Tietoja Tero Heikkilä

Olen ollut Isännöintiliiton toimitusjohtaja koko sen 13-vuotisen historian ajan. Vapaa-ajalla suunnistan ja seuraan urheilua. Twitter: @teroheikkila

Kumpaan ryhmään sinun taloyhtiösi hallitus kuuluu?

Ennustan, että puolet taloyhtiöiden hallituksista on valmiina, kun kaksi tärkeää asiaa jalkautuu taloyhtiöiden arkeen tänä keväänä.

Monet taloyhtiöitä koskettavat haasteet, parannukset ja mahdollisuudet ovat jo oven takana kolkuttamassa. Niihin kannattaa suhtautua positiivisesti, osana tulevaisuuden maailmankuvaa. Ei vastustaen, kitisten tai uhkakuvina.

Ennustan, että puolet hallituksista on valmistautunut taloyhtiöelämän kevään kahteen tärkeään asiaan.

Tietosuoja (GDPR)

25.5. astuu voimaan tietosuoja-asetus, joka turvaa meidän kaikkien oikeuksia. Taloyhtiöt säilövät monia tietoja erilaisissa rekistereissä meistä kaikista. On todella tärkeää, että näiden tietosuoja on kunnossa eikä tietojamme ole väärissä paikoissa tai turhaan. Huomattavaa on myös, että digitaalinen tieto on tietosuojan kannalta monin osin paljon helpompaa käsitellä kuin paperinen.

Suomalaisten tulee voida luottaa isännöintiin ja hallitukseen tässäkin asiassa. Isännöintiliiton tutkimusten mukaan osakkailla ja asukkailla on luottamuspulaa taloyhtiöiden johtoa kohtaan. Siksi moni asukas ja osakas tulee heti tuona päivänä käyttämään oikeuttaan saada tietää, missä rekistereissä hänen tietonsa ovat.

Hallitusten täytyy olla tuolloin valmiina. Vastuu muiden osakkaiden suuntaan on suuri, ja jos juridisesta vastuusta ei huolehdi, seurauksena voi olla mittavat sakot.

Ennustan, että taloyhtiöiden hallituksista puolet on valmiina 25.5.

Ennätysvilkas yhtiökokouskevät

Yleisesti ottaen tasainen ja yleinen arvonnousu on historiaa, ja sen tajuaminen kiihdyttää keskustelua asuntojen arvosta taloyhtiöissä.

Korjausvajeen merkitys asuntojen arvoon aletaan sisäistää, ja asuntojen kysynnän hiipuminen syrjäseuduilla puhuttaa. Lainansaanti vaikeutuu, ja ihmiset alkavat ajatella asuntoja ostaessaan ostavansa enemmän omaisuutta kuin kotia. Kaiken tämän oivaltaminen jakaa taloyhtiöt aiempaa enemmän menestyjiin ja menettäjiin.

Tämän ymmärryksen lisääntymisen vuoksi ennustan ennen kokematonta vilkkautta kevään yhtiökokouksissa. Osakkaat tulevat paikalle ja kysyvät, kumpaan porukkaan me kuulumme. He ottavat myös roolia ja haastavat hallitusta. Kokouksissa myös kriittinen ääni tulee esille.

Ennustan, että puolet hallituksista on valmistautunut tähän ennätysaktiiviseen kokouskevääseen.

Kaksi syytä, miksi kiinteistönpidosta säästetään

Suomalaisten varallisuus on suuresti asunnoissa. Muutamilla niitä on useita, valtaosa kuitenkin asuu omistamassaan asunnossa. ”Oma tupa, oma lupa” on sanottu omakotitalojen toimintalogiikasta.

Meiltä tuntuu kuitenkin unohtuvan, että taloyhtiöt toimivat samalla tavalla, vastuu omaisuudesta on omistajilla.

Taloyhtiöissä ei toki voi toimia omalla luvalla, vaan yhteisellä. Tässä logiikka kuitenkin ontuu: Yhtiökokouksissa on vähän omistajia paikalla. Hallituksia on vaikea kasata, kun kiinnostusta ei ole, eivätkä hallitukset edusta osakkaita, koska hallitukseen valitaan ne harvat läsnäolevat. Kiinteistönpito ei ole pitkäjänteistä, ja siitä säästetään. Miksi?

1. Omistaminen on kallista. 50 vuoden aikana asunto maksetaan ostohinnan lisäksi kolmeen kertaan. Hoitomenoina, korjausrakentamalla ja korkoina. Emme usko tuota, vaan ajattelemme: asunto kun on kerran maksettu, se on siinä.

2. Asuntojen hinnoissa on kupla. Korjausvaje ei näy vieläkään riittävästi asuntojen hintoja laskevana tekijänä. Toivomme, että se jatkuu, koska omistuksemme on näin yliarvostettu.

Asuntomarkkinat ovat niin moninaiset, että hintatilastoja on vaikea rakentaa oikeiksi. ”Sijainti, sijainti ja sijainti” on vanha sanonta. Se pitää edelleen paikkaansa tai vain voimistuu. Asiantuntijoiden mukaan sijainnin sisällä omaisuuden arvot kuitenkin eriytyvät vauhdilla. Hyvin hoidettu ja tulevaisuutensa hyvin suunnitellut taloyhtiö nousee arvossa ja päinvastoin.

Isännöitsijäntodistuksen sisällöllä on väliä

Samalla me suomalaiset alamme ymmärtää, että isännöitsijäntodistus ei ole vain asuntokaupan tärkein paperi, vaan sen sisällöllä on väliä. Jos paperit eivät ole kunnossa, emme enää uskalla ostaa. Olemme entistä tietoisimpia tulevien korjausinvestointien vaikutuksista kauppaan, tiedämme ja myönnämme niiden tulevan. Ymmärrämme myös, että lainarahaa ei saa lainkaan tai ainakaan niin paljon, kun kyse on huonokuntoisesta taloyhtiöstä.

Uskallatko sinä hallituksen jäsenenä luoda tulevaisuutta korjausvajetta piilottamatta? Vain ne taloyhtiöt, jotka tunnustavat nykytilanteen ja alkavat rakentaa tulevaisuutta päämäärätietoisesti, menestyvät. Muissa on tuurin kauppaa, miten pääomalle käy.

Onko taloyhtiössänne luottamusta?

Luottamusta joko on tai ei, sanotaan. Jotenkin ajatellaan, että se joko syntyy henkilöiden välille tai sitten jää syntymättä. Näin varmaan onkin, mutta pysyväksi se muodostuu vain tekojen kautta. Mitä nämä luottamuksen teot ovat taloyhtiöissä?

Roolien selkeys. Taloyhtiö on ihmisten välisten keskinäisten roolien ja suhteiden summa. Osakkaiden, hallituksen ja isännöinnin keskinäiset roolit on oltava selkeät. Hallitus on päättäjä, jonka onnistuminen perustuu siihen, onko isännöinti kyvykäs tuomaan asiat tarjottimella päätettäväksi. Osakkaiden taas kuuluisi olla hallituksen näkemysten ilmentymä ja kokea, että hallitus edustaa nimenomaan heitä.

Yhteinen päämäärä. Kuljetaanko teillä kohti maalia määrätietoisesti vai ajelehditaan sinne sun tänne? Kaikki yhteisöt tarvitsevat toimiakseen yhteisen päämäärän. Jokainen taloyhtiö tarvitsee suunnan, jota kohti kulkea. Se pitää piirtää ja päättää yhdessä kaikkien osapuolten välillä. Yhdessä sovittu suunta ruokkii luottamusta. Samalla myös roolit selkeytyvät.

Avoin keskustelu. Jos tuntuu, ettei tiedä ja ympärillä salaillaan, luottamus murenee. Osakkaat vihaavat tunnetta siitä, että hallitus ei huolehdi heidän tiedontarpeestaan. Hallituksen tulee vaatia isännöinniltä aktiivista viestintää osakkaiden ja asukkaiden suuntaan. Hyvä viestinnän keino on kysyä osakkailta ja asukkailta säännöllisesti, miten meillä taloyhtiössä menee. Helpoiten se onnistuu isännöitsijän tekemällä asumisen tyytyväisyyskyselyllä.

Toiminnan läpinäkyvyys. Hallituksen tulee valvoa isännöintipalvelua, onhan se keskiössä yhteisön menestyksen kannalta. Käytännössä se tarkoittaa sopimuksen toteutumisen valvomista. Järjestelmien tulee olla sellaisia, että hallitus saa tietää, mitä isännöinti on tehnyt. Nykypäivän standardi on myös se, että hallitus näkee taloustapahtumat helposti niin halutessaan. Raha-asioissa avoin tiedonsaanti on luottamuksen perusta.

Positiivinen ilmapiiri. Positiivisen ilmapiirin merkitystäkään ei voi vähätellä. Kiitokset vievät tunnetusti pitkälle. Järjestelmät ja systeemit eivät ratkaise taloyhtiöiden menestystä vaan ihmiset. Erityisesti hallituksen vastuulla on rakentaa suhteet osakkaiden ja isännöinnin suuntiin.

Tuloksia aikaansaava, luottamuksen kulttuuri − niin taloyhtiössä kuin yrityksessäkin − syntyy sopivien toimintamallien kautta.

Uusi puheenjohtaja ihan pihalla

Olen uuden taloyhtiömme ensimmäinen puheenjohtaja. Isännöintiyritys on valittu, ja nyt haluan tietää, mikä kenenkin rooli on.

Kesällä olin isännöintiä ostamassa, ensimmäistä kertaa uudistalon tulevana hallituksen puheenjohtajana. Ajatukseni tästä kirjoitin Kotitalo-lehteen.

Nyt on vuorossa seuraava vaihe: Miten toimin isännöinnin kanssa, mikä on kenenkin rooli ja vastuu? Tuntuu vielä paljon suuremmalta tehtävältä kuin edellinen. Miten tarttuisin asiaan?

Teimme alan normiin nähden käsittääkseni edistyksellisen sopimuksen, jossa on mukana tarkkoja palvelukuvauksia. Mutta rooleja siinä ei oltu määritelty. Miksei? En minä hallituksen puheenjohtajana voi tietää, miten toimitaan. Isännöinnin pitää määritellä toimintatavat ja pelisäännöt. Se on minusta osa tuotetta.

Kaksi asiaa minua mietityttää eniten. Ensimmäinen ovat kokoukset. Kuka kutsuu koolle, kuinka usein on tarpeen, mitä asioita käsitellään? Entä voidaanko kokoontua ilman isännöitsijää?

En osaa, tunnustan. Kokonaisuus on hukassa, ja minusta isännöitsijän pitää kantaa huolta niin kuin sloganissaan lupasi. Minä haluan päästä helpolla enkä murehtia näitä. Arki on muutenkin niin hektistä, en pysty.

Vaikka meillä hallituksen jäsenillä on osaamista monista asioista, emme ole kiinteistönpidon ammattilaisia. Miksi siis edes voisimme kokoontua ilman isännöitsijää? Kai hän aina tekee meille päätösesitykset ja hoitaa sitten asiat? Näin ajattelen.

Toiseksi päätösvaltuudet mietityttävät. Mistä saan päättää? Mistä isännöitsijä saa päättää? Pitääkö minun hyväksyä, mitä isännöinti tekee, vai voinko luottaa sen osaavan itse huolehtia kaikesta? Kai jossain määritellään eurorajat valtuuksille?

Ajatukseni ovat täynnä kysymyksiä. Pääni on sekaisin. Logiikallani nämä aloittelevan puheenjohtajan ongelmat ja kysymykset tulisi ehdottomasti olla määriteltynä joko isännöintisopimuksen palvelukuvauksissa tai muuten isännöinnin toimesta. Minulle kelpaa lähes kaikki, kunhan tiedän, miten homma menee.

Toki minua hirvittää, mitä osakkaat sanovat, jos homma ei toimikaan. Juridista vastuuta en pelkää, mutta vastaan teoistani ja isännöinnistä muille osakkaille.

Ongelma ymmärretty, nyt hommiin!

Nostin pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa esiin vaatimuksen, että taloyhtiöissä tarvitaan viiden vuoden korjaussuunnitelman sijaan kymmenen vuoden suunnitelma, jotta asuntokaupoissa voidaan varautua tuleviin korjauksiin.

Sen jälkeen taloyhtiön johtaminen on ollut tapetilla mediassa erilaisissa kannanotoissa. Alla on nostoja ja linkkejä näistä jutuista, joita kaikkia yhdistää huoli suomalaisten omaisuudesta.

”Ongelmana ei mielestäni ole niinkään mekanismin, vaan tahdon puute. Asunnon omistaja ei halua nähdä korjausvelkaa, eikä halua esittää sitä mahdolliselle ostajalle, joten ei hän myöskään halua varautua siihen.”
Kim Karves Kiinteistölehden blogissa 29.8.2017.

”Asukas voi ajatella, että pihan hiekoittaminen ja jätehuollon toimivuus ovat merkkejä siitä, että kaikki on kunnossa. On aiheellista kysyä, mistä tämä johtuu. Luottavatko asukkaat sokeasti siihen, että hallitukset hoitavat tarvittavat asiat?”
Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski Talouselämässä 31.8.2017.

Taloyhtiöiden korjaussuunnitelma pitää tehdä vähintään 10 vuoden päähän.

”Moni on alkanut empiä vanhan asunnon ostamista ikävien yllätysten pelossa. Ei ihme, sillä home- ja kosteusvauriot, asunto-osakeyhtiöiden amatöörihallitusten osaamattomuus ja kertynyt korjausvelka ovat tapetilla mediassa lähes päivittäin. Enää ei ostopäätöksen kannalta ole niin ratkaisevaa, onko putkiremontti jo tehty vai vasta tulossa. Tärkeämpää ostajalle on varmistua siitä, että hyväkuntoisen asunnon lisäksi myös yhtiötä on hoidettu asianmukaisesti”.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen Talouselämässä 31.8.2017.

”Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrit osoittavat selvästi, ettei asunto-osakeyhtiön hallitusvetoinen toimintamalli takaa kaikissa tapauksissa parasta mahdollista lopputulosta. Hallituksen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten pidosta sekä muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.”
Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta Rakennetun omaisuuden tila -blogissa 1.9.2017.

”Varautuminen isoihin peruskorjauksiin paranisi, jos taloyhtiöt määrättäisiin lailla käyttämään asiantuntijoita kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen. Tällöin kiinteistön korjaustarpeesta saataisiin nykyistä todennäköisempi kuva. Nyt taloyhtiöiden hallitukset laativat kunnossapitotarveselvityksen usein itse ilman asiantuntija-apua”.
Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen Talouselämässä 4.9.2017.

Kauan on paasattu, että omaisuutemme on kiinni kiinteistöissä. Vasta nyt tuntuu, että asian ymmärtäminen on alkanut. Kaikki edellä mainittu luo positiivista kysyntää ja paineita hyville palveluille ja toimintatavoille. Nyt vain ryhdytään hommiin!