Taloyhtiössä hallitus vastaa viestinnän hankkimisesta

Helsingin Sanomissa (4.9.2018) kirjoitettiin isännöintiyritysten tarjoamista viestintäpalveluista. Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen kertoo jutussa pettyneensä taloyhtiön tiedotteisiin.

Yhä useampi odottaakin isännöintiyrityksen tuottamalta viestinnältä paljon enemmän kuin entisaikoina. Viestintää pitää olla enemmän ja yhä useammissa kanavissa. Laadukas asukasviestintä on asiantuntijatyötä, joka ei synny itsestään. Asukkaiden ja osakkaiden tyytyväisyys taloyhtiön viestintään onkin erittäin suositeltavaa selvittää vuosittaisella kyselyllä.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksessa – jota Kiinteistöliittokin on ollut laatimassa – todetaan, että hallitus järjestää asukas- ja osakasviestinnän joko hoitamalla sen itse tai ostamalla viestintäpalvelut isännöintiyritykseltä tai muulta palveluntarjoajalta. Kun suositusta lukee, ei jää epäselväksi, että asukasviestintä vaatii aikaa ja jonkun sitä tekemään.

Siksi hallituksen on tärkeää ymmärtää olevansa vastuussa isännöintipalvelun hankkimisesta ja siitä, että viestinnästä sovitaan isännöitsijän kanssa. Ihmettelen, että jos jokin palvelu tai sen hinnoittelumalli ei vastaa sitä, mitä hallitus haluaa ostaa, miksi siihen tyydytään.

Kiinteistöliitto myös epäili, että isännöintiyritykset haluavat saada liiketoimintansa kannattamaan. Epäilyksistä voi rauhassa luopua, sillä tähän varmasti pyrkivät kaikkien alojen yritykset. Ne menestyvät, joilta asiakkaat päättävät ostaa.

Minusta hyvä isännöinti on eniten…

…talouden asiantuntijuutta, eli sitä, että seuraa ja raportoi taloyhtiön taloutta tarkasti ja niin, että asuntojen arvo nousee kohisten. Ei kun sittenkin se on erityisesti juridista ammattitaitoa, eli että ennakoi muuttuvia lakeja ja asetuksia ja huolehtii, että kaikki taloyhtiön asiat hoituvat lain mukaan.

Ei kun ei sittenkään. Hyvä isännöinti on minulle ennen kaikkea asiakaspalveluhenkisyyttä: asiakkaiden tasapuolista kohtelua sekä nopeita vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat vaikka perintöoikeutta, ilmanvaihtoa tai lemmikin kuolemanturvavakuutusta tulipalotilanteessa.

Ei kun totta kai hyvä isännöinti on minulle varsinkin hyviä verkostoja. Mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että isännöinti järjestää parhaat tekijät nyt vaikkapa putkiremonttiin.

Vai olisiko sittenkin olennaisinta, että isännöitsijä ymmärtäisi paljon tekniikasta? Olisi kätevää, jos hän tajuaisi valokuidut, laajakaistat, sähkölukot, vesimittarin etäluennan ja mitä näitä nyt on.

Tai merkitsisikö minulle kuitenkin eniten viestintä? Kyllähän nyt hyvään isännöintiin kuuluu sekin, että tuntee viestinnän lainalaisuudet, kriisiviestinnän ja että osaa kirjoittaa kaikesta kansantajuisesti.

Enkä kyllä millään haluaisi jättää määrittelyn ulkopuolelle visiointia ja kehittämistäkään. Pitää tarjota taloyhtiöille oma-aloitteisesti jotakin ihan uutta, kaikkien odotukset ylittävää. Senhän voi tehdä siinä perustöiden ohella? Eikä riitä, että on mukavaa. Sen täytyy olla paljon parempaa. Henkilökemioiden pitää toimia – kaikkien kanssa.

Mikä teidän taloyhtiöllenne on isännöinnissä tärkeintä?

Sähköautojen latauspaikkojen tuki on iso mahdollisuus taloyhtiöille

ARA on julkaissut taloyhtiöille hakuohjeet sähköautojen latausinfra-avustuksen hakemiseen. Latauspaikkojen tuen tarkoituksena on edistää kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja sähköautojen määrän kasvua.

Sähköautot olivat esillä keväällä Isännöintiliiton vuoden isoimmassa lakiseminaarissa, ja sen jälkeen jäi vaikutelma, että asia kiinnostaa monia Isännöintiliiton jäseniä. Eiköhän se ole heijastuma kiinnostuksen ja keskustelun heräämisestä myös taloyhtiöissä.

Keskustelu on juridisesti hyvin mielenkiintoista, sillä siihen liittyy myös taloyhtiöiden päätöksenteko, joka on nykyisellään jäykkää.

Avustusta myönnetään taloyhtiöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen, kun latausmahdollisuuden mukaisia paikkoja rakennetaan yhtiöön vähintään viisi.

Sähköautojen latausinfra-avustuksen kustannuksiksi hyväksytään:

  • kartoitus latauspisteiden asentamismahdollisuudesta ja sijoituksesta.
  • hankesuunnitelma, jos hanke toteutetaan.
  • kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt.
  • latauslaitteeseen liittyvät kustannukset, jos latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa.

Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustus voi olla enintään 90 000 euroa (sis. alv.).

Avustuksessa on jatkuva haku ja sitä haetaan ARAn verkkoasioinnin kautta.

Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: kaupparekisteriote, päätösvaltaisen kokouksen kokouspöytäkirja, jossa päätös toimenpiteestä on tehty (esim. yhtiökokous), kustannusarvio suunnittelutyön ja toimenpiteiden kustannuksista (esim. tarjous, sopimus, laskut) sekä selvitys tehdyistä toimenpiteistä.

Vaivattomasta vuokra-asumisesta hyötyy koko taloyhtiö

Uusi, viihtyisä vuokrakoti on löytynyt, ja omat tavarat ovat löytäneet paikkansa. Yhtenä iltana kesken hiustenpesun kylpyhuoneen kattoon asennettu spottivalo alkaa välkkyä epämukavasti ja sammuu lopulta kokonaan. Kattoon upotetuista valaisimista ei ole kertynyt kokemusta – mistä uuden lampun saa? Hoidanko asian itse, soitanko vuokranantajalle vai kenties huoltoyhtiöön?

Vuokra-asuminen ei enää ole pelkästään opiskelijoiden ja ensimmäiseen kotiinsa muuttavien nuorten valinta. Muuttoon liittyvät asiat ovat suurimmalla osalla hyvin hallussa, mutta sen sijaan tarkempi opastus taloyhtiömaailmaan liittyviin asioihin jää monesti puolitiehen.

Eteisen taululta löytyvät isännöitsijän, huollon ja kenties taloyhtiön hallituksen tiedot, mutta kenelle kuuluu soittaa missäkin tapauksessa?

Isännöinti ei saavu hiekoittamaan pihaa eikä huoltoyhtiö voi hoitaa taloyhtiön laskuun osakkaan vastuulla olevia korjauksia. Monelle asukkaalle voi tulla yllätyksenä sekin, että lattiakaivon lähmäiset hiukset pitää kaivaa itse ulos ennen kuin putkimies kutsutaan paikalle. Tarkemmat kunnossapitovastuun yksityiskohdat yksittäisen parvekekaiteen osalta eivät ole aina selvää osakkaillekaan.

Mikä siis avuksi, jotta vuokralaisen asuminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja viihtyisää hänelle itselleen, vuokranantajalle ja koko taloyhtiöille?

Taloyhtiön eteistaululta löytyvät useimmiten järjestyssäännöt, mutta niiden vierestä voisi löytyä selventävä tiedote: kuka hoitaa akuutin vahinkotilanteen, kuka jakaa saunavuoroja ja kenelle voi kertoa ideansa pihakukista.

Parhaimmillaan tarkemmat asumisen ohjeet ja kunnossapitovastuun toimintaohjeet ovat kaikkien uusien asukkaiden saatavilla taloyhtiösivuilla. Kun asiat voi etsiä ensin verkosta, ei turhia yhteydenottoja tule vääriin numeroihin. Isännöinti ja hallitus voivat tarkistaa, mikä on Tervetuloa taloon -materiaalien tilanne, löytyykö sieltä kaikki tarvittava.

Asiakkaat haluavat rohkeaa isännöintiä

Paljon puhutaan siitä, että isännöintialaa työntävät murrokseen ulkoiset muutosvoimat: asukkaat ikääntyvät ja asuvat kotona entistä pitempään, rakennusten korjaustarve lisääntyy ja asiakkaat haluavat erilaisia palveluita. Samalla päätöksenteko muuttuu entistä vaikeammaksi. Kaupungistumisen takia isännöintipalvelut erilaistuvat muuttuvien tarpeiden takia.

Olen kuitenkin varma, että isännöintialan olennaisin muutosvoima on koventuva kilpailu siitä, kuka pystyy vastaamaan parhaiten asiakkaiden nykyisiin ja kyteviin tarpeisiin ja kuka tarjoaa eniten lisäarvoa asiakkaille. Tai ehkä tärkein kysymys onkin se, kuka pystyy tarjoamaan digitalisoituvaa isännöintiä kustannustehokkaimmin.

Kilpailussa rohkein ei aina voita, mutta todennäköisesti hän on kärkisijoilla tai jopa murskaavan ylivoimainen. Uskon, että asiakkaat laittavat rohkean isännöinnin kärkisijoille, sillä rohkeus vie asioita eteenpäin.

Rohkeutta isännöinnissä on muun muassa kohdata ympärillä oleva muuttuva maailma, tehdä asiat uudella ja omalle yritykselle sopivalla tavalla sekä kohdata asiakkaat heidän tarpeineen. Rohkeutta on epäonnistuakin, koska siitä oppii monesti eniten.