Onko osakekirjojen paikka pian paperinkeräyksessä?

Osakehuoneistorekisterin on tarkoitus olla käytössä vuoden 2019 alussa. Siis minkä?

Sähköinen osakehuoneistorekisteri, joka on osa ASREK-hanketta, ei ole maallikolle todellakaan mikään helposti avautuva asia. Jos asiaan haluaa perehtyä perinpohjaisesti, tietoa ja kirjoituksia löytää muun muassa Isännöintiliiton kattavalta Osakehuoneistorekisteri-sivustolta.

Työni puolesta muotoilen päivittäin erilaisia taloyhtiömaailmaan liittyviä, usein lainsäädäntöä koskevia asioita sellaiseen muotoon, että ne aukeaisivat mahdollisimman helposti lukijoille. Tässä kirjoituksessa yritän laittaa pähkinänkuoreen sen, mitä osakehuoneistorekisteri tarkoittaa kaltaiselleni asunto-osakeyhtiön osakkaalle.

Osakehuoneistorekisteri on samantapainen kuin ajoneuvorekisteri: siihen merkitään kaikkien suomalaisten taloyhtiöiden osakehuoneistojen omistajat samaan tapaan kuin autojen omistajat ja haltijat ovat ajoneuvorekisterissä.

Lakiehdotus rekisteristä on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on tarkoitus olla käytössä ensi vuoden alusta lähtien, jolloin kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan sähköisinä. Vanhojen yhtiöiden osakeluettelot siirretään rekisteriin kolme vuoden siirtymäajassa.

Osakehuoneistorekisteriä tulee ylläpitämään Maanmittauslaitos. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että osakeluettelo siirretään osakehuoneistorekisteriin, mutta käytännössä työn tekee isännöinti.

Mielestäni on aika hurjaa, että me osakkaat olemme joutuneet odottamaan tällaista uudistusta näinkin pitkään. Jo ensiasuntoa ostaessani vuonna 2001 ihmettelin, miten suurin omaisuuteeni oli kiinni kulahtaneessa paperisessa osakekirjassa.

Ehkä osakekirjoista tulee pian paperinkeräyslaatikkojen täytettä.

Kun asunnon omistaminen perustuu kohta sähköiseen omistajamerkintään, ei ole enää pelkoa paperisen osakekirjan kadottamisesta. Myös osakehuoneistojen käyttäminen panttina helpottuu, kun paperista osakekirjaa ei tarvitse siirrellä paikasta toiseen.

Auki olevia asioita on kuitenkin vielä paljon. Mietin muun muassa sitä, mitä paperisille osakekirjoille tehdään sen jälkeen, kun osakeluettelo on siirretty osakehuoneistorekisteriin. Käykö niille kuten vanhentuneille passeille, joista ainakin aikoinaan leikattiin kulma pois? Tunkevatko ihmiset niitä työpaikoillaan paperisilppuriin? Vai täyttyvätkö paperinkeräyslaatikot muutaman vuoden ajan mitätöity-leimalla varustetuista osakekirjoista?

Kaiken takana on…

Bongasin mediasta taloyhtiöaiheisia otsikoita parilta viime kuulta:

Fiksu taloyhtiö huolehtii palovaroittimien kunnosta.

Taloyhtiö tempaisi itsenäisyyden kunniaksi.

Taloyhtiö päivitti pelastussuunnitelman.

Pääurakointi taloyhtiöiden urakkasuosikki.

Asunto-osakeyhtiöiden tarve asumisneuvontaan kasvanut.

Taloyhtiöiden on aika miettiä sähköautojen latauksen toteuttaminen.

Taloyhtiöt tuntuvat hommailevan kaikenlaista, mutta oikeastihan taloyhtiöt eivät tee mitään. Kaiken takana on ihminen. Meillä on Kotitalossa yksi sääntö ylitse muiden: kerromme selvästi, kuka tekee ja mitä. Hallitus, isännöitsijä, osakkaat vai asukkaat? Vai kenties huoltoyhtiö, siivouspalvelu, poliisi tai isännöinnin asiakaspalvelu?

Aina tekijää ei ole ihan yksinkertaista määritellä, mutta tosielämässä on pakko valita. Nimittäin jos taloyhtiön pitäisi saada jotain hoidettua, mutta tehtävä ei kuulu kellekään nimetylle henkilölle tai ryhmälle, homma jää varmuudella levälleen.

Kun katsot noita otsikoita, tiedätkö tai arvaatko, kuka tai ketkä olivat niiden takana? Tiedätkö, mitkä asiat ovat sinun kontollasi? Jos et, on aika ottaa selvää. Esimerkiksi lukemalla Kotitalo-lehteä.

Pyhän kolminaisuuden taloyhtiössä muodostavat hallitus, isännöinti ja osakkaat. Kaikkien kolmen pitää tietää oma tärkein tehtävänsä: Osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa. Hallitus selvittää osakkaiden mielipiteet ja linjaa toimintaa niiden perusteella. Isännöinti pitää kokonaisuuden hallinnassa ja tuo hallituksen pöydälle ne asiat, jotka vaativat päätöksiä. Tällä tiimityöllä tehdään onnellisia taloyhtiöitä. Tai siis ihmisiä.

Mihin isännöinnistä voi valittaa?

Suomi24-keskustelupalstalla osui silmiin kysymys: voiko isännöitsijästä ja isännöintitoimistosta valittaa/kannella mihinkään. Valitusoikeutta ei tässä maassa ole rajattu, joten valituksia voi meistä jokainen suoltaa vapaasti. Voimme valittaa naapureille, työkavereille, someen, paikallislehteen, isännöitsijälle tai vaikka presidentille. Valittaminen voi olla ajankulua, elämäntapa ja ammattivalittajiakin kuulemma on. Lue loppuun

Mikä on taloyhtiön hallituksen tärkein tehtävä?

Sunnuntaina 11.2. Helsingin Sanomissa nimetön henkilö sanoi eronneensa taloyhtiön hallituksesta, kun eläköityneen isännöitsijän tilalle valittiin uusi, epäpätevä isännöitsijä.

Tapaus osoittaa, että hallitusjäsenet eivät ymmärrä rooliaan: hallituksen tärkein tehtävä on sopivan isännöintipalvelun hankkiminen. Jos eroaa huonon isännöintipalvelun takia, se on kuin vetäisi itse maton omien jalkojensa alta. Sen sijaan hallituksen pitäisi pohtia, minkälaista isännöintipalvelua oma taloyhtiö tarvitsee.

Olen itsekin ollut parikymppisenä taloyhtiön hallituksessa ymmärtämättä yhtään, mikä roolini on. Moni asia oli rempallaan, mutta en osannut toimia, kun tiennyt tapoja tai tehtäviäni.

Olisinpa silloin tiennyt, että minun ei tarvitse hallita tekniikkaa, taloutta tai juridiikkaa. Hallitusjäsenenä minun olisi pitänyt edustaa taloyhtiön osakkaita. Heidän mielipiteensä olisi pitänyt selvittää osakaskyselyllä. Sen avulla päätöksenteko ja isännöintipalvelun hankinta olisi sujunut paremmin.

Myös osakkaiden täytyy ymmärtää roolinsa: he valitsevat tai muodostavat hallituksen. Monien hallitusten toiminta on halvaantunutta esimerkiksi siksi, että jäsenet eivät osaa käyttää sähköpostia. Miten viestintä, päätöksenteko ja yhteistyö isännöinnin kanssa voi silloin toimia nykyaikaisesti?

Menkää yhtiökokouksiin valitsemaan taloyhtiöillenne kehityshaluiset ja eteenpäin katsovat hallitukset.

Juttu julkaistu ensimmäiseksi Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 14.2.

Kaksi syytä, miksi kiinteistönpidosta säästetään

Suomalaisten varallisuus on suuresti asunnoissa. Muutamilla niitä on useita, valtaosa kuitenkin asuu omistamassaan asunnossa. ”Oma tupa, oma lupa” on sanottu omakotitalojen toimintalogiikasta.

Meiltä tuntuu kuitenkin unohtuvan, että taloyhtiöt toimivat samalla tavalla, vastuu omaisuudesta on omistajilla.

Taloyhtiöissä ei toki voi toimia omalla luvalla, vaan yhteisellä. Tässä logiikka kuitenkin ontuu: Yhtiökokouksissa on vähän omistajia paikalla. Hallituksia on vaikea kasata, kun kiinnostusta ei ole, eivätkä hallitukset edusta osakkaita, koska hallitukseen valitaan ne harvat läsnäolevat. Kiinteistönpito ei ole pitkäjänteistä, ja siitä säästetään. Miksi?

1. Omistaminen on kallista. 50 vuoden aikana asunto maksetaan ostohinnan lisäksi kolmeen kertaan. Hoitomenoina, korjausrakentamalla ja korkoina. Emme usko tuota, vaan ajattelemme: asunto kun on kerran maksettu, se on siinä.

2. Asuntojen hinnoissa on kupla. Korjausvaje ei näy vieläkään riittävästi asuntojen hintoja laskevana tekijänä. Toivomme, että se jatkuu, koska omistuksemme on näin yliarvostettu.

Asuntomarkkinat ovat niin moninaiset, että hintatilastoja on vaikea rakentaa oikeiksi. ”Sijainti, sijainti ja sijainti” on vanha sanonta. Se pitää edelleen paikkaansa tai vain voimistuu. Asiantuntijoiden mukaan sijainnin sisällä omaisuuden arvot kuitenkin eriytyvät vauhdilla. Hyvin hoidettu ja tulevaisuutensa hyvin suunnitellut taloyhtiö nousee arvossa ja päinvastoin.

Isännöitsijäntodistuksen sisällöllä on väliä

Samalla me suomalaiset alamme ymmärtää, että isännöitsijäntodistus ei ole vain asuntokaupan tärkein paperi, vaan sen sisällöllä on väliä. Jos paperit eivät ole kunnossa, emme enää uskalla ostaa. Olemme entistä tietoisimpia tulevien korjausinvestointien vaikutuksista kauppaan, tiedämme ja myönnämme niiden tulevan. Ymmärrämme myös, että lainarahaa ei saa lainkaan tai ainakaan niin paljon, kun kyse on huonokuntoisesta taloyhtiöstä.

Uskallatko sinä hallituksen jäsenenä luoda tulevaisuutta korjausvajetta piilottamatta? Vain ne taloyhtiöt, jotka tunnustavat nykytilanteen ja alkavat rakentaa tulevaisuutta päämäärätietoisesti, menestyvät. Muissa on tuurin kauppaa, miten pääomalle käy.