Mitäpä, jos antaisit sähköiselle keskustelulle mahdollisuuden?

Satunnaisia kohtaamisia taloyhtiön rappukäytävässä tai keskusteluja pihatalkoissa haravanvarteen nojaten pari kertaa vuodessa, ja tietty harvakseltaan myös nimettömiä heippalappuja. Tosi monissa taloyhtiöissä muiden asukkaiden kanssa ollaan varsin vähän tekemisissä.

Keskustelukulttuurin lisääntyminen voisi tehdä taloyhtiöissä paljon hyvää. Yhteishenki ja turvallisuudentunne kasvaisivat. Taloyhtiön asiat koettaisiin enemmän omiksi. Villeimmät epätietoisuudessa sikiävät huhut ja väärinymmärrykset todennäköisesti vähenisivät.

Taloyhtiön sähköisillä keskusteluryhmillä asukkaiden ja osakkaiden väliseen vuorovaikutukseen voitaisiin tuoda aivan uudenlaista tehoa. Kun kanava valitaan oikein, voidaan saada paljon hyvää aikaan.

Kotitalo testasi erilaisia taloyhtiön sähköisiä keskustelukanavia taloyhtiöviestinnän konsultti Heidi Selkäinahon johdolla. Selkäinahon mukaan yhteinen keskusteluryhmä parantaa taloyhtiön tiedonkulkua, vaikka kaikki eivät olisikaan mukana. Hän kertoo, että hyvä tulos on, jos noin puolet porukasta innostuu.

Näkökulma on virkistävä. Torppaamme uuden teknologian käyttöönoton nimittäin helposti sillä perusteella, että ajattelemme, että emme kuitenkaan saa kaikkia mukaan.

Toinen seikka, joka hidastaa sähköisten keskusteluvälineiden käyttöönottoa, on asenne, eli negatiivinen suhtautuminen uuden teknologian käyttöönottoon. Siihen puree matalan kynnyksen kokeilu. Nimittäin: Jos väline on huono, se jää käyttämättä. Jos se on hyvä, siihen jää koukkuun. Jos se on tarpeellinen, ei kohta enää ymmärrä, miten koskaan pärjäsi ilman.

Lue lisää Selkäinahon ajatuksia ja katso neljän eri keskustelukanavan tähtiluokitus.

Ratkotaanko sinun taloyhtiössäsi oikeita ongelmia?

Kaikkea kaikille ei ole hyvä lähtökohta taloyhtiöiden digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Kuitenkin ”peruspaketti” olisi hyvä olla kunnossa, kuten hyvällä ja ajankohtaisella sisällöllä varustetut taloyhtiösivut. Riittämätön viestintä ja huono tiedonkulku ovat taloyhtiöiden yleisimpiä ongelmia.

Jotta asumisen palveluita voidaan digitalisoida asukkaiden parhaaksi, pitää taloyhtiön tarpeiden olla tiedossa. Isoissa, nuorten aikuisten suosimassa taloyhtiössä on todennäköisesti eri haasteet ja tarpeet kuin pienemmässä, iäkkäämpien asukkaiden yhtiössä.

Mitkä ovat sinun taloyhtiösi keskeiset ja usein toistuvat ongelmat? Asumisen arki saattaa helpottua huomattavasti, kun muutamiin keskeisimpiin ja yleisimpiin ongelmiin löydetään ratkaisut.

Ennen kuin asioita voi ratkaista, pitää tietää ongelmakohdat. Asukkaiden toiveita ja tarpeita olisi hyvä kartoittaa säännöllisesti, ja kätevä väline tähän on Talokysely.fi. Kysy omalta isännöitsijältäsi, voisiko palvelun ottaa käyttöön sinunkin taloyhtiössäsi. Säännölliset asukaskyselyt antavat oikean suunnan ja selkärangan taloyhtiön kehittämiselle.

Ensisijaisten kehittämiskohteiden lisäksi asukaskysely saattaa paljastaa asioita, joita ei kannata alkaa kehittää ensimmäisenä. Kaiken ei tarvitse olla digitaalista ja vaikka tietyt asiat ovat toiselle taloyhtiöille tärkeitä, ne eivät välttämättä ole ensisijaisia omassa taloyhtiössäsi.

Ei kehitetä tai kyllä kehitetään -päätösten pitäisi olla yhtä mietittyjä ja perusteltua. Tällöinkin asukaskyselyt ovat hyvä selkäranka priorisoinnille.

Palveluiden digitalisoimisen pitäisi tarkoittaa parempia palveluita arjen todellisiin haasteisiin. Kysymällä palveluiden tulevilta käyttäjiltä eli asukkailta päästään jo pitkälle matkalla kohti parempia asumisenpalveluita.

Näin hyvää taloyhtiöasumista voi kehittää askel askeleelta

Mistä koostuu hyvä asumiskokemus taloyhtiössä? Elämäntilanteeseen ja kukkarolle sopiva asukkaan oloinen koti mukavalla asuinalueella, hyvien palveluiden äärellä? Kivat naapurit? Tunne, että kaikki omaan asumiseen liittyvä sujuu ilman suurempia ponnisteluja?

Meille taviksille oman kodin hankinta on elämän isoin investointi ja asuminen ainakin asuntovelalliselle kuukausittainen isoin menoerä. Kodin sisustaminen, hyggeily, kotoilu ja niin edelleen ovat tämän päivän trendejä, asuntosijoituksen hoitaminen sen sijaan ei. Tämä näkyy muun muassa siinä, että taloyhtiön hallituksessa istuu usein samat vanhat kasvot.

Myöskään yritykset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita kehittämään asumisen palveluita. Niitä on tarjolla hämmästyttävän vähän, vaikka anturit ja muu teknologia sekä niiden avulla rakennetut digitaaliset palvelut mahdollistavat monipuolisen asumisen palveluvalikoiman kehittämisen.

Juuri digipalvelut lisäisivät suomalaisten asumisessa arvostamia asioita: turvallisuutta ja rauhallisuutta sekä palveluiden saatavuutta.

Hyvän asumiskokemuksen takana toimii laadukas isännöinti, joka johtaa taloyhtiöitä ja hoitaa taloutta. Asumisen viihtyisyyttä luovat hyvä kiinteistöhuolto ja siivous.

Asukastyytyväisyyttä sekä luotettavuuden ja turvallisuuden tunnetta lisäävät tiedon hyvä kulku taloyhtiössä. Onko teidän taloyhtiössänne jo käytössä taloyhtiösivut, jossa on ajankohtaista tietoa taloyhtiöstänne ja asumisesta, esimerkiksi remontti-ilmoituksen jättämisestä?

Hyvää asumiskokemusta voi kehittää askeleittain seuraavasti:

  • Perusasiat kuntoon: hyvä isännöinti, monipuolisesti asukkaita edustava taloyhtiön hallitus sekä toimiva huolto ja siivous.
  • Tieto kulkemaan: Taloyhtiösivuille tietoa ajankohtaisista taloyhtiön asioista sekä vastauksia arjen asumisen kysymyksiin.
  • Johdetaan taloyhtiötä pitkäjänteisesti ja strategisesti sekä lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia: Päätetään taloyhtiöstrategiasta, joka pohjautuu asukaskyselyihin.
  • Panostetaan asumisen palveluihin: Digitalisoimalla nykyisiä, esimerkiksi saunavuorojen varauksia, tai kehittämällä aivan uusia palveluita. Tällainen voi olla esimerkiksi huoltomiehen automaattinen tarkastuskäynti, kun asunnon seinissä olevat anturit ovat ilmoittaneet kohonneita kosteuslukemia.

Millä tasolla teidän taloyhtiössä panostetaan hyvään asumiskokemukseen?

Seniorit ovat jo netissä, taloyhtiöt vasta matkalla

Lähes kaikilla elämänalueilla sähköinen asiointi jo sujuu, mutta taloyhtiössä yhteys pätkii. Lentokoneeseen voit valita ja maksaa paikan kotisohvalta, mutta pyykkivuoron varaaminen ei onnistu.

Hidas kehitys johtuu isännöitsijöiden mukaan siitä, että taloyhtiöiden hallituksiin on valikoitunut niitä iäkkäitä ihmisiä, joilla ei ole älypuhelinta, tietokonetta tai edes sähköpostia. He eivät ole nähneet tarvetta hankkia kotitaloon sähköisiä palveluita.

Muutoksen tuulet puhaltavat nyt reippaasti. Suomen 1,5 miljoonaa eläkeläistä ovat siirtyneet vauhdilla digiaikaan. Tilastokeskuksen mukaan internetiä käyttää 65–74-vuotiaista 74 prosenttia ja yli 75-vuotiaista 31 prosenttia.

Valtaosa isännöintiyrityksistä haluaa tuoda taloyhtiöt digiaikaan. Muutto- tai remontti-ilmoituksen tekeminen tai isännöitsijäntodistuksen tilaaminen onnistuu jo useimmiten verkossa, kertoo Isännöintiliiton digiselvitys.

Ensin verkkopalvelu kuntoon

Taloyhtiön digipolulla ensimmäinen kuntoon laitettava asia ovat taloyhtiösivut. Ne ovat tietovarasto, jonka kautta tieto ja palvelut ovat jatkuvasti asukkaiden ja osakkaiden käytettävissä. Joka neljäs isännöintiyritys tuottaa asiakkailleen verkkosivuja ja moni rakentaa sivuja parhaillaan.

Suuret peruskorjaukset patistavat taloyhtiöitä siirtymään sähköiseen tiedonkulkuun. Esimerkiksi putkiremontin valmistelun ja suunnittelun aikana viestintä ja keskustelu osakkaiden kanssa käy vilkkaana ja vaatii isännöinniltä paljon aikaa. Sen sijaan, että isännöitsijä vastaa osakkaiden kysymyksiin yksitellen ja viiveellä, tietoa ja aineistoa voisi jakaa 24/7 taloyhtiön verkkopalvelussa.

Iäkkään asukkaan arkea helpottaa, jos hän voi korjaushankkeen aikana antaa taloyhtiön verkkopalvelun tunnukset kauempana asuvalle lapselleen. Näin tämä pysyy helposti ajan tasalla taloyhtiön tapahtumista.

Sitten opastetaan asukkaat

Kaikenikäiset ihmiset siirtyvät käyttämään sähköisiä palveluja, kun niiden käyttäminen on houkuttelevaa, eli helppoa ja hyödyllistä. Käyttäjät eivät kuitenkaan löydä taloyhtiösivuille itsestään, ja asukkaita ja osakkaita onkin opastettava asioimaan verkossa.

Hyvä tapa aloittaa on tehdä sähköinen kysely asukkaille ja osakkaille, ja esitellä sen tulokset yhtiökokouksessa. Näin saadaan kaikkien ajatukset ja ideat esiin. Kyselyyn vastaaminen voi tapahtua taloyhtiösivuilla ja myös raportit voi jakaa siellä. Näin lisätään avoimuutta ja luottamusta taloyhtiön asukkaiden, osakkaiden, hallituksen ja isännöinnin kesken.

Laajempi kirjoitukseni samasta aiheesta julkaistiin Kalevassa 17.9.2017. Voit lukea sen täältä.

 

Miksi viestintä taloyhtiössä ei tavoita?

Kukapa haluaisi taloyhtiöönsä tilannetta, jossa arjen asiasta syntynyt väärinkäsitys kehittyy pieneksi eripuraksi saati sitten kunnon riidaksi. Tai sitä, että korjaushankkeen aikana puhelin tai ovikello soi jatkuvasti, kun asukkaat valittavat itselleen yllätyksinä tulevista asioista.

Silti näitä tilanteita syntyy jatkuvasti, ja monesti taustalla on taloyhtiön viestinnän puute.

Viestintä on välillä vähän viheliäinen juttu, kun monesti tuntuu, että mikään ei riitä. On toimivat nettisivut, joista löytyy kaikki ajankohtainen tieto. On ilmoitustaulu niitä varten, jotka eivät ehkä käytä tietokonetta. Miksi tieto taloyhtiössä ei siis kulje?

Nyrkkisääntönä voi pitää, että viestintää ei ole koskaan riittävästi. Ihmiset eivät pahastu viestien tulvasta, vaikka samaan aikaan käytettäisiin monia eri viestintäkanavia. Eri ihmiset käyttävät eri kanavia ja eri kanavat sopivat erilaisiin tilanteisiin.

Taloyhtiön monikanavainen viestintä vähentää isännöinnin ja hallituksen työmäärää ja lisää asumisviihtyisyyttä. Kotisivut kannattaa nähdä tiedon kotipesänä. Ne eivät itsessään tavoita ihmisiä, vaan heidät ohjataan sinne sähköpostien, tekstiviestien, sosiaalisen median ja paperisten tiedotteiden avulla.

Viestintä on mukana kaikissa kohtaamisissa, joten myös yhtiökokoukset ja erilaiset asukastilaisuudet, vaikkapa pihatalkoot, ovat hyviä viestintätilanteita.

Taloyhtiön viestintäsuosituksen tarkoitus on parantaa käytännön viestintää isännöinnin, hallituksen ja osakkaiden välillä. Siitä saa hyvän kokonaiskuvan taloyhtiön viestintää koskevista asunto-osakeyhtiölain säännöksistä ja niitä täydentävästä hyvästä tavasta.