemisestä, vaikka nurkan takana sekin urakka odottaa. Ei, nyt on framilla ihan toisentasoiset pölyt kuin villakoirat.

Nimittäin asbestipöly. Asia, joka olisi kiva lakaista maton alle remontin suunnittelussa, kun ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoahan se vain tietää. Eikä remonttikaan ehtisi jouluksi valmiiksi, tuumii Oskari Osakas suunnitellessaan 70-luvun alussa rakennetun rivitaloasuntonsa alkuperäiskunnossa olevan kylpyhuoneen saneeraamista 2020-luvun vaatimuksia vastaavaksi.

Harmillista, että moista myrkkyä onkin männävuosina käytetty rakentamisessa ja rakennusmateriaaleissa. Isännöitsijältä Oskari oli muutostyöilmoitusta toimittaessaan kuullut, että asbestia on käytetty 50-80-luvuilla putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa…Voi hyvänen aika.

Melkoinen virkaintoilija tuo isännöitsijä, ja oli vielä sitä mieltä, että hänen osakkaana kuuluisi huolehtia siitä, että asbestipöly ei pääse asunnossa remontin yhteydessä valloilleen. Oskari Osakas on ehdottomasti sitä mieltä, että taloyhtiö saa kyllä moiset selvittelyt ja ylimääräiset purkukustannukset maksaa. Eihän hän ole sitä asbestia sinne rakenteisiin ollut laittamassa. Viatonhan hän on.

Mutta mietitäänpä, olisiko isännöitsijä sittenkin ollut oikeassa. Oskari googlettaa ja päätyy työsuojelun nettisivuille. Siellä kerrotaan, että työnantajalla on ensisijainen velvollisuus ehkäistä asbestipölylle altistumista. Mutta kyllä, oikeassa isännöitsijä näköjään oli: rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia ja huolehtia asbestin löytyessä, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä. Sen verran Oskarikin on rakentamisen kanssa ollut tekemisissä, että ymmärtää olevansa oman kylppäriremonttinsa rakennuttaja. Hänhän tässä urakoitsijan valitsee, kaakelin värit päättää sekä koko lystin maksaa.

Oskari lueskelee lisää ja huomaa, että asbestin selvittäminen ei olekaan ihan mahdoton tehtävä. Rakennusmateriaaleista otetaan näytteitä ja toimitetaan ne esimerkiksi Työterveyslaitoksen laboratorioon analysoitavaksi. Jouluna ei kyllä vielä kylvetä uudessa kylpyammeessa, mutta parempi tehdä asiat sillä lailla, että omassa kodissa on turvallista asua niin remontin aikana kuin sen jälkeenkin, Oskari päättää.

Oskari ryhtyy tuumasta toimeen, ottaa näytteet ohjeiden mukaisesti ja toimittaa ne Työterveyslaitokselle. Parin viikon kuluttua analyysivastaus kilahtaakin sähköpostiin. Oskarin iloksi asbestia löytyy vain vähäisessä määrin. Toki sekin täytyy purkaa asbestityölle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Onneksi isännöitsijällä oli vinkata useita eri firmoja, joilla on pätevyydet asbestitöiden tekemiseen. Oskari pyytää ja saa kaikilta vinkatuilta yrityksiltä tarjoukset purkutyöstä. Nyt vain parasta tekijää valitsemaan, Oskari myhäilee. Kyllä tämä remontti tammikuun lopussa näyttäisi jo valmistuvan.

Terveellisiä ja turvallisia remontteja itse kullekin.

Sähköiset lukot yleistyvät taloyhtiöissä

Taloyhtiömaailmassa tapahtuu. Kuluneen vuoden aikana muun muassa avainturvallisuus on kehittynyt huomattavasti ja taloyhtiöille hankitaan sähköisiä avaimia ja lukkojärjestelmiä yhä enemmän.

Lukituksen uusimisen syy voi olla turvallisuuden parantaminen ja samalla väärinkäytösten ja rikosten kuten kellarimurtojen selvittäminen voi helpottua. Sähköiset lukot keräävät informaatiota, joka on tarvittaessa luettavissa lukoista tai lukkojärjestelmästä.

Monet asukkaat pelkäävät kuitenkin, että kun sähköiset avaimet yleistyvät, isännöitsijä voi valvoa, missä asukkaat liikkuvat esimerkiksi mihin aikaan asukkaat tulevat illalla kotiin.

Sähköisiä avaimia ja lukkoja käytetään taloyhtiössä kuitenkin lähinnä ulko-ovissa ja ovissa, joiden kautta kuljetaan taloyhtiön yhteisiin tiloihin. Asukkaiden omien huoneistojen ovien lukot ovat usein edelleen mekaanisia, eikä niihin siten jää käytöstä tietoja.

Jos taloyhtiö ottaa käyttöön sähköisen lukitusjärjestelmän, on käyttöönotosta tiedotettava asukkaille. Käyttöönotto edellyttää enemmistöpäätöksen tekemistä yhtiökokouksessa, koska hankintakustannukset ovat yleensä merkittäviä. Erillisiä suostumuksia osakkailta ei kuitenkaan edellytetä.

Kun taloyhtiö päättää sähköisen kulunhallintajärjestelmän hankinnasta, on hyvä tunnistaa, että järjestelmän tiedoista muodostuu henkilörekisteri. Samalla kun asukkaille viestitään sähköisen järjestelmän käyttöönotosta, kerrotaan miten henkilötietoja kerätään, säilytetään ja käytetään.

Sähkölukitus toimii niin, että kun asukas käyttää avaintansa, siitä jää merkintä lukkoon, joka yleensä on yleisten tilojen lukko. Vain poliisiviranomainen tai rikoksia tutkiva viranomainen pääsee käsiksi lukkoihin kerättyihin tietoihin, koska avainten käyttötietoja kerätään nimenomaan rikosten selvittämiseksi. Edes isännöitsijällä tai hallituksen puheenjohtajalla ei siis ole oikeutta tarkistaa näitä tietoja.