Tietoja Ida Levänen

Työssäni Isännöintiliiton Kotitalo-lehden julkaisupäällikkönä edistän hallituksen ja isännöinnin välistä yhteistyötä, jotta asumisen laatu paranisi ja kiinteistön arvo nousisi.

Taloyhtiössä pahin turvallisuusuhka voi olla seinänaapuri

Ostin työurani alkupuolella yksiön Vallilasta, joka sijaitsee Helsingin itäisessä kantakaupungissa.

Kohde valikoitui muun muassa sillä perusteella, että äitini mukaan asunnon piti ehdottomasti sijaita raitiovaunun liikennöintialueella. Toinen merkittävä tekijä oli hinta ja se, että isä tuli remonttimieheksi. Terveisiä.

Vallilan naapurikaupunginosia ovat monessa mielessä maineikkaat Kallio ja Sörnäinen. Alueen keskiluokkaistuminen oli jo tuolloinpitkällä, mutta nukkumalähiöistä ei voi puhua. Oma katuni oli rauhallinen, mutta parin kilometrin päässä sijaitsee Helsingin tunnetuin huumeidenvälitysalue, Sörnäisten ”piritori”.

Kotitalon lähistöllä riitti monenlaista vipinää. Esimerkiksi taloyhtiön häkkikellareihin murtauduttiin kolmesti lyhyen ajan sisällä. Asumiseeni liittyi siis erinäisiä taloudellisia riskejä ja muita uhkia.

Kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävin riski oli kuitenkin yllättävä: seinänaapurini, yhdeksääkymppiä lähestyvä rouva. Liikuntakyvyttömällä naisella ei ollut omaisia Suomessa. Hän oli nalkissa kodissaan, kotipalvelun varassa. Hän unohti hanan valumaan ja aiheutti kaksi mittavaa vesivahinkoa. Usein mietin, että toivottavasti mummo ei polta kynttilöitä tai tupakkaa.

Vanhukset voivat aiheuttaa itselleen ja taloyhtiölle ison laskun ja riskin. Meidän jokaisen henkinen ja fyysinen toimintakyky laskee ikääntyessä. Inhimillisten virheiden määrä kasvaa, eikä se ole oma vika.

Taloyhtiöissä voidaan passivoitua odottamaan parempia aikoja tai toimia. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto tekee hienoa työtä taloyhtiöiden kanssa Kotiturva-hankkeessa vanhusten asumisturvallisuuden parantamiseksi. Apuvälineitä ja ratkaisuja on, ne pitää vain saada käyttöön.

Tämä näkymätön pelastaja korvaa kärsimykset taloyhtiössä

Ollaan rehellisiä: taloyhtiöasumisessa on aika paljon kaikenlaista vähän nihkeää. Yhtiökokoukseen osallistuminen on tylsää, kimppaomistaminen aiheuttaa vääntöjä, kaikki eivät osaa käyttäytyä yhteistiloissa, naapuri juttelee liikaa tai liian vähän, ei ole oman pihapiirin rauhaa, mikä tahansa tyyppi voi yhtäkkiä muuttaa seinän taakse. Jos vielä päätyy hallitukseen, saa luopua omasta ajastaan ja energiastaan yhteiseksi hyväksi.

On kuitenkin yksi vähän näkymätönkin juttu, joka korvaa kaikki nämä kärsimykset: toimiva kiinteistönhuolto. Jos omakotiasuja nauttii pihatöiden tekemisestä, taloyhtiöasuja nauttii siitä, että joku toinen tekee ne. Ja kaikenlaisissa pulmatilanteissa voi aina tilata huoltohenkilön paikalle. Ei tarvitse yksin googlailla tai kärvistellä.

Katselin kesällä hiukan rivitaloasuntoja sillä silmällä. Useimmissa sopivissa kohteissa huoltotyöt hoidettiin asukkaiden talkoina. Ensin ajattelin, että juu, voisihan se olla ihanaa aloittaa raikas pakkasaamu pöllyävää lunta viskellen. Tai kyllähän sitä nyt ruohikon ajaa silloin tällöin kauniina kesäpäivänä, hyvää kuntoilua – ja säästöä.

Mutta eihän se niin mene, sovitut talkootyöt on tehtävä myös räntäsateella, helteellä ja väsyneenä. Ja jos joku ei tee, muut rehkivät hänenkin osuutensa. Loma-aikoina ja flunssakausina sitten säädetään ja ihmetellään. Ja entäs, jos jotain hajoaa? Kenen asiantuntemus riittää pikkukorjauksiin? Ettei vaan menisi jeesusteipillä ja purkalla fiksaamiseksi.

Yksi myynnissä ollut asunto oli tosi hyvä. Mutta lopulta en mennyt edes katsomaan sitä käytyäni edellä mainitut skenaariot läpi päässäni. Sen sijaan menin parvekkeelle, kallistuin sohvalle ja haistoin vastaleikatun ruohon tuoksun.

Taloyhtiössä hallitus vastaa viestinnän hankkimisesta

Helsingin Sanomissa (4.9.2018) kirjoitettiin isännöintiyritysten tarjoamista viestintäpalveluista. Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen kertoo jutussa pettyneensä taloyhtiön tiedotteisiin.

Yhä useampi odottaakin isännöintiyrityksen tuottamalta viestinnältä paljon enemmän kuin entisaikoina. Viestintää pitää olla enemmän ja yhä useammissa kanavissa. Laadukas asukasviestintä on asiantuntijatyötä, joka ei synny itsestään. Asukkaiden ja osakkaiden tyytyväisyys taloyhtiön viestintään onkin erittäin suositeltavaa selvittää vuosittaisella kyselyllä.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksessa – jota Kiinteistöliittokin on ollut laatimassa – todetaan, että hallitus järjestää asukas- ja osakasviestinnän joko hoitamalla sen itse tai ostamalla viestintäpalvelut isännöintiyritykseltä tai muulta palveluntarjoajalta. Kun suositusta lukee, ei jää epäselväksi, että asukasviestintä vaatii aikaa ja jonkun sitä tekemään.

Siksi hallituksen on tärkeää ymmärtää olevansa vastuussa isännöintipalvelun hankkimisesta ja siitä, että viestinnästä sovitaan isännöitsijän kanssa. Ihmettelen, että jos jokin palvelu tai sen hinnoittelumalli ei vastaa sitä, mitä hallitus haluaa ostaa, miksi siihen tyydytään.

Kiinteistöliitto myös epäili, että isännöintiyritykset haluavat saada liiketoimintansa kannattamaan. Epäilyksistä voi rauhassa luopua, sillä tähän varmasti pyrkivät kaikkien alojen yritykset. Ne menestyvät, joilta asiakkaat päättävät ostaa.

Mikä yhdistää autoa ja taloyhtiötä?

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista myöntää suuttuneensa liikenteessä. Miksi auton metallikuoren sisällä olemme yhtäkkiä kuin painekattilassa?

Esimerkiksi kuvittelemme, että mateleva auto tukkii tien tahallaan, vaikka tosi asiassa kuski etsii oikeaa risteystä. Tai että autokoulun autoa ajava on vain niin tyhmä, ettei tajua ajaa kovempaa, vaikka oikeasti hän on ensimmäistä kertaa ratissa.

Omat virheet kuittaamme harmittomina pikkuerehdyksinä. Hups, olin ajaa jalankulkijan päälle, joka oli astumassa suojatielle. Tai hups, oli kiireessä pakko pysäköidä pyörätien päälle.

Samalla logiikalla meidän pitäisi jalankulkijoinakin raivostua, jos edellä asteleva vahingossa lentää nenälleen ja tukkii tien. Eikö kuitenkin ole tavallisempaa, että autamme kaatuneen ylös ja kysymme, sattuiko?

Jokin siinä on, että auton suojissa voi luopua normaaleista käytöstavoista. Ajoneuvothan ne siellä liikenteessä taistelevat, eivät niiden kuljettajat. Oma auto on omaa tilaa, siellä minä itse päätän. Muut ovat vain häiriöksi.

Sama psykologinen ilmiö näkyy taloyhtiöissä. Sulkeudumme omiin kuutioihimme ja samalla voimme kätevästi luopua sosiaalisista normeista, joista pidämme kasvokkain kiinni. Toisissa kuutioissa meluavat, käryjä ja hiekkaa levittelevät kasvottomat tyypit piinaavat tahallaan.

Häiriö muuttuu kuin ihmeen kaupalla kodikkuudeksi, kun on kyse tuttujen ja mukavien naapurien elonmerkeistä. Reipas koululainen saa harjoitella pianoläksynsä ja puolikuuro pappa kuunnella uutisensa.

Moni arvostaa myös yksityisyyttään ja haluaa pitää etäisyyttä naapureihin. Tällöin voi hyödyntää Liikenneturvan ohjeet: ”Jos sappi kiehahtaa, tärkeintä on pitää ulospäin näkyvä käytös järkevänä.”

Kuka on kaiken tekemisen takana taloyhtiöissä?

Bongasin mediasta taloyhtiöaiheisia otsikoita parilta viime kuulta:

Fiksu taloyhtiö huolehtii palovaroittimien kunnosta.

Taloyhtiö tempaisi itsenäisyyden kunniaksi.

Taloyhtiö päivitti pelastussuunnitelman.

Pääurakointi taloyhtiöiden urakkasuosikki.

Asunto-osakeyhtiöiden tarve asumisneuvontaan kasvanut.

Taloyhtiöiden on aika miettiä sähköautojen latauksen toteuttaminen.

Taloyhtiöt tuntuvat hommailevan kaikenlaista, mutta oikeastihan taloyhtiöt eivät tee mitään. Kaiken takana on ihminen. Meillä on Kotitalossa yksi sääntö ylitse muiden: kerromme selvästi, kuka tekee ja mitä. Hallitus, isännöitsijä, osakkaat vai asukkaat? Vai kenties huoltoyhtiö, siivouspalvelu, poliisi tai isännöinnin asiakaspalvelu?

Aina tekijää ei ole ihan yksinkertaista määritellä, mutta tosielämässä on pakko valita. Nimittäin jos taloyhtiön pitäisi saada jotain hoidettua, mutta tehtävä ei kuulu kellekään nimetylle henkilölle tai ryhmälle, homma jää varmuudella levälleen.

Kun katsot noita otsikoita, tiedätkö tai arvaatko, kuka tai ketkä olivat niiden takana? Tiedätkö, mitkä asiat ovat sinun kontollasi? Jos et, on aika ottaa selvää. Esimerkiksi lukemalla Kotitalo-lehteä.

Pyhän kolminaisuuden taloyhtiössä muodostavat hallitus, isännöinti ja osakkaat. Kaikkien kolmen pitää tietää oma tärkein tehtävänsä: Osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa. Hallitus selvittää osakkaiden mielipiteet ja linjaa toimintaa niiden perusteella. Isännöinti pitää kokonaisuuden hallinnassa ja tuo hallituksen pöydälle ne asiat, jotka vaativat päätöksiä. Tällä tiimityöllä tehdään onnellisia taloyhtiöitä. Tai siis ihmisiä.