Tietoja Aki Salo

Tarkastelen isännöintiä markkinoinnin ammattilaisen, asukkaan ja taloyhtiön hallitusjäsenen silmin. Twitter @akisalo

Konsensus taloyhtiössä vaatii asukkailta ja hallitukselta harjoittelua

Yksi yhtiökokous, 14 asukaskokousta ja kolmisenkymmentä hallituksen kokousta. Siinä asunto-osakeyhtiöni kokoussaldo viimeiseltä 12 kuukaudelta. Ei ihan normaali määrä, mutta ei taloyhtiömmekään ole ihan normaali: meillä ei ole vielä taloa.

Olen hallituksen jäsenenä ja tulevana asukkaana ryhmärakennuttamishankkeessa, joka on asukaslähtöisesti hankkinut tontin, kerännyt porukan kasaan ja kimpassa palkannut suunnittelijat, projektinjohdon ja pian myös urakoitsijan. Yhteisen näkemyksen eteen on tarvittu tuntikaupalla kokouksia, pienryhmätyöskentelyä, asukaskyselyjä ja somekeskustelua.

Kun yhteistä taloa miettii 39 ruokakuntaa, näkemyksiä on monta. Varsinkin hallituksessa on mietitty paljon sitä, miten saadaan hiljaistenkin mielipide kuuluviin. Asian selvittäminen, esittely ja avoin keskustelu ovat usein lähtökohta, mutta todellinen mielipide mitataan osakaskyselyllä tai -äänestyksellä.

Emme vieläkään ole saaneet riitaa aikaiseksi, vaikka matkalle on mahtunut aivan vastakkaisiakin mielipiteitä ja paikoin on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä. Uskon vakaasti, että se on harjoittelun ansiota. Toivon, että luomamme keskustelukulttuuri kantaa talon valmistumiseen saakka ja sen ylikin – tosin vähemmällä kokousmäärällä kuin nykyisin.

Isännöintiyhtiön markkinointi on asiakkaan etu

”Jos isännöintiyritys mainostaa, se on huono. Hyvien ei tarvitse.” Tällaiseen ajattelumaailmaan törmää isännöinnin asiakaskunnassa, mutta myös isännöintiyrityksissä. Markkinointi nähdään epärehellisenä leuhotteluna, johon joutuu alentumaan vain silloin, kun tuote ei ole kunnossa.

Ajattelutapa on väärä ja mikä pahinta, vahingollinen sekä isännöinnille että sen asiakkaille.

Isännöinti toimii markkinatalouden mekanismien mukaisesti: yritykset tarjoavat palvelujaan ja vapaat markkinat päättävät yritysten ja palvelujen elinkelpoisuudesta. Jokaisella taloyhtiöllä on oikeus laittaa isännöintiyritys vaihtoon, jos homma ei suju.
Isännöinnin palvelujen kehittäminen, järjestelmien uusiminen, työvoiman houkutteleminen ja moni muu asia onnistuu vain, jos yritys on tuottoisa. Yrityksen elinvoimaisuutta voidaan kasvattaa käytännössä kahdella tavalla: hankkimalla lisää asiakkaita tai kehittämällä lisäpalveluja nykyisille asiakkaille. Markkinointi on väline kummankin tavoitteen saavuttamiseen.

Minulle markkinointihaluton isännöintiyritys kertoo olevansa tyytyväinen asiakaskuntaansa ja tuotevalikoimaansa. En usko, että sellaisen asenteen ottanut yritys haluaa kehittää toimintaansa, tai edes pitämään laatutasoaan yllä kovin pitkään. Palvelujen kehittäminen on aina haastavaa, mutta erityisen vaikeaksi se käy silloin, kun asiakkaat alkavat kadota.

Markkinointi on paljon enemmän kuin mainontaa. Markkinointi on asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista. Markkinointi on lupaus asiakkaalle tuotetusta lisäarvosta. Ja vasta näiden jälkeen markkinointi on palveluista kertomista oikeille kohderyhmille, eli muun muassa mainontaa.

Isännöinnin asiakaskunta alkaa olla valmis kokeilemaan uudenlaista isännöintiä. Taloyhtiöstrategioiden myötä taloyhtiöt muodostavat näkemyksen yhteisestä tahtotilasta. Silloin isännöintiyritysten perinteiset palvelutarjottimet ”kaikkea kaikille” eivät herätä vastakaikua. Markkinointihenkisellä isännöintiyrityksellä olisi juuri nyt kysyntää. Kuka uskaltaa olla rohkeasti jotain uutta?